Ajan­kohtai­sta

Lääkärisopimukseen tulossa useita muutoksia

Palkkaus-, työaika- ja päivystysmääräykset poikkeavat nykyisestä.

Heli Väyrynen
Kuvituskuva 1

KT Kuntatyönantajat ja lääkärijärjestöt neuvottelevat muutoksista nykyiseen Lääkärisopimukseen.

Huhtikuussa 2020 voimaan tulevan sopimuksen palkkaus-, työaika- ja päivystysmääräykset poikkeavat voimassa olevan sopimuksen määräyksistä, tiedottaa Lääkäriliitto.

Työaikalaki aiheuttaa muutoksia

Työaikalaki uudistuu ensi vuoden alussa. Lakimuutokset huomioidaan huhtikuussa voimaan tulevassa sopimuksessa. Työpaikalla tapahtuva päivystys on jatkossa kokonaisuudessaan työaikaa.

Työaikalain vuorokausilepomääräys koskee myös Lääkärisopimuksen soveltamisalaa, mutta vuorokausilevosta on mahdollista sopia toisin.

Uusi laki sisältää myös uuden velvoittavan määräyksen saamatta jäänyttä vuorokausilepoa korvaavasta lepoajasta.

Uudessa työaikalaissa ei enää ole ylityökattoa. Työaikaa säädellään sen sijaan enimmäismäärän (keskimäärin 48 tuntia viikossa) kautta. Enimmäismäärän laskentajaksoista voi sopia Lääkärisopimuksessa toisin.

Osapuolet neuvottelevat myös niin sanotun opt-out-määräyksen käyttöönotosta ja pelisäännöistä. Opt-out-menettelyn avulla työnantaja ja palkansaaja voivat sopia, ettei niin sanottua ei-aktiivista päivystysaikaa huomioida työajan enimmäismäärän laskennassa.

Paljon päivystävillä aloilla lakimuutosten toimeenpano voi aiheuttaa pulmia toiminnan järjestämiseen. Lakimuutosten vuoksi myös päivystyskäytännöt ja -mallit voivat muuttua paikallisesti.

Lääkärisopimuksen omalääkärimääräykset poistuvat

Uuden työaikalain aikana työajatonta omalääkärijärjestelmää ei voi enää soveltaa sellaisenaan. Omalääkärijärjestelmää palvelumuotona voi jatkaa, mutta palvelussuhteen ehdot määräytyvät jatkossa ensi vuoden huhtikuussa voimaan tulevan Lääkärisopimuksen ja liitteen 1 (terveyskeskuslääkärit) mukaan.

Siirtymäaikaa työajattomille paikallisille järjestelyille ei voida antaa.

Palkkausjärjestelmän kehittämistä jatketaan

Osapuolet ovat pitkään neuvotelleet uudesta palkkausjärjestelmästä, jota on myös kokeiltu kolmessa maakunnassa.

Lue myös

Järjestelmämuutoksen taustalla oli muun muassa Sipilän hallituksen valmistelema sote- ja maakuntauudistus, jonka perusteella nykyisistä noin 150 kunnallisesta työnantajatahosta olisi siirrytty 18 maakuntakonserniin. Sama yksikkö olisi toiminut sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palkansaajien työnantajana.

Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan sote-uudistuksessa palveluiden järjestäminen kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille, maakunnille, joita on 18. Hallitus ratkaisee tämän vuoden loppuun mennessä kuntien mahdollisuuden toimia tuottajina.

Osapuolet seuraavat parlamentaarisen työn etenemistä ja huomioivat työn tuloksen Lääkärisopimusta kehitettäessä. Samaan aikaan jatketaan palkkaus- ja työaikajärjestelmän kehittämistä.

Kuva: Sami Perttilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030