Ajan­kohtai­sta

Liikuntasuositus pureutuu arkeen

Tänään julkaistu aikuisten liikkumisen suositus pureutuu aiempaa paremmin arkeen. UKK-instituutin johtaja, LT Tommi Vasankari toivoo, että liikunnan puheeksi ottaminen olisi arkea myös vastaanotoilla.

Heli Mikkola
Kuvituskuva 1
Reetta Muranen

Tänään julkaistussa aikuisten liikkumisen suosituksessa huomioidaan myös paikallaanolon tauottaminen, kevyt liikuskelu ja riittävän unen merkitys. Suosituksen kovassa ytimessä ovat silti edelleen reipas liikunta ja lihaskunto.

UKK-instituutin julkaisema suositus korvasi aiemman liikuntapiirakan.

Instituutin johtaja, LT Tommi Vasankari toivoo, että lääkäri ottaisi liikunnan puheeksi vastaanotoilla aina, kun potilaan tulosyynä on jokin suurista kansansairauksista.

– Ei joka vastaanotolla joka käyntisyyn kohdalla, mutta elintapaohjauksen perusvalikossa ravitsemuksen, tupakasta vieroituksen ja unen merkityksen ohella.

"Miten kuljet kauppaan?"

Suosituksessa ajattelutapa on uusi: liikunnan rasittavuutta ajatellaan henkilökohtaisen kuntotason kautta suhteellisena rasittavuutena.

Tämän takia puheeksiottamisen tavalla on vastaanotolla väliä. Mitä liikuntaa harrastat -kysymyksellä ei päästä eteenpäin, jos potilas ei liikuntaa harrasta.

– Miten kuljet harrastukseesi tai miten menet kauppaan? Keskustelun voi aloittaa vaikka näin, ja miettiä sitten yhdessä potilaan kanssa, miten olemassa olevia tilanteita voisi käyttää tai muuttaa liikkumisen lisäämiseksi, Vasankari sanoo.

– Kyseessä ei ole liikunnan alennusmyynti, mutta kroppa ei huomaa, onko päällä pikkutakki vai verkkarit.

Pätkäliikunnan mittaaminen askarruttaa

Sydämen sykettä kohottavaa liikettä suositellaan yhä tehtäväksi 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi, jolloin liikuntaa tarvitaan viikossa 1 tunti 15 minuuttia. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Nyt jo muutaman minuutin liikkumispätkät voi laskea hyödyksi, kun aiemmin keston piti olla vähintään 10 minuuttia.

Lue myös

– Tämä on hyvä uutinen liikkujille, mutta haaste tutkijoille. Kyselytutkimuksilla ei jatkossa enää päästä luotettavan tiedon äärelle, vaan tarvitaan liikeantureita.

Haasteita on näkyvissä muillakin rintamilla. Nykyisellään liikunnan edistämisen merkitystä ei Vasankarin mukaan terveydenhuoltojärjestelmässä juurikaan huomioida, ja aina vain huonommalta näyttää.

– Kuntatalouden kiristyessä ehkäisevästä toiminnasta karsitaan yleensä ensimmäisenä.

Liikunnan merkitystä potilaiden hoidossa käsitellään myös Lääkärilehden tulevassa Liikunta osana hoitoa -teemanumerossa, joka ilmestyy 15.11.2019.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030