Erikoissairaanhoidon menot – itseohjautuva torpedoko? (pääkirjoitus 24/2001)

Viime vuosikymmenen lamakausi sai aikaan uutta terveyspoliittista keskustelua ja loi uutta strategista ajattelua. Palvelujen tilaajan ja tuottajan roolit erotettiin toisistaan ja kuntalaskutus tuotteistettiin. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyi yksiselitteisesti kunnille samalla kun valtion suora tuki terveydenhuoltoon lopetettiin. Terveydenhuollossa toimivien kustannustietoisuutta pyrittiin lisäämään. Potilashoidon ja hallinnon tietojärjestelmien luomiseen satsattiin satoja miljoonia. Uusia johtamisoppeja haettiin ulkomailta ja kotimaisilta konsulteilta samalla, kun hallintoa muuteltiin lähes jatkuvasti. Säästäminen ja pyrkimys tehokkuuden lisäämiseen olivat vuosikymmenen terveyspolitiikan johtavia teemoja.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 15.6.2001 Kommentteja

Avohoidon psykiatrit toivovat ”vastuuväestönsä” määrittelyä

– Avohoidon erikoislääkärien työviikot pitenevät helposti 45-tuntisiksi ilman mitään kompensaatiota. Työrasitukselle pitäisi olla joku raja, ja työpainetta säätelee se, kuinka suuresta väestöstä yksi erikoislääkäri avohoidossa vastaa, sanoo Psykiatriyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Korkeila. Jotta ”vastuuväestön” koko voitaisiin määritellä, pitäisi hänen mukaansa ensin arvioida, mitkä tekijät väestössä ovat yhteydessä avun tarpeeseen, kehittää malleja ja testata niitä. Väestöt tuskin voisivat olla samankokoisia joka puolella maata.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 15.6.2001 Kommentteja

Kela laajentaa lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutusta

Kela käyttää jo toisena vuonna peräkkäin 20 miljoonan markan lisärahamäärän, joka on tarkoitettu pelkästään lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen. Lisäraha on suunnattu 5-25-vuotiaille lapsille ja nuorille, sekä uutena toimintamuotona myös heidän perheilleen. Noin puolet tuesta käytetään psykoterapiaan, toinen puoli käytetään eri puolilla maata toteutettaviin erillisiin hankkeisiin. Näillä hankkeilla tuetaan välittömän hoitovaiheen jälkeistä lasten ja nuorten kuntoutumista.

Maira Palosuo

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 24/2001 Kommentteja

Kliininen tutkimus kohtaa perustutkimuksen Meilahden uudessa Biomedicumissa

Äskettäin käyttöön vihityn lääketieteen uuden opetus- ja tutkimuskeskus Biomedicumin päämääränä on luoda hyvät olosuhteet kliinisten- ja perustutkijoiden yhteistyölle. Tätä tarkoitusta varten Biomedicumiin on valittu kuusi suurta tutkimusohjelmaa viideksi vuodeksi. Ulkopuolisen arvioinnin perusteella valitut ohjelmat käsittävät kardiovaskulaariset riskitekijät, kehitys- ja lisääntymisbiologian, molekyylilääketieteen, molekyyli- ja syöpäbiologian, neurotieteet sekä rationaalisen lääkekehityksen verisuonitautien hoitoon.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 24/2001 Kommentteja

Helsingin julistus suomennettu (pääkirjoitus SLL 23/2001)

Helsingin julistuksen uusi versio on saanut maailmalla runsaasti huomiota osakseen, tunnetut lääketieteelliset aikakauskirjat ovat esittäneet siitä arvioitaan, ja siitä on pidetty erillisiä seminaareja. Uudistettu julistus on saanut pääsääntöisesti kiitoksia osakseen, sen rakennetta on pidetty aikaisempaa selkeämpänä, ja siihen otettuja uusia näkökohtia, kuten rahoituksen läpinäkyvyyttä, on pidetty tärkeinä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 12.6.2001 Kommentteja

Lääkärit puolustamassa tervettä ympäristöä (pääkirjoitus SLL 23/2001)

Peruskoulutuksensa pohjalta lääkäri ei pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin ympäristön muutosten vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Lääkärikoulutukseen liittyvä kriittinen kysymysten tarkastelu ja riskisuhteiden tärkeysjärjestykseen laittaminen ovat kuitenkin avuja, jotka helpottavat erilaisten ympäristöongelmien merkityksen arviointia. Monet lääkärit ovatkin aktiivisesti olleet mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, joka tähtää terveellisen ympäristön vaalimiseen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 12.6.2001 Kommentteja

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara: Kuntien paranevan talouden tulee näkyä sosiaali- ja terveyspalveluissa

- Kuntasektorin taloudellinen tilanne on paranemassa nopeasti. Juuri tehty hallituksen päätös ns. Sailaksen paketista eli kunnallistalouden vakauttamisesta siirtää noin miljardi markkaa muualle Suomeen. Summa vastaa noin 4 000 työntekijän palkkarahoja. Kuntien yhteenlaskettujen verotulojen ja valtionapujen ennustetaan nousevan vuodesta 1999 vuoteen 2005 mennessä 28 miljardilla markalla eli 30 %:lla. Tämän pitäisi poistaa suurimmat taloudelliset ongelmat hyvien palvelujen tuottamiselta, totesi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara TERVE-SOS 2001:n avajaisissa Kuopiossa

Mika Vehkasaari

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 23/2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030