Naiset kokevat abortin jälkeen sekä surua että helpotusta

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 aborttia; arviolta joka viides suomalainen nainen kokee abortin jossakin elämänsä vaiheessa. Aborttien määrä on kasvanut viime vuosina. Toistuvien tai raskauden toisella kolmanneksella tehtyjen aborttien osuus on noin 10 % kaikista aborteista. Yleisimmät syyt abortin hakemiseen ovat nuoruus, opiskelujen keskeneräisyys, epävarma taloudellinen tilanne ja parisuhteen puuttuminen.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 21-22/2001 Kommentteja

Kuntaliiton laaja tutkimus: Kansalaisten tyytymättömyys kasvanut selvästi terveydenhuoltoa kohtaan

Kansalaisten kriittisyys on kasvanut erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kohtaan. Tyytymättömimpiä asukkaat ovat teiden ja katujen hoitoon, päihdehuoltoon, kunnalliseen asuntotarjontaan, mielenterveyspalveluihin, vammaisten palveluihin, nuorisotoimeen, terveyskeskusten vuodeosastoihin, julkisten kiinteistöjen hoitoon, ympäristönsuojeluun ja vanhainkoteihin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 29.5.2001 Kommentteja

Lakko jatkuu – yhtenäisyys kasvaa (pääkirjoitus SLL 20/2001)

Todistuspalkkioista luopuminen ja suostuminen määrättyjen perusteiden mukaan työajan jatkamiseen pidemmälle alkuiltaan oli meiltä neuvotteluissa myönnytys, jotta peruspalkkaan olisi saatu kunnollinen nousu. Kun panostetaan päiväaikaisen palkan nousuun, ei peruspalkan nousua tarvitse heijastaa täysimääräisesti raskaiden päivystyspisteiden korvauksiin. Tämän takia hyväksyimme tältä osin ”ohenteen” käytön. Kun sovintoesityksen taso kaiken tämän jälkeen olikin aivan riittämätön, olisi sen hyväksyminen johtanut tammikuussa hylättyä sopimusesitystäkin huonompiin palkankorotuksiin useilla sellaisilla lääkäreillä, jotka päivystävät ja joutuvat kirjoittamaan todistuksia. Siten liiton neuvottelijat ovat ilmeisesti olleet liian valmiita etsimään ratkaisuja lakon lopettamiseksi.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 18.5.2001 Kommentteja

Sopimus hylättiin, miten jatketaan? (pääkirjoitus SLL 20/2001)

Vaikka ensimmäisen sovintoesityksen taso oli ennakkoarvioiden mukainen, sen sisältö oli ennakoitua pelkistetympi. Neuvottelujen alussa elätellyt toiveet lääkärien työolosuhteiden parantamisesta virkaehtosopimuksen avulla ovat neuvottelujen kuluessa haihtuneet työnantajan haluttomuuteen. Parannusehdotusten kehittely olisi vaatinut pidemmän, esimerkiksi neljän vuoden sopimuskauden, josta työnantaja on kuitenkin ehdottomasti kieltäytynyt. Valtakunnansovittelijan esitykseen sisältyy edelleen ehdotus joidenkin tähän tähtäävien työryhmien asettamisesta. Ehdotus on kuitenkin puhtaasti kosmeettinen, sillä työryhmien töiden realisoimiseksi ei ole ehdotettu lainkaan varoja. Neuvottelut ovat tylyllä tavalla osoittaneet, että käytetyllä sopimusmenettelyllä ei työn sisältöön juuri voida puuttua, ja melko puhtaaseen raharatkaisuun on tyydyttävä. On ironista, että asiaa tuntemattomat syyttävät tästä lääkäreitä: ”Työolosuhteista puhutaan, mutta rahaa vain halutaan”.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 18.5.2001 Kommentteja

Ikäihmisten asioille neuvottelukunta

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettu vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukunta on aloittanut toimintansa. Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia yhdyssiteenä ja keskustelufoorumina vanhus- ja eläkeasioihin vaikuttavien tahojen välillä sekä aloitteentekijänä mm. vanhus- ja eläkeläisväestön toimeentuloturvaa ja elinoloja koskevissa kysymyksissä. Neuvottelukunta on jakautunut eläkeryhmään ja palveluryhmään.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 20/2001 Kommentteja

Pääkirjoitus (SLL 19/2001): Soininvaara puhuu vihdoinkin asiaa

Toistettakoon vielä kerran jo hokemanluonteinen tosiasia, että Suomen terveydenhuollon rahoitus laskettuna osuutena BKT:sta, on selvästi alle EU-maiden 8 %:n keskitason. Suomen tälle vuodelle arvioitu prosenttiosuus on vain 6,7, Ruotsin 8,4, Tanskan 8,3, Ranskan 9,6, Italian 8,4 ja Kreikankin 8,3. Vaikka jokainen voi antaa näille laskemille oman arvonsa, ydinsanoma ei muutu: Suomen julkinen terveydenhuolto ei ryve rahassa eikä tuhlaa sitä. Maassa on käyty koko 1990-luku intensiivistä terveydenhuollon priorisointikeskustelua, jonka ensimmäisiä johtopäätöksiä oli, ettei julkisesta terveydenhuollosta löydy ainuttakaan huonosti perusteltua tai luksustyyppistä palvelua.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11.5.2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030