Suomalaistutkijat löysivät uuden lihastautigeenin

Geenin tuottama valkuaisaine, jonka tutkijat nimesivät myotiliiniksi, toimii lihassolujen tukirangan rakenneosana. Tukirangan tärkeimmät valkuaisaineet ovat aktiini ja myosiini, jotka aikaansaavat lihassolujen supistumisen. Tämän lisäksi lihaksen rakennetta ja toimintaa säätelevät useat valkuaisaineet, joiden avulla supistusvoima synkronoidaan ja siirretään tukikudoksiin. Myotiliinin päätehtävänä arvellaan olevan aktiinisäikeiden yhteenliittäminen yhdessä toisen tärkeän rakennemolekyylin, alfa-aktiniinin kanssa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 15.9.2000 Kommentteja

Tampereella laaja konferenssi 7.- 9. syyskuuta Terveyden edistämisen merkitys kasvaa Euroopan unionissa

Niukentuvat voimavarat ovat tekijöitä, joiden vuoksi EU on erityisen kiinnostunut terveyden edistämisohjelmien tuloksellisuudesta. Euroopan unionin uudessa kansanterveysohjelmassa annetaan aikaisempaa keskeisempi rooli terveyden edistämiselle. Uuden ohjelman merkittäviä teema-alueita ovat kansanterveysongelmien syyt ja terveysinformaatio. Näitä asioita painotti Pohjoismaisen Terveyden edistämistutkimuksen konferenssin avajaispuheessa yksikön päällikkö Matti Rajala, joka työskentelee Euroopan unionin terveyden ja kuluttaja-asioiden direktoraatissa.

Merja Koivuniemi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/2000 Kommentteja

Kaksi reumatologian alan väitöskirjatyötä palkittiin

Nycomed AB jakaa joka toinen vuosi 100 000 NOK palkintona parhaasta pohjoismaissa tehdystä reumatologian alan väitöskirjatyöstä. Tänä vuonna palkinnon jakavat monta vuotta professori Yrjö T. Konttisen tutkimusryhmässä Helsingissä työskennellyt liettualainen tutkija Arnoldas Ceponis sekä tanskalainen tutkija Niels Graudal. Tohtori Ceponis on ansiokkaasti tutkinut sekä niveltulehduksen että niveltulehdukseen liittyvien kudosvaurioiden syntymekanismeja. Palkinto jaettiin 28. Pohjoismaisen reumatologikongressin avajaisissa Turussa 7.9.2000.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/2000 Kommentteja

Ruotsalaistutkimuksessa huomio anestesiologien varhaiseen kuolinikään

Tutkimuksen tekijät ovat Akademiska sjukhusetin anestesiaklinikan johtaja Torsten Gordh ja epidemiologian ja yleislääketieteen professori Kurt Svärdsudd Uppsalan yliopistosta. Tutkimuksessa tarkasteltiin Ruotsin sosiaalihallituksen rekistereistä saatuja tietoja erikoislääkäreistä vuosilta 1993–99 ja kuolinsyyrekisteritietoja samalta ajalta. Aineistoon kertyi 26 086 erikoislääkäriä (noin 179 000 ”lääkärivuotta”). Lääkäreitä kuoli tutkimusjaksolla 893.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 8.9.2000 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030