Liikuntavammoja tutkitaan, niiden ehkäisyä ei

Kansainvälisistä tietokannoista löytyy noin 2 000 liikuntavammoja käsittelevää julkaisua, mutta luotettavia, satunnaistettuja tutkimuksia liikuntavammojen ehkäisystä vain 9. Kuitenkin pelkästään Suomessa sattuu vuosittain noin 300 000 liikuntatapaturmaa. Se on yleisin tapaturmatyyppi maassamme. Liikuntavammojen ehkäisystä puhui ylilääkäri Jari Parkkari Liikuntalääketieteen päivillä Helsingissä 20.10.2000.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 41/2000 Kommentteja

Systemoitu kirjallisuuskatsaus väitöskirjan pohjaksi

Kirjoittaja ehdottaa, että tiedekunnat vastaisuudessa edellyttäisivät kliinisten väitöskirjatöiden perustaksi systemoitua kirjallisuuskatsausta. Katsauksia voi etsiä esim. Cochrane-kirjastosta, josta myös saa tiedon tekeillä olevista aiheista. Jollei katsausta ennestään ole tehty tai tekeillä, tulisi kliinikon ennen oman empiirisen työnsä aloittamista tehdä suunnitellusta tutkimusaiheesta systemoitu katsaus luotettavin menetelmin.

Marjukka Mäkelä

Turussa kokeillaan uutta yhteistyötä huumevieroituksessa

Vieroitushoidossa oleva potilas allekirjoittaa vapaaehtoisesti lääkärin vastaanotolla suostumuslomakkeen, jolla sitoutuu käyttämään vain yhtä, itse valitsemaansa apteekkia. Potilaan valitsema apteekki välittää asiasta tiedon toisille apteekeille, jotka puolestaan pidättäytyvät toimittamasta lääkkeitä tälle potilaalle. Yhteistyökokeilulla pyritään estämään reseptiväärennöksiä ja lääkkeiden kulkeutumista katukauppaan tavalla, jonka myös tietosuojavaltuutettu hyväksyy.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 20.10.2000 Kommentteja

Fuusion taustalla julkisen sektorin tehostuminen

– Yksityinen terveydenhuoltosektori on aivan uudessa kilpailutilanteessa. Julkinen sektori on pääkaupunkiseudulla tehostanut toimintaansa ja saanut leikkausjonot lähes poistetuksi. HUS on kaikesta huolimatta lähtenyt hyvin liikkeelle, ja yksityissektori on menettänyt paljon leikkauspotilaita, joista raha tulee. Alan omista arvioista poikkeavan näkemyksen fuusioon johtaneista syistä esittää Tampereen yliopiston yrityshallinnon lehtori, Diakonissalaitoksen entinen hallintojohtaja Juhani Kauhanen, joka oli aikanaan myös luomassa Diacor Oy:tä. – Yksityisessä terveydenhoitobisneksessä ei perinteisesti ole vuoltu kultaa, koska ala on työvoimavaltainen ja pääomaköyhä. Sijoitusyhtiöillä lienee ajatuksena hyödyntää suurtuotannon etuja tai muuttaa alaa radikaalisti, tai he katsovat, että vanhusväestön kasvu aiheuttaa rynnäkön yksityissektorille. Kauhanen epäilee muutosten jalkoihin jäävän eniten keskikokoisia lääkäriasemia. – Alalle tulee suuria ja toisaalta jää pieniä lääkäriasemia, jotka ovat joustavia eivätkä tarvitse pääomia. – Uuden Mehiläisen on joka tapauksessa pakko laajentua nopeasti yritysostoin, ja synergiaetujen vuoksi he ostavat keskikokoisia lääkärikeskuksia. Kauhanen ei usko uuden kilpailutilanteen juuri vaikuttavan hintoihin. – Hinnat tuskin putoavat kovin paljon, hinnoilla kilpaileminenhan on huonoin vaihtoehto. – Ymmärrän, että jotkut pitävät Sitran mukaantuloa pahana. Ehkä Sitra näkee tämän voivan tehostaa ei pelkästään yksityistä, vaan myös julkista terveydenhuoltosektoria, kun syntyy kovempi kilpailu, Kauhanen toteaa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 20.10.2000 Kommentteja

Muuttaako bisnes-henkisyys imagoa ja markkinointia?

– Olen hiukan skeptinen sen suhteen, mitä tällainen ”raaka bisnes” vaikuttaa yksityisen terveydenhuollon imagoon. Liikeyrityksiähän lääkäriasemat ovat olleet tähänkin asti, mutta näin selvä liiketaloudellisuus kuin tähän fuusioon liittyy, koetaan Suomessa vielä ehkä vieraana, arvioi kemiläisen Länsi-Pohjan Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja, LKT Aarne Pasanen Mehiläisen ja Tohtoritalon fuusiohanketta. Pasanen on myös Lääkärikeskusten Yhdistyksen hallituksessa. Häntä arveluttaa, että suuryritystä tulevat johtamaan terveydenhuollon asiantuntijoiden sijasta liikemiehet. – Pelkään, että esimerkiksi terveyspalvelujen markkinointi muuttuu, kun määräysvalta siirtyy liikemiehille. Minun mielestäni tästä olisi syytä keskustella. Tähän asti yksityisen sektorin markkinointi on pysynyt pääosin asiallisena eikä myöskään markkinahenkiselle tarjouslinjalle ole lähdetty. – Yksityissektorilla on myös pyritty kattavaan palvelujen tarjontaan, vaikkeivät kaikki palvelut olisikaan kovin tuottoisia. Saavatko tarjonnassa nyt etusijan parhaiten tuottavat palvelut, Pasanen kysyy. – Yksityissektorin yleiset näkymät ovat Suomessa kohtuullisen hyvät. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on suurissa vaikeuksissa, joten uskon, että yksityissektorin volyymi kasvaa, vaikkakaan ei mitenkään räjähdysmäisesti. Tämän fuusion myötä kilpailu kovenee, mutta jos yksityisten palvelujen hyvä taso säilyy ja volyymi sitä myöten kasvaa, yhä useampi lääkäri voi toisaalta saada yksityissektorilta työpaikan.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 20.10.2000 Kommentteja

Haaste tulevaisuuden päättäjille: Vanhuspalvelujen tarve kasvaa voimakkaasti seuraavan 10 vuoden aikana

Invalidiliitto ja eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä järjestivät eduskunnassa seminaarin, jossa pohdittiin mm. ikäihmisten kuntoutuspalveluja. Suomalaisista on yli 65-vuotiaita lähes 800 000 henkilöä. Väestön ikääntyminen on Suomessa seuraavalla viisivuotiskaudella nopeampaa kuin missään muussa EU-maassa tai Yhdysvalloissa. Yli 75-vuotiaista henkilöistä yhdeksällä kymmenestä on jokin toimintakykyä heikentävä vamma tai pitkäaikaissairaus.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 40/2000 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030