Refluksitauti voi viedä äänen - tai yskittää astmaatikkoa

Refluksitauti on varsin yleinen vaiva. Joka kymmenes aikuinen on kärsinyt sen oireista viimeisimmän vuorokauden aikana; kuukauden sisällä oireita on potenut peräti 40 prosenttia meistä.

Ulla Järvi

Muista vastata Lääkäri 2003 -tutkimukseen!

Lääkäri 2003 -kysely on lähetetty joka toiselle vuosina 1977–2001 valmistuneelle lääkärille. Toistaiseksi kyselyn on palauttanut noin 55 % otokseen kuuluvista, kun vastausprosentiksi tavoitellaan 70:tä. Ensi viikolla kyselyn saavat ne otokseen kuuluvat lääkärit, jotka eivät ole vastaustaan vielä palauttaneet. Kyselyyn vastaaminen on tärkeää, jotta lääkärien koulutuksesta, työoloista ja ammatillisista suunnitelmista saadaan kattava kuva. Lääkäriliitto toteuttaa kyselyn yhteistyössä Kuopion ja Tampereen yliopistojen kanssa.

Lämpö, happi ja insuliini ehkäisevät haavainfektioita

– Tehostettu leikattavan alueen lämmittäminen juuri ennen leikkausta on vähentänyt haavainfektioita esimerkiksi nivustyräleikkauksissa. Tehostettu paikallinen lämmittäminen on vasta tulossa suomalaisiin sairaaloihin, kertoo Tartuntatautipäivillä puhunut apulaisylilääkäri Arto Rantala Turun kaupungin kirurgisesta sairaalasta.

MRSA-epidemiasta laajat torjuntatoimet

– Kaikki potilaat, joilta MRSA on todettu, on eristetty ja altistuneita jäljitetään ja seulotaan, kertoo HUS:n infektioylilääkäri Ville Valtonen.

Erikoislääkärit voittajiksi valtuuskunnan vaaleissa

Lääkäriliiton jäsenet ovat valinneet uuden valtuuskunnan seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi 2004–2006. Voittajaksi nousi erikois-, sairaala- ja yksityislääkärien vaalirengas. 60-jäsenisestä valtuuskunnasta vaihtui yli puolet: valituista 32 on uusia. Valtuuskuntaan oli ehdolla 296 jäsentä. Äänioikeutettuja oli nyt 19 372, kun kolme vuotta sitten heitä oli 18 433. Äänioikeuttaan käytti 52,6 prosenttia liiton jäsenistä, kun edellisissä vuoden 2000 valtuuskunnan vaaleissa äänestysprosentti oli 61,2. Katso vaalien tulokset: http://www.fimnet.fi/cl/pdf/2003/SLL462003-4744.pdf

Paula Vainiomäki lähti torjumaan tartuntatauteja Arkangel on aika lähellä

Turkulainen yleislääkäri Paula Vainiomäki on mukana ohjelmassa, jossa pyritään torjumaan tartuntatautien leviämistä Itämeren ympäristössä. Hän sanoo, että tutustuminen Suomen lähialueiden tautitilanteeseen, kollegoihin ja ihmisten arkeen on ollut opettavaista. Me pohjoismaiset lääkärit kuvittelemme, että osaamme kaiken paremmin, mutta ei se niin ole, Vainiomäki sanoo. Yksi suurimpia solmuja ohjelman toiminta-alueella on erilaisten projektien ja asiantuntija-organisaatioiden suuri määrä ja niiden keskinäisen koordinaation puute.

Liisa Koivula

Muut sukupuolitaudit tulevat rajan yli hiviä ja tubia useammin

Lääkäri Terhi Heinäsmäelle Venäjän tartuntatautitilanne tuli tutuksi hänen siellä viettämänsä kahden vuoden työrupeaman aikana. Heinäsmäki oli Venäjällä Punaisen Ristin palveluksessa edistämässä hivin ja tubin torjuntaa itänaapurissa.

Liisa Koivula

Kainuun kokeilua suunnitteleva Tuomo Pääkkönen: Meillä ei ole varaa malliin, josta lääkärit kaikkoavat

- Meillä ei ole varaa lähteä tekemään malleja, joista lääkärit kaikkoavat, sanoo Kainuun hallintokokeilussa alueen terveydenhuoltoa suunnitteleva johtava lääkäri Tuomo Pääkkönen.

Suvi Sariola

Äärimaa: Pakolaisten hoito-ohjeet ovat selkeät

Pari viikkoa sitten ilmitullut Suomesta karkotetun pakolaisperheen huumaaminen puhuttaa yhä. Varsinkin, kun on tullut selväksi, ettei huumaaminen ollut mitenkään ainutkertaista ja että lääkkeet on saatu reseptillä.

Yli 30 000 nimen addressi Länsi-Uudenmaan sairaalan puolesta

Poikkeuksellisen voimakas kansanliike on syntynyt Tammisaaren seudulla, jossa huolestuttiin oman sairaalan tulevaisuudesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtokunta sai ottaa vastaan 30 486 nimen addressin viime viikolla. Koska alueella asuu noin 48 000 ihmistä, kyse asukkaille ilmeisen tärkeästä asiasta.

Ulla Järvi

Lääkärien osuus terveyden tutkimuksessa vähenemässä

Lääketieteellisen peruskoulutuksen saaneiden tutkijoiden suhteellinen osuus on vähenemässä terveyden tutkimuksen alalla. Suuntaus huolestuttaa Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikuntaa.

Suvi Sariola

Korvattujen potilasvahinkojen määrä pysynyt liki samana

Vuonna 2002 korvattiin 2 125 potilasvahinkoa eli 28,6 prosenttia ratkaistuista ilmoituksista. Korvattavista vahingoista suurin osa, 1 905 tapausta, oli hoitovahinkoja, kun taas infektiovahinkoja korvattiin 163 ja muita vahinkoja 57. Yleisin korvattava hoitovahinko oli tapahtunut tuki- ja liikuntaelinten toimenpiteiden yhteydessä.

Ulla Toikkanen

Sepelvaltimotautiriskien tutkija Jorma Viikari palkittiin

- Jälleen kerran on osoitettu, miten tunnollisia tutkimuspotilaita suomalaiset ovat. Ja kuinka paljon meitä jokaista kiinnostaa oma terveytemme. Meidänkin tuoreimmasta tutkimuksestamme on matkan varrella yli 2000 tutkittavan joukosta pudonnut pois vain muutama kymmen. Näin totesi Turun Lääketiede -tapahtumassa professori Jorma Viikari, joka sai tämänvuotisen Turunmaan Duodecim-seuran tunnustuspalkinnon. Viikarin ryhmältä ilmestyy näinä päivinä julkaisu tutkimuksesta, jossa on seurattu kaksikymmentä vuotta nuoria suomalaisia ja heidän sepelvaltimotautiriskinsä kehittymistä. Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että muutokset valtimoissa alkavat käytännössä jo lapsena, vaikka sepelvaltimotaudin kehittyminen kestääkin vuosikymmeniä.

Letrotsolitutkimus - mitä numerot tarkoittavat?

Kansainvälinen tutkijaryhmä on raportoinut huolellisesti tehdyn satunnaistetun kokeen letrotsolihoidon vaikutuksesta rintasyövän uusiutumiseen (1). Tutkimuksessa oli mukana yli 5 000 menopaussin ohittanutta naista, jotka olivat hormoniriippuvaisen rintasyövän primaarihoidon jälkeen saaneet tamoksifeenia viiden vuoden ajan. Sitten aloitettiin letrotsoli (2,5 mg yen 1) kolmosvaiheen lääketutkimuksena lumelääkkeeseen verraten. Satunnaistamisen tuloksena ryhmät olivat samankaltaiset tärkeimpien taustamuuttujien suhteen ja seuranta onnistui hyvin.

Marjukka Mäkelä

Ksylitoli karieksen ehkäisyssä

Ksylitolin hammaskariesta ehkäisevästä vaikutuksesta on keskusteltu lähes kolmekymmentä vuotta, aina 1970-luvun alkupuolella tehdyistä Turun sokeritutkimuksista lähtien. Uudet tutkimustulokset ja asiaan liittyvät kaupalliset näkökohdat ovat tehneet aiheesta jälleen ajankohtaisen. Tutkimusnäytön vahvuudesta käydään yhä keskustelua. Näyttöä ksylitolin kariesta ehkäiseviä ominaisuuksia vastaan ei kuitenkaan ole julkaistu. Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että kariesta voitaisi ehkäistä nykyistä kustannustehokkaammin ksylitolin avulla.

Pentti Alanen

Yli 30 000 nimen addressi Länsi-Uudenmaan sairaalan puolesta

Allekirjoittajat peräävät tahtoa ja resursseja turvata sairaanhoidon palvelut Tammisaaren sairaalassa. Sairaanhoitoalueeseen kuuluu myös Tammiharjun psykiatrinen sairaala, mutta sen toimintoja on jo karsittu niin voimakkaasti, ettei lähitulevaisuudessa ole välittömiä säästöuhkia.

Lääkärien osuus terveyden tutkimuksessa vähenemässä

Toimialansa tutkimusta arvioineen toimikunnan mielestä on olennaista parantaa itsenäistyvien nuorten tutkijoiden asemaa: vahvistaa tutkijanuramalleja ja poistaa uraan liittyviä epävarmuustekijöitä. Erityisen ongelmallisena toimikunta näkee kliinisen tutkijanuran kehittämisen. Tutkimuksen siirtyminen muiden käsiin tulisi pysäyttää antamalla lääkäreille mahdollisuus sovittaa yhteen tutkimustyö, erikoistumiskoulutus ja kliininen työ.

Sepelvaltimotautiriskien tutkija Jorma Viikari palkittiin

Turun yliopiston sisätautiopin professori Jorma Viikari on tutkinut sydän- ja verisuonitautien lisäksi mm. rasva-aineenvaihduntaa, diabetesta ja osteoporoosia.

Influenssarokotteesta hälyä Ruotsissa ja Yhdysvalloissa

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveyskeskusten työolosuhteita kehitettävä

Lääkäriliitto toteaa, että terveyskeskusten tilanne ei johdu yksistään säädösten ja määräysten puutteista, vaikka niidenkin muuttamisella tilannetta voidaan korjata. Erittäin tärkeänä liitto näkee työolosuhteiden kehittämisen paikallisella tasolla. Työn rasittavuutta ja mielekkääksi kokemista voidaan korjata työnjohdon ja työnantajan omin toimenpitein. Kunta voi itse parantaa lääkärien viihtyvyyttä terveyskeskuksessa esimerkiksi parantamalla työjärjestelyjä ja koulutukseen osallistumismahdollisuuksia.