Korvattavien lääkkeiden hintakehitys on ollut maltillista

Vuosien 1994-97 välillä lääkkeiden tukkuhinnat ovat nousseet keskimäärin 1,7 %, ilmenee Lääketeollisuusliiton Tilastokeskukselta tilaamasta uudesta hintaindeksistä. Kehitys on kuitenkin vaihdellut lääkeryhmittäin suuresti (kuvio). Korvattavien reseptilääkkeiden hintakehitys on ollut jopa lievästi negatiivista. Tämä johtuu toisaalta siitä, että tämän ryhmän lääkkeet kuuluvat edelleen hintasääntelyn piiriin ja hinnankorotuksia on haettu ja myönnetty vähän. Lisäksi mm. antibioottien, tulehduskipulääkkeiden ja viimeksi depressiolääkkeiden rinnakkaisvalmisteiden erihintaisuus on synnyttänyt hintakilpailua, mikä näkyy erityisesti peruskorvausluokan reseptilääkkeiden negatiivisena hintakehityksenä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/1998 Kommentteja

Oulu ohitti Helsingin terveydenhuollon kustannuksissa

Terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden olivat Oulussa viime vuonna korkeammat kuin maan muissa suurissa kaupungeissa. Oulun kustannukset olivat nousseet edellisvuodesta selvästi keskimääräistä enemmän, ja edellisessä vertailussa kalleimmaksi osoittautunut Helsinki jäi kakkoseksi. Helsingin kustannukset olivat pysyneet muuttumattomina edellisvuodesta, ja vertailun kolmanneksi kallein kaupunki, Kuopio, oli pienentänyt kustannuksiaan. Kaikilla muilla vertailussa mukana olleilla kaupungeilla kustannukset olivat nousussa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/1998 Kommentteja

Gro Harlem Brundtland julkisti WHO:n uuden organisaation

Kolmessa kuukaudessa toteutettu WHO:n organisaatiomuutos on valmistunut ja esitelty jäsenmaiden edustajille. Tavoitteena on ollut vähentää byrokratiaa ja päällekkäisyyttä maailmanjärjestön toiminnassa. 50 erilaista ohjelmaa on nyt niputettu 9 hallinnollisen klusterin alaisuuteen, jotka kukin toteuttavat omaa tehtäväänsä. Uudistuksella pyritään mm. edistämään toimihenkilöiden liikkuvuutta ja urakiertoa järjestön eri toimipisteissä ja lisäämään naisten määrää järjestön johtavilla paikoilla.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/1998 Kommentteja

Uusi laite avuksi papa-diagnostiikkaan

Papa-näytteiden tutkimusta tehostetaan Syöpäjärjestöjen hankkimalla Papnet-laitteella, jonka arvioidaan huomattavasti parantavan papa-diagnostiikan herkkyyttä ja tarkkuutta. HYKS:n Naistenklinikalle sijoitetulla laitteella ryhdytään aluksi tutkimaan Syöpäjärjestöjen laboratorioiden ja Helsingin kaupungin seulontalaboratorion lähettämiä joukkotarkastusnäytteitä. Papnetilla tutkittaviksi satunnaistetaan kolmasosa näihin laboratorioihin vuosittain tulevista näytteistä. Tämän lisäksi Syöpäjärjestöt ja Naistenklinikka aloittavat ensi tammikuussa laaduntarkkailuprojektin, jossa uudella laitteella tarkistetaan kohdunkaulan syövän saaneiden potilaiden entiset ja tästedes otettavat papa-näytteet.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 34/1998 Kommentteja

Rasvan määrä ravinnossa huolestuttaa tutkijoita

Suomen lihavuustutkijat ovat huolissaan lihavuuden yleistymisestä. Lihavuus tulisi tunnustaa kansanterveydelliseksi ongelmaksi, koska siihen liittyy vakavia liitännäissairauksia, joista kärsii Suomessa jo noin 20 % aikuisväestöstä. Lihavuuden syynä on liian vähäinen liikunta ja niukkaan kulutukseen nähden liiallinen energiansaanti. Vähäisellä liikunnalla ei tarkoiteta pelkästään kuntoliikunnan vähäistä määrää, vaan istumatyön yleistymisen aiheuttamaa jatkuvaa paikoillaan oloa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 34/1998 Kommentteja

Eläinlääkäripäivät '98: Lääkeaineiden tuottamista kasveissa kehitetään jatkuvasti

Ensimmäinen onnistunut geeninsiirto kasviin tehtiin vuonna 1983, ja nykyisin geenejä voidaan siirtää jo 120 kasvilajiin. Siirtogeenisten kasvien tuotanto onkin jo kaupallistamisvaiheessa; vuonna 1998 oli tuotannossa noin 20 miljoonaa hehtaaria. Tutkimuksissa on kehitetty ensin kasvien viljelyominaisuuksia, kuten virus-, tuholais- ja sienitautikestävyyttä sekä joitakin laatuominaisuuksia, esimerkiksi tomaatin säilyvyyttä. Nyt tutkitaan, kuinka lääkeaineita ja rokotteita tuotetaan kasveissa. Tämän vuosikymmenen puolivälissä ilmestyivät ensimmäiset julkaisut tästä aiheesta, ja ensimmäiset sovellutukset ovat nyt jo tuotekehittelyssä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 34/1998 Kommentteja

Infektiolääkäreistä tulossa pula?

Infektiolääkärien koulutuksesta on tulossa melkoinen haaste lääketieteellisille tiedekunnille lähivuosina, arvioi dosentti Ville Valtonen HYKS:n sisätautien klinikasta Valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä. Suomessa oli tämän vuoden alussa 38 työikäistä sisätautialan infektiolääkäriä ja heistä hieman yli puolet oli yli 50-vuotiaita. Tältä pohjalta arvioiden alan koulutustarve seuraavien 10 vuoden kuluessa on vähintään 30 uutta infektiolääkäriä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 34/1998 Kommentteja

Valsu romukoppaan

Asiakaslähtöinen, turvallinen ja tehokkaasti toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto perustuu toimivaan ja tutkittuun tietoon sekä selkeään työnjakoon ja yhteistyöhön. Toimiva ja sovittu työnjako tarjoaa kunkin ongelman hoitamiseen riittävän asiantuntemuksen mahdollisimman lähellä asiakkaan kotia. Työnjaossa on niin sosiaalihuollolla, perusterveydenhuollolla kuin erikoissairaanhoidolla oma arvokas paikkansa, tietää viimeistä edellinen sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen suunnitelma, tuttavallisemmin Valsu. Runsaasti hurskasta liirumlaarumia sisältänyt suunnitelma näyttää tulleen nykymuodossaan tiensä päähän ja halutaan lakkauttaa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 33/1998 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030