Toiko valtionosuusuudistus kilpailua kuntien terveydenhuollon hankintoihin

Valtionosuusuudistus antoi voimaan tullessaan, vuoden 1993 alussa kunnille mahdollisuuden kilpailuttaa terveydenhuoltopalvelujen tuottajia kuntalaisten palveluja järjestettäessä. Mahdollisuus koskee yhtä lailla julkisten palveluntuottajain keskinäistä kuin julkisten ja yksityisten palveluntuottajain välistä kilpailua. Valitettavasti se on toistaiseksi jäänyt lähes kokonaan käyttämättä.

Vesa Ekroos

Mikä edessä yhteiskunnassa - itsetuho vai parantuminen?

Väite tasa-arvosta julkisessa terveydenhuollossa on fraasi, jonka todellisen sisällön voi asettaa kyseenalaiseksi. Tasa-arvon tavoitteleminen etujen jakamisessa johtaa vahinkoon kaikkien osapuolten, myös heikko-osaisten kannalta. Suomessa on rakennettu monoliittista järjestelmää, mutta kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Suurin virhe terveydenhuollossa on ollut, etteivät markkinamekanismit ole voineet vaikuttaa järjestelmään. Yksityiset tuottajat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla ja tehokkaammin kuin julkinen järjestelmä. Järjestelmien välille olisi luotava kilpailua antamalla potilaan valita, haluaako hän käyttää julkista vai yksityistä järjestelmää.

Pekka Karras

Lääkärityöttömyys näyttää tasaantuneen

Työttömiä lääkäreitä oli joulukuun lopussa työvoimatoimistojen asiakkaina vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmissa viime vuoden kuukausitilastoissa (taulukko 1). Myös avointen työpaikkojen luku oli vuoden suurin. Työttömyyslukuja kaunistavat toisaalta näennäisesti uudet tulojen ja päivärahan yhteensovitussäännöt, mutta myös todellisuudessa sijaisten käyttö on lisääntynyt. Jäädytettyjä virkoja ei ole tiettävästi avattu eikä uusia perustettu.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4/1995 Kommentteja

Antibioottien käyttö lisääntyy Ruotsissa

Ruotsin Riksstämmanissa esiteltiin äskettäin tutkimus, joka osoitti, että antibioottien käyttö on lisääntynyt Ruotsissa 30 %:lla viidessä vuodessa. Käyttö on kuitenkin varsin epätasaista maan eri osissa. Malmön seudulla käytetään kaksi kertaa enemmän antibiootteja kuin joissakin maan pohjoisissa lääneissä. Tämän selitettiin johtuvan yksinomaan lääkäritiheydestä, koska eroja infektiotautien esiintyvyydessä ei ole.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3/1995 Kommentteja

Palleahermo-stimulaattori 3-vuotiaalle uniapnea-potilaalle

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa asennettiin joulukuussa palleahermostimulaattori 3-vuotiaalle sentraalista uniapneaa sairastavalle lapselle. Leikkauksen suorittivat professori Hans Meisner Münch-enistä ja erikoislääkäri Tero Sisto TAYS:sta. Unenaikaisen hengityksen ylläpitämiseksi lapsi on aiemmin tarvinnut respiraattorin, mikä on rajoittanut perheen elämää hankalasti. Hereillä ollessaan lapsi hengittää normaalisti. Nyt palleahermoihin implantoitujen stimulaattorien antamat impulssit palauttavat lapsen oman palleahengityksen unenaikaisen hengityskatkoksen aikana. Laite on pienikokoinen, ja sen avulla lapsen elämälaatu paranee merkittävästi.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3/1995 Kommentteja

Verisuonikirurgia itsenäiseksi kirurgiseksi erikoisalaksi?

Suomalainen kirurgikoulutus uudistuu. Nykyisistä suppeista erikoisaloista tulee ETA-sopimuksen mukaisesti pääspesialiteetteja. Yhdeksi näistä on kaavailtu perinteinen rinta- ja verisuonikirurgia. EU:ssa rintakirurgia ja verisuonikirurgia ovat kaksi eri spesialiteettia. Niiden säilyttäminen yhtenä olisi EU:ssa ainutlaatuinen ratkaisu ja voisi vaarantaa verisuonikirurgian kehityksen. Sydän- ja koronaariohitusleikkauksissa avustaminen ei ole verisuonikirurgista koulutusta vaan yliopistollisten keskussairaaloiden työvoimapoliittinen ratkaisu. Euroopassa on pyrkimys verisuonikirurgisen koulutuksen yhtenäistämiseen erillisenä sydänkirurgiasta - kumpikin edellyttää itsenäistä kolmen vuoden koulutusta. Nopea teknologinen kehitys sekä diagnostiikassa että hoidossa, tiivistyvä yhteistyö radiologien kanssa sekä pitkäkestoiset hoitosuhteet ja potilaiden seuranta ovat tyypillistä verisuonikirurgialle. 80 % kirurgeista, jotka Suomessa ensisijaisesti tekevät verisuonikirurgiaa, kannattaa omaa spesialiteettia.

Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius, Matti Tarkka, Juhani Ahonen, Timo Hakkarainen, Jorma Hannukainen, Pasi Kaartinen, Reijo Kivivuori, Jarkko Lehtonen, Heikki Riekkinen, Reijo Syrjä, Pekka Vilkko, Kari Ylönen

A-hepatiitin torjunta kohdistetaan sairastuneen läheisiin

Suomessa kesällä puhjennut tavallista laajempi hepatiitti A -epidemia jatkuu yhä. Kansanterveyslaitoksen tilastojen mukaan löydöksiä raportoitiin viime vuoden aikana laboratorioista 365. Kymmenen aiemman vuoden aikana löydöksiä on ollut 50-100 vuodessa, ja tartunnan saaneet ovat olleet matkailijoita ja heidän perheenjäseniään; näitä tartuntoja on tietenkin mukana myös vuoden 1994 luvuissa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1-2/1995 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030