Unohdettu vähemmistön vähemmistö Kuuro, anna lapsesi kuulla

Kuuro äiti halusi kannanoton kuulevan 1,5-vuotiaan tyttärensä kielellisen kehityksen vaateista ja kysyi neuvolan lääkäriltä, tulisiko hänen viedä lapsensa tarhaan kielellisten virikkeiden saamiseksi. Neuvolalääkäri ehdotti, että asiasta puhuttaisiin lapsen ollessa kahden vuoden ikäinen. Tämä lausunto antoi perheelle ohjenuoran. Kysymys ei ollut satunnainen, vaan sillä oli vahva tausta.

Nivelten liikkeiden mittaaminen

Jokainen yleislääkäri, moni erikoislääkäri, lääketieteen opiskelija ja lääkintävoimistelija törmää nivelten liikeiden mittaamiseen. Liikekulmien arvioinnissa, liikkeen nollakohdan valinnassa, liikeiden ja asentojen nimityksissä ja mittaustulosten ilmoittamistavassa vallitsee edelleen kirjavuutta. Näistä saattaa aiheutua väärinkäsityksiä ja virheitä ja esim. työkyvyttömyyden tai vammaisuuden arvioinnissa voi tapahtua epäoikeudenmukaisia ratkaisuja.

Lääketieteen paradigman muutos

Thomas S. Kuhn oli fyysikko, joka innostui tieteen historiasta siinä määrin, että omistautui alalle lopulta täysin. Hänen kuuluisin teoksensa: The structure of scientific revolutions (1962) on eräs tieteen filosofian perusteoksia. Monet sen näkökohdat soveltuvat myös nykyisen lääketieteen oppirakennelmiin. Teoksen keskeinen sanoma on tieteen portaittainen eteneminen vallankumouksellisten muutosten kautta. Vaikkei teoksessa suoraan lääketieteen edistysaskeleita arvioidakaan, on siinä esitettyjen ajatusten nojalla mielenkiintoista spekuloida lääketieteen kehityshistoriaa, nykyvaihetta ja tulevaisuutta.

Elämän ja kuoleman kauppiaat

Länsimaiseen kulttuuriin on viimeisten sadan vuoden aikana enenevästi liittynyt kuolemattomuuden kaipuu alkemistien viisasten kiven etsinnän tapaan. Kuu on tavoitettu ja avaruuden valloitus tähtien sotineen on avannut ihmiselle tien taivasta myöten. Samanaikaisesti on alettu, jollei ääneen niin ainakin tiedostamatta, vaatia ja odottaa lääketieteeltäkin yhtä suurisuuntaista edistystä, taivaan valtakunnan avaimia. Perusteellista eettistä tai oikeudenmukaisuuskeskustelua tai edes hyödyllisyysarvioita tästä kryptopositivistisesta suuntauksesta ei kuitenkaan ole monestikaan lehtien palstoilla käyty. Aikaisemmin näitä asioita pohdiskeltiin ilmeisesti enemmän ja siksi joitakin aikaisempia näkemyksiä kannattaisi ehkä pohtia uuden keskustelun lähtökohdiksi.

Elokuvan Lorenzon öljy sanomaa kannattaa miettiä

Georg Millerin elokuva Lorenzon öljy on saanut ensi-iltansa Suomessa 26.3.93. Oltakoon elokuvista yleensä mitä mieltä hyvänsä, ne muokkaavat ihmisten mielipiteitä tehokkaasti. Populismin paineissa tieteeseen sitoutunutta lääkäriä ja tutkijaa ajetaan yhä ahtaammalle, tällä kertaa elokuvan keinoin. Lorenzon öljy-elokuvan peitelty sanoma luo vision, jota on syytä käsitellä myös ammattilehdissä.

Hinnoittelusta ja riistohinnoittelusta terveydenhuollossa

Saattaa tuntua ylidramaattiselta sanoa, että vuoden 1993 alusta kaikki on toisin terveydenhuollossa. Virat ovat entiset, rakennukset ovat entiset ja työhön tullaan kuten ennenkin. Potilaat on edelleenkin hoidettava ja siihen tepsivät koetellut konstit. Huippuosaaminen on tallella ja sitä arvostetaan kuten aina. Silti kaikki on toisin, sillä terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Järjestelmistä kansalaisyhteiskuntaan

Tässä artikkelissa tarkastelemme kahta toisilleen vastakkaista tapaa jäsentää yhteiskuntaa. Kutsumme niitä järjestelmämalliksi ja kansalaismalliksi. Järjestelmämalli edustaa nykyistä tapaa järjestää julkinen valta ja sen suhde yhteiskuntaan. Kansalaismalli kyseenalaistaa entisen ja on uusi tapa järjestää julkisen vallan ja yhteiskunnan suhteet. Näiden mallien analysointi on tärkeätä valitessamme yhteiskunnan kehittymisen suunnan.

Timo Korhonen Risto Harisalo

Innovatiivisuus terveydenhuollon läpäisevänä normina

Olemme aikaisemmissa kolumneissamme esittäneet, että kilpailu markkinoilla on keksivä, uutta luova prosessi ja että kilpailun kieltäminen riistää kuluttajilta kilpailun tuottamat, kenenkään edeltä ennakoimattomat uudet ideat ja hyödyt. Mielestämme väite, jonka mukaan tasa-arvon edistämiseksi julkisen terveydenhuollon on toimittava kaikkialla samalla tavoin, on kestämätön eikä se palvele enää suomalaisten perimmäisiä intressejä. Suomalaiset ansaitsevat tulla nykyistä paremmin kohdelluiksi.

Risto Harisalo Timo Korhonen

Yrittäjyys - julkisen terveydenhuollon henkinen rakennemuutos

Hyvinvointivaltio Suomi on ajautunut huonon taloudellisen tilansa vuoksi uudelleen arvioinnin vaiheeseen. Sanomalehtien palstoilta voimme löytää hyvinvointivaltioon kohdistetun kritiikin, jonka esimerkiksi Karisto ja Takala tunnistivat jo aikaisemmin (1). Sosiaalipolitiikkaa pidetään liian kalliina, se rasittaa kilpailukykyämme ja korkean verotuksen kautta se vähentää yrittämisen halua. Valtio vie kansalaisilta vapauden puuttumalla heidän elämäänsä, samalla katoaa ihmisten oma aloitekyky ja omakohtainen auttamisen halu. Sosiaalietuuksia väitetään käytettävän väärin ja kritiikkiä kohdistetaan myös raskaaseen ja kalseaan byrokratiaan.

Tasa-arvo terveydenhuollossa - poliittista tarkoituksenmukaisuuttako?

Käsitteitä tasa-arvo ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on käytetty niiden sisältöä määrittelemättä. Ranskan vallankumouksesta lähtien nuo maagiset sanat ovat vedonneet ihmisiin ja tulleet ikään kuin itsestään selviksi. Rohkenemme kuitenkin käydä näiden käsitteiden kriittiseen tarkasteluun ja liitämme samalla keskustelun syvemmällä käyvään argumentointiin yhteiskunnan kehityksestä. Mielestämme näiden käsitteiden käyttöön liittyy poliittista tarkoituksenmukaisuutta, joka itseasiassa on saattanut johtaa epätasa-arvoon ja epäoikeudenmukaisuuteen. Keskusteltaessa tasa-arvosta unohdetaan usein, että saattaa olla paljon tärkeämpiäkin ja syvemmälle meneviä arvoja kuin tasa-arvo. Tasa-arvon puolestapuhujat eli egalitaristit haluavat unohtaa tämän tosiasian.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030