Kati Myllymäki Maailman Lääkäriliiton presidentiksi

– Tulen keskittymään pro humanitate -teemaan. Tärkeätä on saada mahdollisimman moni lääkäriliitto mukaan yhteistyöhön, sillä lääketieteen tutkimuksen etiikka ja lääkärin etiikka ovat yhteisiä asioita. Myös infektiot, kuten HIV ja malaria, ovat maailmanlaajuisia ongelmia, sanoo Kati Myllymäki, joka on tällä hetkellä STM:n kansallisen terveyshankkeen projektitehtävissä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11.10.2002 Kommentteja

Omat antibioottimme (pääkirjoitus SLL 40/2002)

Reilut sata vuotta sitten (v. 1884) nopean bakteeripuolustuksen ratkaisuksi paljastui fagosytoosi. Myöhemmin selvisi immunologian ja vasta-aineiden tärkeys. Immunologiassa on kuitenkin bakteerien mentävä aukko. Kun bakteerit jakautuvat jopa 20 minuutissa, kestää vasta-aineita tuottavien B-lymfosyyttien jakautuminen yli 20 tuntia; on selvää, kumpi tämän kilpajuoksun lopulta voittaisi, jos muita keinoja bakteerien hillitsemiseen ei olisi. Vasta parikymmentä vuotta sitten tähän – ja myös fagosytoosimekanismiin – löydettiin vastaus: elimistön omat peptidiantibiootit (2,3). Valikoima on laaja; tähän mennessä tällaisia antibiootteja tunnetaan jo yli 750 erilaista (1). Alan kansainvälinen kärkitutkija on ollut ruotsalainen mikrobiologi Hans Boman (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2002 Kommentteja

Lääninhallitukset kirkastamassa terveyspoliittista profiiliaan? (pääkirjoitus SLL 40/2002)

Vuosikymmenen jatkuneen hiljaiselon jälkeen pelkkänä sattumana ei voine pitää viime aikoina julkisuuskynnyksen ylittäneitä uutisia lääninhallitusten aktiviteeteista erityisesti erikoissairaanhoidon valvontatehtävissä. Niistä tuoreimpia esimerkkejä ovat Etelä-Suomen lääninhallituksen HUS-päätökset. HUS:n toimien perään kyseltiin taannoisen sydänkirurgien jupakan jälkimainingeissa ja nyttemmin syksyn alussa tehtyjen yhtymän talouden sopeuttamispäätösten jälkeen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2002 Kommentteja

Kansantautien riskitekijöistä selvitys

Suomalaisten tärkeimpien kansantautien riskitekijöitä kartoitetaan kerran viidessä vuodessa Finriski-tutkimuksella, jonka uudet tulokset kuvaavat kehitystä vuodesta 1997 kevääseen 2002. Suotuisasti on kehittynyt oikeastaan vain verenpaine: suomalaisten verenpainetasot laskevat edelleen. Systolisen verenpaineen lasku vuodesta 1997 tähän vuoteen ei ollut enää tilastollisesti merkitsevää, mutta diastolinen paine laski merkitsevästi sekä miehillä että naisilla.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030