Lääkäriliitolta lausunto ajoterveydestä

– Pakkotilasäännösten on katsottu antavan riittävät mahdollisuudet ilmoittaa todellisista uhkatilanteista. Nyt esitetään tarpeelliseksi säätää lääkäreille mahdollisuus ilmoittaa henkilön ajokyvyn heikkenemisestä tietyissä erityistapauksissa, vaikka potilas ei siihen lupaa antaisikaan. Tämä muutos nivotaan osittain yhteen määrävälisten lääkärintarkastusten vähentämiseen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 20.9.2002 Kommentteja

Pikkuhaavat paranevat ilman ompelemistakin

Käden haavojen hoitaminen on päivystysvastaanottojen leipätyötä. Huolellinen haavan ompelu vie aikaa, on puudutuksineenkin kivuliasta ja monen potilaan mielestä pelottavaa. Haavan suturoiminen saattaa lisäksi altistaa infektiolle. Keskeinen käytännön kysymys käden pikkuhaavojen hoidossa on: milloin haavan sulku ompelein on tarpeen? Koska näitä haavoja ilmeisesti ommellaan nykyään liiankin herkästi, kalifornialaiset tutkijat selvittivät satunnaistetun tutkimuksen avulla, onko alle kahden senttimetrin pituisten haavojen tikkaamisesta hyötyä (BMJ 2002;325:299-300). Eikä siitä ollut etua: haavat paranivat hyvin vaikka niitä ei suljettukaan ompelein. Haavat arpeutuivat yhtä siisteiksi riippumatta siitä, peitettiinkö ne sidoksella vai suturoitiinko, samoin käsi toipui toimintakykyiseksi yhtä nopeasti. Ompeleminen kesti kuitenkin varttitunnin kauemmin ja oli odotetusti kivuliaampaa. Tutkimuksessa yli 80 % käden haavoista soveltui konservatiivisesti hoidettaviksi. Sen sijaan suuremmat (yli kahden senttimetrin mittaiset) ja komplisoituneet haavat (hermo-, jänne- tai vaikeampi verisuonivaurio tai niveleen ulottuva haava) sekä erityisen likaiset haavat (esimerkiksi puremat) vaativat erityisen huomion ja aktiivisemman kirurgisen hoidon. Vaikka tutkijatkin hämmästelivät käden pikkuhaavojen konservatiivisen hoidon kaunista jälkeä, he eivät uskalla yleistää ompelemisesta pidättäytymistä kosmeettisesti näkyvämpiin alueisiin kuten esimerkiksi kasvojen haavoihin.

Pekka Leinonen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 37/2002 Kommentteja

Suomalainen diabetestutkimus maailman huipulla

Euroopan diabetestutkimusyhdistyksen (European Association for the Study of Diabetes, EASD) 38. vuosikokous ja kongressi kokosi noin 11 000 osallistujaa Unkarin Budabestiin 1.-5. syyskuuta. Suomen panos diabetologiseen tutkimukseen tuli tässä maailman suurimmassa kongressissa vahvasti esille: suuren suomalaisosallistujajoukon lisäksi esitettiin lukuisia postereita sekä muutamia suullisia esityksiä. Kongressin avauspuheessa mainittiin mm. erikseen suomalaisen kollegan Jorma Ilosen diabeetikoiden periytyvyystutkimukset. Maamme painoarvoa diabetestutkimuksen kärkimaana korosti erityisesti se, että kongressin viidestä juhlaluennosta kaksi oli suomalaisten pitämiä.

Robert Paul

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 37/2002 Kommentteja

Terävämpää kirurgista tutkimusta (pääkirjoitus 37/2002)

Uusia leikkaustekniikoita ei kukaan opi hetkessä. Aluksi virheitä ja komplikaatioita luonnollisesti sattuu useammin. Siksi satunnaistettaessa potilaita esimerkiksi kahteen leikkaukseen kirurgien tulisi hallita molemmat tekniikat yhtä hyvin ja mahdollisimman täydellisesti eikä kirurgi saisi enää olla opetteluvaiheessa (1). Tuoreissa monikeskustutkimuksissa tämä on varmistettu tilastollisesti ennen potilaiden satunnaistamista (1). Tulosten luotettavuus edellyttää myös tutkijakirurgien käyttämien leikkausmenetelmien mahdollisimman hyvää yhdenmukaisuutta, mikä voidaan varmistaa mm. videoinnin ja auditointien avulla (1). Parhaatkin kirurgiset potilastutkimukset kykenevät erottamaan vain varsin suuria eroja leikkausmenetelmien lopputuloksissa, niinpä pienempiä tekniikan hiomisia pitäisi arvioida vain normaalin laadunvarmistuksen tapaan eikä satunnaistetuissa tutkimuksissa (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 13.9.2002 Kommentteja

Brundtland ei yllättäen jatkakaan WHO:ssa

Uuden pääjohtajan nimen pitää nimittäin olla selvillä jo tammikuussa, jolla hallintoneuvoston on tehtävä asiasta esitys toukokuussa kokoontuvalle yleiskokoukselle. Viittä kuukautta pidetään maailmanlaajuisessa organisaatiossa varsin lyhyenä aikana etsiä uusi pääjohtaja. Yhtään myöhemmin se ei olisi voinut tulla, huomauttavat kansainvälistä terveyspolitiikkaa seuraavat virkamiehet. Brundtlandin uskottiin yleisesti jatkavan vielä toisen kauden.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 13.9.2002 Kommentteja

Aivohalvauksen hoito on huomisen haaste

- Euroopan unionin lääkintäviranomaisten käyväksi hoidoksi hyväksymä liuotushoito muuttaa aivo- infarktin hoitoa samalla tavalla kuin kyseinen hoito muutti aikanaan sydäninfarktin hoidon. Kehitettävä tehokas hoito-organisaatio parantaa samalla kaikkien aivohalvauspotilaiden ennustetta, arvioi Helsingin yliopiston neurologian professori, EUSI:n (European Stroke Initiative) puheenjohtaja Markku Kaste.

Robert Paul

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030