Perustamishankkeiden rahoitus muuttuu

Valtio siirtää kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon antamaansa tukea rakentamisesta entistä enemmän toiminnan kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmään sisältyvä kuntien perustamishankkeiden rahoitus muuttuu ensi vuoden alusta lähtien. Perustamishankkeisiin, eli rakentamiseen, peruskorjauksiin ja laitehankintoihin, käytetyistä määrärahoista merkittävä osa käytetään ns. kehittämishankkeisiin, kuten toiminnallisiin uudistuksiin ja kokeiluhankkeisiin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/2002 Kommentteja

Hoitajien muuntokoulutuksen suunnittelu alkaa uudelleen

Opetusministeriö on antanut yliopistoille uudelleen tehtäväksi suunnitella sairaanhoitajien muuntokoulutuksen lääkäreiksi. Kuopion, Oulun ja Turun yliopistojen on yhdessä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa laadittava hahmotelmat opetussuunnitelmiksi ja selvitettävä koulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Yliopistoilla on aikaa suunnitelmien laatimiseen lokakuun loppuun asti.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/2002 Kommentteja

Kädet puhtaaksi

Huolellista käsien pesua pidetään tärkeimpänä yksittäisenä toimena sairaalainfektioiden ehkäisyssä, erityisesti nykyisten ärhäköiden ja lääkeresistenttien sairaalabakteerien aikakaudella. Käsihygienia ei kuitenkaan toteudu riittävän hyvin sairaaloissa. Tutkimusten mukaan vähintään joka toinen tarpeellinen käsien pesu unohtuu. Osin puutteet johtuvat siitä, että käsiä ei kaikessa kiireessä pestä riittävän kauan ja tehokkaasti. Parhaimpana vaihtoehtona käsien pesulle on pidetty käsien puhdistamista antiseptisella liuoksella. Se onkin osoittautunut ainakin käsien pesun veroiseksi käsien desinfektiomenetelmäksi. Näyttö on kuitenkin perustunut koejärjestelyihin, jotka eivät välttämättä vastaa sairaalatyön arkea.

Pekka Leinonen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/2002 Kommentteja

Ollako vai ei? (pääkirjoitus SLL 35/2002)

Keskeistä on tunnistaa depressio ja hoitaa se tehokkaasti. Nimittäin depressiopotilaat tekevät noin kaksi kolmesta itsemurhasta – ja kuitenkin vain noin kuudenneksella itsemurhan tehneistä on ollut asianmukainen masennuslääkitys (2,3). Depression havaitseminen edellyttää valppautta, sillä sairaus saattaa piillä niiden monenlaisten somaattisten vaivojen takana, joiden takia potilas ensisijaisesti hakeutuu lääkärille (2). Itsemurhaa ennustavat osuvimmin aiemmat yritykset ja itsemurha-ajatukset tutkimushetkellä (2). Tuore itsemurhayritys on suuren vaaran merkki, ja potilas tarvitsee pätevän psykiatrisen arvion ja hoidon (5). Depressiivisyyden arvion jälkeen lääkärin tulisi kiinnittää huomiota potilaan mahdolliseen toivottomuuteen – tässä lääkärin omat vastatunteet ja huoli saattavat olla informatiivisia (2,3,5). Toivottomuus ennakoi itsemurhaa jopa paremmin kuin depressio. Tyypillistä tällaiselle lohduttomuudelle on ratkaisukeinojen ja ajatusmaailman kapeutuminen: kuolema nähdään ainoana vaihtoehtona (3). Lopuksi itsemurhavaarassa olevalta potilaalta on aina kysyttävä suoraan mahdollisista itsemurha-ajatuksista tai -suunnitelmista (2,5). Näiden vakavuus on painava peruste sairaalahoidolle (2). Depression ohella alkoholismi on merkittävä itsemurhan vaaratekijä, mikä voi auttaa löytämään itsemurhavaarassa olevia potilaita perusterveydenhuollossa. Noin viidennes alkoholisteista tekee itsemurhan (2,3). Perusta voi olla biologinen, sillä pitkään jatkuva alkoholin käyttö tyhjentää aivot serotoniinista ja johtaa depressioon (3). Tutkimusten mukaan jopa puolet itsemurhan tehneistä on ollut päihtyneitä kuollessaan (3). Alkoholismin hoitoa vaikeuttaa tunnetusti hoitomyöntyvyyden puuttuminen, mutta depressiivisyyden ja alkoholin käytön syyseuraussuhteiden pohtiminen (3) tai päihdehuolto (5) saattaa olla avuksi. Ihmiskontaktit, myös hoitopaikkaan, tukevat merkittävästi potilasta: esimerkiksi Chicagossa itsemurhan tehneistä joka toisella ei ollut lainkaan läheisiä ystäviä (3).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.8.2002 Kommentteja

Pyhittääkö tarkoitus keinot lääkekustannuksia leikattaessa? (pääkirjoitus SLL 35/2002)

Jatkossa apteekin tulisi aina vaihtaa lääkärin määräämä valmiste halvimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon. Vaihto voitaisiin estää vain lääketieteellisillä perusteilla (jotka merkitään reseptikaavakkeeseen) tai potilaan kieltäessä lääkkeen vaihdon. On selvää, että lakimuutos aiheuttaisi toteutuessaan paljon lisätyötä apteekeissa, epäselvyyksiä ja lisääntyviä yhteydenottoja lääkäreihin sekä paljon hämmennystä potilaissa. Lehtitietojen mukaan kaikki kansanedustajat eivät aikanaan äänestäessään tienneet, mikä on ns. umts-lupa. Vielä harvempi potilas tietää, mitä geneerinen valmiste tarkoittaa, miten sitä on tutkittu ja miten se saattaa erota alkuperäislääkkeestä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.8.2002 Kommentteja

Kädet puhtaaksi

Nyt ranskalaisessa tutkimuksessa propanolipohjaisen alkoholiliuoksen (3–5 ml) hierominen käsissä vähensi merkitsevästi enemmän käsien bakteerikantaa kuin käsien pesu klooriheksidiiniä sisältävällä saippualla (BMJ 2002;325:362–5). Puhdistustapoja verrattiin satunnaistetusti normaalin työpäivän aikana kolmella tehostetun valvonnan osastolla; näin pyrittiin saamaan käytännön tuloksia. Tässäkin tutkimuksessa käsien pesun huonompi tulos osittain johtui liian lyhyestä pesuajasta. Puoli minuuttia riittää tuhoamaan bakteerit hierottaessa kädet alkoholiliuoksella, mutta käsien pesuun se on ilmeisesti liian lyhyt aika. Ajan säästö onkin tehokkuuden lisäksi alkoholiliuoksen etu käsien desinfioinnissa. Aiemmin on epäilty, että alkoholiliuoksen antibakteerinen teho hiipuu käyttökertojen myötä, mutta nyt tällaista ei todettu. Pieni alkoholiliuosmäärä (3–5 ml) kertakäyttöpakkauksissa kulkee kätevästi työtakin taskussa ja on siten näppärä kiireisessä potilastyössä.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.8.2002 Kommentteja

Hoitajien muuntokoulutuksen suunnittelu alkaa uudelleen

– Kuopion ja Oulun yliopistojen tekemien analyysien mukaan muuntokoulutus ei ole järkevä ratkaisu. Sairaanhoitajien ja lääkärien koulutuksessa on erittäin vähän yhteistä ainesta. Minun nähdäkseni asiassa ei ole kesän aikana tapahtunut mitään uutta, joten ihmettelen, miksi muuntokoulutus jälleen nostetaan keskustelun kohteeksi, sanoo myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.8.2002 Kommentteja

Perustamishankkeiden rahoitus muuttuu

Kehittämishankkeiden tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä työnjaossa, palvelujen järjestämisessä tai henkilöstön osaamisessa. Rakentamista tuetaan yhä, mutta tuen edellytykset tiukentuvat selvästi. Valtion tuki perustamishankkeelle edellyttää, että hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Perustamishankkeisiin voivat saada tukea vain taloudellisesti heikossa asemassa olevat kunnat. Valtionavustusta maksetaan 25–50 prosenttia lääninhallituksen vahvistamista kustannuksista.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30.8.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030