BCG-rokotetta taas saatavilla

Vastasyntyneiden tuberkuloosia vastaan suunnatut BCG-rokotukset jouduttiin keskeyttämään noin viikko sitten, kun rokotevalmistaja Evans Vaccines Ltd veti rokotteensa pois markkinoilta siinä ilmenneiden säilyvyysongelmien vuoksi. Korvaavaa tanskalaisrokotetta on nyt saatu Suomeen, ja ensimmäiset erät lähtivät synnytyssairaaloihin tiistaina iltapäivällä.

Ylilääkäri Kaj Palmgren: Katastrofi uhkaa sairaanhoitoa, jos ei opita puhumaan rehellisesti

- Aivan liian usein me sairaalaväki saamme kuulla päättäjiltä: Du förstår inte! Me emme kuulemma ymmärrä kuntien rahapulaa, emme tunnusta hallintoväen tärkeyttä, emmekä osaa hoitaa sairaaloita taloudellisesti ja tehokkaasti. Tämä kaikki tuodaan esiin alentuen, jopa halveksivasti, pahoittelee ylilääkäri Kaj Palmgren Tammiharjun psykiatrisesta sairaalasta Tammisaaresta.

Ulla Järvi

Lasten lääkehoito lapsipuolen asemassa (pääkirjoitus SLL 34/2002)

Aikuisen ja lapsen välisiä, lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen vaikuttavia eroja ovat mm. lapsen kasvu ja kehitys (joka vaihtelee voimakkaasti lapsen eri ikäkausina), immuuni- ja elinjärjestelmien kehittymättömyys lapsella ja lapsen elimistön kyvyttömyys metaboloida joitakin lääkkeitä (ja muita vieraita aineita). Esimerkkinä mainittakoon fentanyyli, joka metaboloituu maksassa. Alle kaksivuotiaan lapsen maksan verivirtaus ja metaboliakapasiteetti ovat aikuiseen nähden pienemmät, minkä vuoksi painokiloa kohti laskettu lääke alle kaksivuotiaalle lapselle annettuna aiheuttaa aikuiseen verrattuna kaksin- tai kolminkertaisen lääkepitoisuuden plasmassa. Klooriamfenikolin aiheuttama ”gray baby syndrome” johti aikoinaan vastasyntyneiden kuolemaan, koska lääke ei metaboloitunut odotetusti, tetrasykliini värjää kasvuikäisen lapsen hampaat pysyvästi ja sulfa voi aiheuttaa kernikteruksen – tässä muutamia odottamattomia, ikäspesifisiä haittavaikutuksia.

Arveluttavalla keinolla säästöjäniksen perään (pääkirjoitus SLL 34/2002)

Lääkehoito on yksi lääkärin yleisimmin käyttämistä hoitomuodoista. Lääkkeen määräämiseen päädytään useimmiten lääkärin aloitteesta, mutta käytännön toteutus sovitaan yhteisesti potilaan ja lääkärin kesken. Tutkimusten mukaan lääkkeen määräämisellä on muitakin kuin kemiallisia vaikutuksia. Hoitotapaamisessa sovitun lääkkeen vaihtaminen apteekissa joksikin toiseksi ei voi olla vaikuttamatta tähän ulottuvuuteen. Hoitomyöntyvyydestä on paljon kirjoitettu, ja eri tutkimusten mukaan lääkehoito ei aina toteudu täsmälleen sellaisena kuin se lääkärin ja potilaan välisessä keskustelussa on sovittu. Tähän vaikuttavat monet tekijät, eikä lisää sotkevia tekijöitä varmastikaan tarvita. Pysyvässä lääkityksessä lääkkeen nimen, muodon, värin, pakkauksen yms. vaihtuminen milloin miksikin johtaa potilaan – etenkin vanhuksen – epätietoisuuteen, miten hänen tulisi lääkkeitä käyttää. Seurauksena on helposti päällekkäislääkitystä, kun samaa lääkettä on kotona erinimisissä ja erilaisissa purkeissa. Jos lääke vaihdetaan apteekissa päivän hinnan mukaan, saattaa lopputulos nopeastikin vaihtuvien hintojen seurauksena olla täysin sekava. Kun hoitava lääkäri ei lisäksi ehkä tarkasti tiedä, mitä lääkettä potilas on apteekista saanut, eivätkä merkinnät potilasasiakirjoissa pysy ajan tasalla, jäävät monet vastuukysymykset täysin epäselviksi.

Ministeriö haluaa toteuttaa substituution jo ensi vuonna

Lääkäriliitto vastustaa substituutiota. Lääkkeen vaihtaminen apteekissa heikentää potilasturvallisuutta ja vastuukysymykset jäävät epäselviksi. Apteekkien ei tarvitsisi lainkaan ilmoittaa lääkkeen vaihtamisesta reseptin kirjoittaneelle lääkärille.

BCG-rokotetta taas saatavilla

Rokote sisältää tuberkuloosibakteerin kaltaisia heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin-bakteereja, kuten kaikki saatavilla olevat BCG-rokotteet.

Anders Jahren nuoren tutkijan palkinto Kalle Sakselalle

Saksela on toiminut professorina lääketieteellisen teknologian instituutissa (IMT) Tampereella vuodesta 1996 lähtien. Hän on selvittänyt tutkimuksissaan mm. HI-viruksen ja aidsin etenemisnopeuteen vaikuttavia tekijöitä. Nyt hänen tutkimuksensa keskittyvät HI-viruksessa sijaitsevan Nef-geenin tuottaman proteiinin toimintamekanismeihin ja ominaisuuksiin. Nef-proteiini vaikuttaa mm. HI-viruksen aktivoitumisprosessiin ja lisääntymisnopeuteen elimistössä. Anders Jahren suuren palkinnon sai tänä vuonna professori Carl Erik Mogensen Århusin yliopistosta.

Joka toinen suomalainen ottaa tänäänkin ainakin yhtä lääkettä

Päivittäin noin joka toinen suomalainen ottaa vähintään yhtä lääkettä, ja lääkekorvauksia saa vuosittain yli 60 prosenttia väestöstä.

Ylipaino sydämen vajaatoiminnan itsenäinen riski?

Ylipaino puhuttaa. Arvovaltaisen New England Journal of Medicinen elokuun ensimmäisessä numerossa julkaistiin tutkimus, jossa ylipainon tilille sälytetään kaiken muun terveyshaitan lisäksi nyt myös sydämen vajaatoiminta.

Robert Paul

PYY pivoon - suolistohormonista laihdutustabletiksi?

Ruokahalun säätelyssä hypotalamus on monen hormonin vaikutuskohde. Yksi näistä hormoneista on lyhyehkö peptidihormoni, PYY3-36. Ruoan jälkeen täyttyvästä suolistosta erittyvä PYY3-36 hillitsee hypotalamuksen ruokahalua herättävien neuronien toimintaa. Sen fysiologisena parina ilmeisesti toimii hiljattain löydetty mahalaukun hormoni, ghreliini, joka puolestaan viestittää aivoille mahan tyhjyydestä ja synnyttää nälän samojen neuronien toiminnan tuloksena.

Pekka Leinonen

Laboratoriotutkimusten korvaustaksoja muutettiin

Kansaneläkelaitoksen hallitus on vahvistanut laboratoriotutkimusten ja patologian alaan kuuluvien tutkimusten sairausvakuutuskorvauksille uudet taksat, jotka tulevat voimaan lokakuun alusta alkaen.

Nyt on pakko kysyä: Miksi ruotsalaiset kaksoset syntyivät Suomessa?

Viime viikolla Suomen ja Ruotsin välillä syntyi pienoinen luottamuspula, kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa syntyneet ja menehtyneet kaksoset kuljetettiin lentokoneen matkustamossa takaisin kotimaahansa. Ensin Ruotsi kauhistui suomalaisten menettelyä, kunnes kävi ilmi, että pahan kerran järjestelyissään epäonnistuivatkin ruotsalaiset. Sörmlandin Landstinget antoikin maanantaina tiedotteen, jossa Mälarsjukshusetin johto pahoittelee tapahtunutta väärinkäsitystä.

Ulla Järvi

Skepsis valistaa verkossa uskomuslääkinnästä

Uskomuslääkinnän suosion kasvu on saanut myös suomalaisten skeptikkojen yhdistyksen Skepsis ry:n tarttumaan asiaan. Yhdistys perustettiin 15 vuotta sitten paranormaalien ilmiöiden objektiivisen tieteellisen tutkimuksen lipunkantajaksi, mutta nyttemmin painopiste on siirtynyt yhä enemmän uskomuslääkinnän kysymysten suuntaan.

Marianne Jansson

Lääkärin määräyksestä (pääkirjoitus SLL 33/2002)

Tutkimusten mukaan ihminen haluaa tärkeissä päätöksissään enemmänkin välttää vaaraa ja harmeja kuin tavoitella voittoja riskien kustannuksella (3,4). Tämä asenne voi kuitenkin helposti johtaa mittakaavavirheisiin, esimerkiksi rokotuksista kieltäytymiseen harvinaisten haittojen takia. Toisaalta ihminen on taipuvainen katumaan enemmän tekemättä jättämisiään kuin tekemäänsä (2). Aktiivisuus-passivisuusakselilla valinnat ja niihin tyytyminen riippuvat siten siitä, katsotaanko eteenpäin (passivisuus) vai taaksepäin (aktiivisuus). Vaarojen ja haittojen korostuminen valinnoissa saattaa johtua vastuun ja syyllisyyden pelosta: jos päätös osoittautuukin vääräksi, on kipeää myöntää se omaksi syyksi (3). Esimerkkinä syyllisyyden pelosta on usein mainittu omaisten vaikeus tehdä päätöstä, että potilasta ei elvytetä (2). Käytännössä on myös olennaista, miten asiat esitetään potilaalle; tämän on helpompi suostua hoitoon, jossa on 90 %:n eloonjäämismahdollisuus, kuin hoitoon, johon liittyy 10 %:n kuolevuus (2).

Terveydenhuollon panostuksille löytyy vastinetta (pääkirjoitus SLL 33/2002)

Suomalaisten terveyttä ovat tutkineet kattavilla väestöotoksilla sekä Kela että Kansanterveyslaitos säännöllisesti jo 1960-luvun puolivälistä alkaen. Tämänkertaiseen selvitykseen valikoitui kaikkiaan 65 terveyskeskuspiiristä runsas 8 000 tutkittavaa, joista lähes 90 % saatiin haastatelluksi. Tutkimusohjelmaan sisältyneeseen terveystarkastukseen osallistui vastaavasti lähes 85 % otoksesta. Suuriin massatutkimuksiin ja niiden tulosten yleistämiseen ja vertaamiseen aiemmin tai muualla saatuihin tuloksiin liittyy omat metodologiset ongelmansa, mutta näitä tuloksia parempaa tai luotettavampaa tutkimustietoa kansanterveydestämme ei ole. Niitä on oikeus käyttää sekä terveyspoliittisen keskustelun että eri organisaatioiden ja toimijoiden kehittämissuunnittelun pohjana.

Ylipaino sydämen vajaatoiminnan itsenäinen riski?

Neljäntoista seurantavuoden aikana lähes Framinghamin tutkimukseen osallistuneen lähes 6 000:n henkilön joukkoon (keskimääräinen ikä 54 vuotta, 54 % naisia) ilmaantui noin 500:lle sydämen vajaatoiminta. Ilmaantuvuusluvuista karsittiin tilastollisesti vajaatoiminnan muut riskitekijät: ikä, tupakointi, alkoholinkäyttö, veren kokonaiskolesterolipitoisuus, läppäviat, hypertonia, diabetes, EKG:ssa todettu vasemman kammion hypertrofia ja sydäninfarktit. Tämän jälkeen jäi tulokseksi, että normaalipainoisiin verrattuna (BMI 18,5–25) vajaatoiminnan riski suureni naisilla 7 % ja miehillä 5 % aina kun BMI-arvo suureni 1:llä. Tämän mukaan lihavuus sinänsä aiheuttaa 11 % miesten ja 14 % naisten sydämen vajaatoimintatapauksista.

PYY pivoon – suolistohormonista laihdutustabletiksi?

Kun opitaan syntetoimaan PYY3-36:n kaltaisesti vaikuttavia, mutta käytössä ja tuotannollisesti helpompia tabletteja ruiskeiden sijaan, saataneen tehokas painon hallintaa helpottava lääke. Sen tärkein käyttöaihe on ehkä sitten jo saavutetun laihdutustuloksen ylläpito, sillä ruokahalun hormonitkin lienevät voimattomia perusteellisemmin nujertamaan lihottavia elintapoja. Odoteltaessa tällaisia uusia lääkkeitä PYY3-36:n fysiologian muistamisesta saattaa olla apua. Nimittäin runsaskuituiset, suolistoon siirtyvän ruokamassan tilavuutta suurentavat ruoat, kuten esimerkiksi vihannekset ja muut kasvikset, maksimoivat PYY3-36:n fysiologisen erityksen ja hillitsevät ruokahalua pitempään kuin jo mahalaukussa sulavat pikaruoat. Samoin kun varataan ruokailuun nautiskeluaikaa, PYY3-36 ehtii jo aterian aikana sammuttaa pahimman nälän ja syöty ruokamäärä jää pienemmäksi.

Laboratoriotutkimusten korvaustaksoja muutettiin

Laboratoriotutkimuksista maksettavat korvaukset ovat uusien taksojen perusteella arviolta keskimäärin 30 prosenttia perityistä maksuista, kun korvausprosentti viime vuonna oli noin 36.

Vankomysiinille resistentti S. aureus (VRSA) on nyt todellisuutta!

Staphylococcus aureus on yksi tavallisimmista bakteeri-infektioiden aiheuttajista sekä avohoidossa että sairaaloissa. Vakavien kliinisten infektioiden hoidossa käytetään stafylokokkipenisilliinien vaihtoehtona tyypillisesti vankomysiiniä, jos infektion aiheuttajana on metisilliinille resistentti kanta eli MRSA. MRSA-kannat ovat jo pitkään olleet iso ongelma monissa maissa. Myös Suomessa MRSA-löydösten määrät ovat nousseet viime vuosina. Asiantuntijapiireissä onkin uumoiltu, että on vain ajan kysymys, koska S. aureus kehittää resistenssin myös glykopeptidiantibiooteille, joihin vankomysiini kuuluu. Tähän mennessä on maailmalta kuvattu noin kymmenen MRSA:n aiheuttamaa hankalasti hoitunutta kliinistä infektioita, joissa MRSA-kannan herkkyys vankomysiinille on ollut alentunut. Näissä tapauksissa kanta ei kuitenkaan ole ollut täysin vankomysiinille vastustuskykyinen, vaan kyseessä on ollut ns. VISA-kanta.

Jaana Vuopio-Varkila

Dengue ja sen komplikaatiot yleistymässä

Dengueinfektion klassisia oireita ovat noin viikon itämisajan jälkeen kuume, pahoinvointi, päänsärky, lihas- ja nivelsäryt sekä ihottuma. Tänä vuonna Suomessa on diagnosoitu yhdeksän tapausta, mukaan lukien yksi kuolemaan johtanut infektio. Sekä dengue että erityisesti dengue-verenvuotokuume/shokkioireyhtymä ovat jatkuvasti yleistyneet hälyttävällä vauhdilla.

Olli Vapalahti, Antti Vaheri