Ajokyvyn seurantaan uudet keinot Lääkärin rooli muuttuisi lakimuutosten myötä

Tulevaisuudessa ajokortin saamiseen ei pääsääntöisesti tarvittaisi lääkärintodistusta enää lainkaan, ainoastaan optikon todistus riittävästä näkökyvystä. Lääkärintarkastukset kohdennettaisiin ihmisiin, joiden liikenneonnettomuusriski on terveydentilan vuoksi erityisen suuri. Näin esittää lääkäreiden ja poliisin välistä tiedonkulkua ajoterveys-asioissa selvittänyt työryhmä. Se jätti mietintönsä 25. heinäkuuta peruspalveluministeri Eva Biaudet`lle. Nyt se on lausuntokierroksella, ja mahdolliset lakimuutokset tulee aikanaan esittelemään liikenneministeri, jonka hallinnonalaan ne varsinaisesti kuuluvat.

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30-32/2002 Kommentteja

WHO valmistelee maailmanlaajuista ruokavalio- ja liikuntaohjelmaa

2000-luvun maailma on monella tapaa muuttunut. Pikaruoka on trendikästä afrikkalaisessa suurkaupungissa, jonka asukkaat hyppäävät mieluummin bussiin kuin kävelevät. Kustannustehokkaassa Japanissa perinteiset perheateriat ovat katoamassa kiireen tieltä. Varsinkin yksin syövien lasten ja nuorten ateriat köyhtyvät. Tsekki on olutkulttuurin ja sovinismin maa. Prahassa muodikkaimmat nuoret naiset korostavat nyt itsenäisyyttään käymällä tyttöporukalla oluttuvissa kumoten reippaasti kolpakoita. Vanhoissa itäblokin maissa muistetaan karvaasti Neuvostoliiton vaikutusvallan vuodet. Terveysvalistus saa ihmisten niskakarvat pystyyn; enää heitä ei komennella!

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 30-32/2002 Kommentteja

Naisen tuoksu, ja miehen (pääkirjoitus SLL 30–32/2002)

Feromonit ovat viestimolekyylejä saman lajin kahden yksilön välillä; tämä viestintä johtaa molempia suosivaan käyttäytymiseen (5). Ihmisen feromonien olemassaolo lienee nyt jo varmaa, joskin niiden toimintatapa on edelleen kiistanalainen ja valtaosin tuntematon (5,6). Endokriiniset vasteet, erityisesti sukupuolihormonituotantoa säätelevällä akselilla hypotalamuksessa, ovat yksi ilmeinen feromonien vaikutuskohde (5). Kemiallisesti ja toiminnallisesti tarkimmin tunnetut ihmisen feromonit ovat rakenteeltaan steroidihormonien kaltaisia; niistä tutkituin, androstadienoni, on (tiedostetusti) hajuton (3,4).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 9.8.2002 Kommentteja

Kokonaisuuksien hallinta vaatii panostamista (pääkirjoitus SLL 30–32/2002)

Tutkimuksen kohteena olivat kymmenkunnan, hyvin tavanomaisen sairaalahoitoa vaativan sairauden aiheuttamat kulut eri puolilta maata. Vastoin yleistä käsitystä, varsinaisen sairaalahoidon kustannukset olivat useimman diagnoosin kohdalla olennaisesti pienemmät kuin ennen hoitoa ja jälkeen maksetut Kelan sairauspäivärahat, jotka lisäksi vaihtelivat alueellisesti huomattavasti. Lähes hälyttävänä on pidettävä havaintoa, että hoitokustannuksiltaan pienten sairauksien vuoksi ollaan paitsi hyvin vaihtelevasti, myös hyvin pitkään sairauspäivärahoilla. Karu johtopäätös oli, että ”julkisten menojen kokonaisuutta ei ole riittävästi tarkasteltu, vaan kustannustehokkuuden kohentamisessa on pitäydytty terveysturvan eri osien toisistaan riippumattomaan kehittämiseen”. Emme siis näytä osaavan optimoida sairauden yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskuluja edes niin selkeissä asioissa, kuin mitä ovat työikäisen ihmisen sairaalahoidon hinta ja sairauspäivärahojen maksu. Kulujen syntymisen voi varmuudella väittää elävän vielä enemmän omaa elämäänsä, jos laskentaan otetaan mukaan lapset ja vanhukset sekä kaikki muut sosiaalitoimen ja avoterveydenhuollon menot.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 9.8.2002 Kommentteja

Dengue ja sen komplikaatiot yleistymässä

Dengue-infektiota voi esiintyä monissa kaukomatkakohteissa. Epidemioiden yhteydessä virus leviää nopeasti ihmisestä toiseen Aedes-hyttysten välityksellä. Viime aikoina tuhansien tapausten epidemioita on raportoitu erityisesti Taiwanista, Intian Länsi-Bengalista, Bangladeshista, Filippiineiltä, Hondurasista, El Salvadorista ja Trinidadista, mutta epidemiat ovat yltäneet myös mm. USA:n Havaijille ja Australian pohjoisosiin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 9.8.2002 Kommentteja

Akavan Piekka valtion budjettiehdotuksesta

Piekka korostaa erityisesti panostuksia tulevaisuuteen. – Koulutuksen ja tutkimuksen on edelleen oltava hallituksen toiminnan painopisteinä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahat tarvitsevat lisäystä, myös muun opetuksen valtionosuuden jälkeenjääneisyys vaatii valtionosuuden perustana kunnille olevien yksikköhintojen korottamista. Lisäksi tutkimusrahoituksen kasvu-ura on pidettävä kaikilla tutkimusaloilla vakaana.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 9.8.2002 Kommentteja

Lentomatkustajan laskimotukosriski (pääkirjoitus SLL 27–29/2002)

Laskimotukoksien riski liittyy matkustamon olosuhteisiin ja matkustajan riskitekijöihin. Matkustamossa – etenkin ahtaissa turistiluokan tai halpalentojen osastoissa – istutaan pitkiä aikoja lähes liikkumatta, vartalo koukussa, normaalia matalammassa ilmanpaineessa ja kosteudessa, jolloin elimistön kuivuminen on mahdollista. Istuma-asennossa ihmisen laskimovirtaus on noin kaksi kolmannesta hitaampi kuin makuuasennossa, ja istuminen liikkumatta tunnin ajan alkaa kohottaa hematokriittitasoa ja plasman proteiinikonsentraatiota. Kokeellinen 8 tunnin simuloitu lento 2,5 kilometrin korkeudessa ja 8–10 %:n kosteudessa aiheuttaa kuivumista, lisää plasman ja virtsan osmolaliteettia ja virtsan ominaispainoa. Matala ilmanpaine ja matkustamon relatiivinen hypoksia voivat heikentää endoteelisolujen fibrinolyyttistä toimintaa. Epämukava istuma-asento salpaa raajojen laskimoita ja voi tukkia ne taipeissa etenkin iäkkäillä (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22.7.2002 Kommentteja

Valtionavustus hoitojonojen purkuun jaossa

Avustuksen myöntämisperusteena on sairaanhoitopiirin alueen asukasmäärä. Näin saatua avustusmäärää tarkistetaan erikoissairaanhoidon vuoden 2000 tarveindeksillä, johon vaikuttavat esimerkiksi piirin väestön kuolleisuus, työkyvyttömyys, väestön tulot ja kunnan nettomenot ilman asiakasmaksuja. Avustuksen määrä vaihtelee siten HUS:n 4,21 eurosta Itä-Savon sairaanhoitopiirin 5,76 euroon asukasta kohden.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22.7.2002 Kommentteja

Kantasolututkimus kiitää

Kantasolututkimus pyyhältää kuin pysähtymätön pikajuna. Kesäkuun lopulla ohitettiin taas kaksi rajapyykkiä (Nature AOP online, 20 June 2002): osoitettiin, että aikuisen kantasolut kykenevät erilaistumaan ennen näkemättömän monipuolisesti, ja parannettiin Parkinsonin tauti kantasolujen avulla - tosin vasta rotilla. Alkion kantasolujen kyky erilaistua moniin suuntiin on ollut tiedossa, mutta monenlaiset eettiset pulmat ja poliittiset näkemykset ovat vaikeuttaneet alkion solujen tutkimista ja vähentäneet niiden houkuttelevuutta tulevaisuuden hoitomuotona. Nyt tutkijat löysivät ihmisen luuytimestä uudenlaisen kantasolun (multipotent adult progenitor cell, MAPC); se näyttää jakautuvan loputtomasti ja kykenee viljeltynä erilaistumaan endo-, meso- ja neuroektodermaaliseksi soluksi. Alkiorakkulaan siirretty MAPC osaa erilaistua ilmeisesti kaikenlaisiksi soluiksi, ja isäntäeläimessä kantasolut kypsyivät ainakin verisoluiksi sekä keuhkojen, maksan ja suolen epiteelisoluiksi. Nämä uudet jatkuvasti jakautumaan ja moniin suuntiin erilaistumaan kykenevät kantasolut saattavat tulevaisuudessa tarjota potilaskohtaisen ehtymättömän soluvaraston, josta saadaan tarvittavat solut hoidettaessa degeneratiivisia tai muita solukuolemista (esim. infarktit) johtuvia sairauksia. Ikään kuin esimakuna tästä, toinen tutkijaryhmä pystyi kypsyttämään neuraalisesta kantasolusta dopamiinia erittävän hermosolun. Kun näitä sitten siirrettiin rottiin, joille oli kemiallisesti aiheutettu Parkinsonin tautia muistuttava tila, rotat paranivat. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, korjautuuko dopamiinijärjestelmä näin täsmällisesti ilman haittoja, sillä dopamiini vaikuttaa myös mm. skitsofrenian synnyssä ja mielialan säätelyssä. Nämä uutuusartikkelit ja melkein kaikki mitä kantasoluista on tarpeen tietää löytyvät nyt Internetistä vapaasti vielä parin kuukauden ajan (http://www.nature.com/nature/stemcells/). Tätä tietoa tarvitaan varmasti klinikassakin jo aivan lähivuosina.

Pekka Leinonen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 27-29/2002 Kommentteja

Kelan terveyspuntarista vertailutietoa kunnittain

Kansaneläkelaitos julkaisee verkkosivuillaan terveyspuntaria, jossa jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen perusteella sairastavuusindeksi. Indeksiluku kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa maan keskiarvoon. Indeksiluvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Aineistosta voi tarkastella esimerkiksi kansantautien esiintyvyyttä kunnittain.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 27-29/2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030