Uutta maksutonta jäsenpalvelua@fimnet.fi (pääkirjoitus 18–19/2002)

FiMnet osoitti tehokkuutensa ja käyttökelpoisuutensa erityisesti viime vuonna lakon aikana. Elokuussa sivuilla oli lähes 7 000 eri käyttäjää, 114 000 käyntiä ja sivulatauksia puolitoista miljoonaa. Huippupäivän muodosti 17.8, jolloin yli 2 200 jäsentä avasi liiton taulut ja varmasti vielä useampi luki niitä. Koko lakon ajan pystyttiinkin jäsenistöä, yleisöä ja tiedotusvälineitä palvelemaan reaaliaikaisesti liiton sivujen avulla.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 10.5.2002 Kommentteja

Alzheimer-potilaiden kuntoutuksesta alkaa laaja tutkimus Kuopiossa

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirien alueella alkaa Alzheimer-potilaiden laaja kuntoutustutkimus. Siinä selvitetään sopeutumisvalmennuksen ja varhaiskuntoutuksen vaikutusta potilaiden ja heidän omaishoitajiensa elämänlaatuun, toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen. Tavoitteena on myös selvittää, voidaanko niiden avulla siirtää potilaan laitoshoidon alkamista. Tutkimuksen terveystaloustieteellisessä osuudessa selvitetään kuntoutuksen kannattavuutta.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 17/2002 Kommentteja

Raskauden painonmuutos lisää äidin rintasyöpäriskiä?

Kahteen suomalaiseen kohorttiaineistoon perustuvassa tutkimuksessa todetaan, että raskauden painonnousu ei näyttäisi olevan yhteydessä premenopausaaliseen rintasyöpään. Sen sijaan raskauden painonmuutosten osalta ylimpään kolmannekseen kuuluvilla naisilla oli noin 60 % suurempi riski sairastua postmenopausaaliseen rintasyöpään. Sinänsä ylipainon yhteys rintasyöpään on havaittu jo aiemmin, uusi näkökulma tutkimuksessa on altistuksen ajankohta ja sen merkitys. On mahdollista, että raskauden jälkeinen paino ja erityisesti postmenopausaalinen ylipaino selittävät löydöksen, jonka selvittäminen jatkuu uusissa kohorteissa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 17/2002 Kommentteja

Sairaanhoitopiirit uskovat yhteistyöhön

Sairaanhoitopiirit saivat kansalliselta terveysprojektilta tehtäväkseen parantaa erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa erityisvastuualueittain eli miljoonapiireittäin. Aikataulu on tiukka: suunnitelmat pitää toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön vuoden 2003 toukokuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan sairaanhoitopiirit solmivat yhteistyösopimuksia, yhdistyvät tai muodostavat terveydenhuoltopiirejä.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 17/2002 Kommentteja

Lääkäriliitto: Pitkälle koulutetuilla suurimmat tarpeet täydennyskoulutukseen

Työryhmän ehdotusten mukaan kaikilla kansalaisilla on vuosittain mahdollisuus 1–2 viikon koulutusjaksoon ja perusteelliseen osaamisen uudistamiseen 10–15 vuoden välein. Lääkäriliiton mielestä täydennyskoulutukseen käytettävät resurssit ja koulutuksen kesto vuositasolla ja pitemmällä aikavälillä tulee ehdottomasti suhteuttaa henkilön peruskoulutuksen kestoon ja työtehtävien vaativuuteen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 26.4.2002 Kommentteja

NLY:n valtuuskunta: Nykyisilläkin koulutusmäärillä opetusryhmät olleet liian suuria

– Nykyisilläkin koulutusmäärillä opetusryhmät ovat olleet liian suuria. Potilaiden hoidon laadun ja lääketieteen opiskelijoiden tehokkaan oppimisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että opetusryhmät ovat riittävän pieniä. Tämän vuoksi yliopistoille on ehdottomasti taattava lisääntyneen opiskelijamäärän mukaiset henkilökunta- ja tilaresurssit, todetaan NLY:n julkilausumassa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 26.4.2002 Kommentteja

Perusterveydenhuollon lääkärin ammatti-identiteetti muuttumassa – pakosta? (pääkirj. 17/2002)

Kansanterveyslailla luodun järjestelmän ydintä, eli terveyskeskusjärjestelmää, vastaan ei syntynyt merkittävää kapinointia. Järjestelmän työvoimatarpeita varten perustettiin – kummankin kohdalla omat synnytyskivut läpikäyden – kaksi uutta lääketieteellistä tiedekuntaa. Aikaan kuului yleinen, matkansa varrella vasemmistolaista väriä ottanut opiskelijaradikalismi, joka lääketieteen opinahjoissa sublimoitui opiskelijoiden vahvaksi innostumiseksi perusterveydenhuollon problematiikasta. Nämä ihanteet painottuivat uusien tiedekuntien koulutusohjelmissa. Myös vanhojen konservatiivisempien tiedekuntien opetusuudistusten painotukset vetivät samaan suuntaan.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 26.4.2002 Kommentteja

Kumpi on sairaampi, potilas vai sairaalalääkäri?

Näin kysyy tuore Annals of Internal Medicine -lehti (5. maaliskuuta, 2002) neljässä artikkelissaan. Alkuperäistutkimuksen mukaan jopa kolme neljästä sisätautialan sairaalalääkäristä oireili siten, että loppuunpalamisen kriteerit täyttyivät. Tämä heijastui potilastyöhön laiminlyönteinä, jotka eivät johtuneet tietämättömyydestä tai kokemattomuudesta. Kaikkiin USA:n sisätautien koulutusohjelmiin kuuluviin sairaalalääkäreihin kohdistuneessa selvityksessä kolmannes vastanneista erikoistuvista sisätautilääkäreistä kärsi depressiosta, neljännes koki menettäneensä humaanin otteen potilaisiinsa ja yli puolet oli katkeroitunut kyynisiksi erikoistumisen aikana. Lehden pääkirjoitukset pitävät sairaalalääkäritautia malignina epidemiana. Lääkkeeksi toisessa pääkirjoituksessa ehdotetaan arvojen syvällistä pohdintaa, oikeanlaista itsekkyyttä ja lämpimämpää huolenpitoa nuorista lääkäreistä. Jälkimmäinen pääkirjoitus pohtii koulutusohjelmien keventämistä realistisemmiksi, kouluttajien vastuuta ja erilaisia taloudellisia keinoja helpottaa erikoistuvien lääkärien velkataakkaa. Parantamisen oleellinen lähtökohta tässäkin epidemiassa on taudin varhainen tunnistaminen, tutkitut ja tepsivät hoitotoimet ja empaattinen suhde potilaaseen - sairaalalääkäriin.

Pekka Leinonen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 16/2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030