Hyvä kunto - sydäntäkin tärkeämpi

Fyysinen suorituskyky juoksumatolla tutkittuna on osoittautunut vastikään vahvimmaksi kuoleman vaaran ennustajaksi sekä terveillä miehillä että sepelvaltimotautia potevilla miespotilailla (N Engl J Med 2002;346: 793-801). Se oli jopa osuvampi kuin sydänsairaus tai sen vaaratekijät (verenpainetauti, tupakointi ja diabetes) tai EKG-löydökset rasituskokeen aikana. Elinaikaennuste parani suoraviivaisesti fyysisen kunnon mukana. Huonokuntoisimpaan viidennekseen kuuluvilla miehillä - riippumatta sydänlöydöksistä tai vaaratekijöistä - kuolemanvaara oli keskimäärin kuuden vuoden seurannassa neljä kertaa suurempi hyväkuntoisimpaan viidennekseen verrattuna. Vaikka syy-yhteyksien vetäminen voi olla vielä uskaliasta, tämä tutkimus ja monet muut viittaavat siihen, että kehno kunto on suurentuneen kuoleman vaaran syy. Tuolloin kunnon kohentaminen olisi ainakin yhtä tärkeää kuin puuttuminen perinteisiin sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin. Erityisen suotuisaa liikunta voisi olla sydänpotilaille: parantunut fyysinen kunto kun saattaisi kumota tai ainakin korjata sairaudesta johtuvan kuoleman vaaran lisääntymistä. Tulevien tutkimusten perusteella liikuntasuositukset osattaneen räätälöidä yksilöllisesti; nyt yleisreseptinä suositellaan puolen tunnin liikuntaa mieluiten päivittäin.

Pekka Leinonen

Ulkomaisten lääkärien työmahdollisuuksia helpotetaan

Muun muassa virolaisten ja venäläisten lääkärien työskentelymahdollisuudet Suomessa helpottuvat. Valtioneuvosto on antanut asetuksen, joka helpottaa EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien, siellä opiskelleiden lääkärien työmahdollisuuksia.

Svante Stenmanin palkinto Hans Falckille

Finska Läkaresällskapet perusti viime vuonna Svante Stenmanin nimeä kantavan palkinnon, joka jaetaan joka kolmas vuosi ansioista ruotsinkielisen lääketieteellisen opetuksen ja julkaisutoiminan alalla. Dosentti Svante Stenman on Finska Läkaresällskapets Handlingar -lehden toimitussihteeri ja myös Suomen Lääkärilehden avustaja.

Infektioita korvataan potilasvahinkoina entistä vähemmän

Potilasvahinkoja korvattiin viime vuonna 2006, mikä on 25,4 % käsitellyistä ilmoituksista. Määrä on pysynyt samalla tasolla jo useita vuosia, mutta korvauksiin johtaneiden ilmoitusten osuus on pienentynyt.

Mikä pelastaisi työttömän, kouluttamattoman miehen? Terveyden tasa-arvosta ajaudutaan yhä kauemmas

Suomalaisten terveys on kohentunut ripeästi 1970-luvulta lähtien. Vastasyntyneen elinajanodote on noussut peräti seitsemän vuotta, ja monet kansansairaudet ovat huomattavasti vähentyneet.

Ulla Järvi

IARC:n asiantuntijaryhmä: Mammografiaseulonnat vähentävät vaaraa kuolla rintasyöpään

Rintasyöpäseulontoihin osallistuminen ehkäisee 50-69-vuotiaiden naisten kuolemia selvästi. Joukkotarkastuksiin osallistuneiden naisten vaara kuolla rintasyöpään pieneni noin 35 prosenttia, osoittaa WHO:n asiantuntijaryhmän selvitys. Seulonnan hyödyllisyydestä alle 50-vuotiaille ei ole pitävää näyttöä.

Suvi Sariola

Kemokiinitutkimuksesta odotetaan täsmähoitoja atooppiseen ihottumaan

Kudosspesifisiä täsmälääkkeitä atooppiseen ekseemaan, allergisen kosketusihottumaan ja psoriaasiin saattaa olla luvassa, kun kemokiinien merkitystä näiden sairauksien synnyssä saadaan selvitetyksi. Nämä tulehdussoluja houkuttelevat välittäjäaineet ovat kiinnostuksen kohteena myös muiden sairauksien, mm. astman ja Crohnin taudin tutkimuksissa.

Marianne Jansson

Vuoden Opettajat palkittiin

Lääketieteenkandidaattiseura on palkinnut farmakologian apulaisopettaja, LT Pekka Rauhalan Vuoden Luennoitsijana. Rauhalaa on kiitetty selkeästä ja asiapitoisesta luentotyylistä sekä luentojen perusteellisesta ennakkovalmistelusta. Vuoden Opetushenkilönä palkittiin sädehoidon ja syöpätautien erikoislääkäri, LT Marjo Hahka-Kemppinen, jonka suureksi vahvuudeksi mainittiin potilaaan ja lääkärin vuorovaikutukseen ja erityisesti syöpään sairastuneen potilaan kohdaamiseen liittyvät seikat lääkärikoulutuksessa. Vuoden Ryhmäopettajana palkittiin oikeuspatologian assistentti LL Päivi Mäkelä-Bengs. Hänen erinomaisesti valmistellut ryhmäopetuksensa oikeuslääketieteen vaikeista aiheista saivat erityiskiitosta.

Miesten suusyövät vähentyneet, naisten lisääntyneet

Suusyöpä on aiemmin ollut nimenomaan alkoholia käyttävien ja tupakoivien miesten sairaus, mutta viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut. Miehillä suusyövän ilmaantuvuus on pienentynyt, naisilla taas suurentunut. Miehillä suusyöpien ilmaantuvuus on 2,4-kertainen naisten lukuihin verrattuna, kun vielä 1960-luvulla ero oli viisinkertainen.

Marianne Jansson

Työkyvyttömyyseläke- ja yksilöllisiä varhaiseläkehakemuksia hylätään aiempaa vähemmän

Kelan eläkehakemusten hylkääminen on vähentynyt, erityisesti vuonna 2001, todettiin työkyvyttömyyseläkkeen hakijan asemaa pohtineessa seminaarissa eduskunnassa. Kelan mukaan hylkäysten vähenemiseen on useampia syitä. Kelasta eläkettä hakevat henkilöt, joilla työeläke ei ole vähentänyt kansaneläkettä tai joiden työeläke on hyvin pieni. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kehitysvammaiset. Hakijakunta on siten valikoitunutta.

Ulla Toikkanen

Vanhustenhuollon hyvät periaatteet käytännöksi

Miten autetaan dementoitunutta vanhusta asumaan kotona? Mitkä ovat hyvän laitoshoidon tunnusmerkit? Miten vanhuspotilas kotiutetaan onnistuneesti?

In vivo, in vitro – in silico… (pääkirjoitus SLL 13–14/2002)

Elektroninen solu, E-CELL, on jo pääpiirteissään luotu (1,2,3) ja sitä voi käydä kurkistamassa vapaasti Internetissä (www.nrcam.uchc.edu). Se ei ollenkaan näytä perinteiseltä solulta vaan enemmän matemaattisten funktioiden kimpulta; reduktionismia äärimmillään. Ihmisen genomin kartoittaminen on nostanut biologisen tiedon uudelle tasolle, mutta genomisekvenssi on vasta alkua. Tiedon analysointi ja soveltaminen on jättimäinen haaste. ”IT (infotech) meets BT (biotech)” voi olla vastaus. Tähän perustuen alan huippuyritykset ovat luoneet genomi- ja soluperusteisia virtuaalimalleja, joissa vaikkapa lääkkeiden tehokkuutta voidaan testata nopeasti ja taloudellisesti in silico (4, mm. www.dna-arrays.com ja www.affymetrix.com).

Terveydenhuollon vaikuttavuuden mittaaminen (pääkirjoitus SLL 13–14/2002)

Potilaan kokema ja objektiivisesti mitattu tilanteen paraneminen on oleellista näytön kannalta. Eliniän piteneminen, elämänlaadun ja suorituskyvyn paraneminen sekä kivun väheneminen ovat eräitä vahvoja vaikuttavuuden mittareita. 15D-mittaristo on suomalaisissa oloissa myös validoitu. Kipujanan käyttö ohjaa tarvittavan lääkityksen ajoitusta ja määrää hyvin. Tautikohtaisesti on kehitetty lukuisia kysymyssarjoja ja työkykyindeksimittareita. On muistettava, että kroonisissa sairauksissa tilan säilyminen ennallaan tai vain hidas huononeminen voi olla vaikuttava hoitotulos.

Hyvä kunto – sydäntäkin tärkeämpi

PEKKA LEINONEN

Kemokiinitutkimuksesta odotetaan täsmähoitoja atooppiseen ihottumaan

Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat olleet mukana tutkimuksissa, joissa selvitettiin pari vuotta sitten löytyneen, vain ihossa tuotettavan kemokiinin CCL27 ja sen reseptorin CCR10 vuorovaikutusta tulehduksellisissa ihosairauksissa.

Työkyvyttömyyseläke- ja yksilöllisiä varhaiseläkehakemuksia hylätään aiempaa vähemmän

Toinen hylkäämisten vähäisyyteen vaikuttava seikka on ratkaisukäytännön muuttuminen. Uuden menettelyn mukaan hylkäykset tulee perustella yksilöllisesti aikaisempaa tarkemmin. Myöntävän ratkaisun perusteeksi riittää lainkohta. Tämä merkitsee, että mikäli kyseessä on myöntävä ratkaisu jatkohakemukseen, on tällainen päätös annettava mahdollisimman pian, jotta hakijan toimeentulo ei katkea. Hitaammin ratkaistavat hylkäyspäätökset joutuvat odottamaan, koska ratkaisuyksikössä on työvoimavajausta. Ylilääkäri Mikael Ojala vakuutusyhtiö Ilmarisesta korosti, että eläkeratkaisujen ymmärrettävyyttä tulee lisätä.

IARC:n asiantuntijaryhmä: Mammografiaseulonnat vähentävät vaaraa kuolla rintasyöpään

Tällaiseen kannanottoon päädyttiin maaliskuussa WHO:n Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n koolle kutsumassa asiantuntijakokouksessa, joka koski rintasyöpäseulontojen merkitystä rintasyöpäkuolleisuuden vähentämisessä.

Svante Stenmanin palkinto Hans Falckille

Tänä vuonna ensi kertaa jaetun palkinnon sai sisätautien erikoislääkäri Hans Falck, joka on mm. kääntänyt lääketieteellistä kirjallisuutta ja artikkeleita Finska Läkaresällskapets Handlingar -lehteen ja toiminut Hufvudstadsbladetin avustajana. Falckin monipuolinen kieliharrastus ulottuu myös klassisiin kieliin ja kaukaisempiin kulttuureihin, kuten japaniin ja arabiaan.

Lääkäriliiton hallitus: Yksityislääkärin asiat esillä

Lisää Lääkäriliiton hallituksen päätöksistä SLL 13–14/2002, s. 1568.

Lääkärien palkkatutkimus huhtikuussa!

On erittäin tärkeää, että kyselyyn vastataan aktiivisesti. Tuloksia voidaan käyttää hyväksi niin valtakunnan kuin yksilötasonkin edunvalvonnassa.