Lääkärit eivät selvitä riittävästi syöpäpotilaan väsymystä

Monet syöpäpotilaat tuntevat voimakasta väsymistä, joka ei mene ohi lepäämällä normaalisti. Potilaan on vaikea keskittyä asioihin, ja useat arkirutiinit tuntuvat hänestä ylivoimaisilta. Tästä oireesta käytetään nimitystä fatique eli hoitoväsymys. Syövän hoidot eivät vaikuta vain siihen paikkaan, jossa kasvain sijaitsee. Hoito vaikuttaa myös terveisiin kudoksiin, ja siitä saattaa tulla yksilöllisiä haittavaikutuksia.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 12/2002 Kommentteja

Antibiootista apua sepelvaltimotautiin?

Tuoreen suomalaistutkimuksen (Circulation online, March 11, 2002) mukaan makrolidiryhmän antibiootti, klaritromysiini (500 mg tabletti päivittäin), paransi epästabiilia angina pectorista potevien tai tuoreen non-Q-sydäninfarktin saaneiden potilaiden ennustetta. Kolmen kuukauden hoidon aikana mahdollisen seuraavan sydän-verisuonitapahtuman (kuolema, sydäninfarkti, epästabiili angina pectoris tai aivoinfarkti) vaara keskimäärin puolittui lumeryhmään verrattuna. Aiemmissa tutkimuksissa lähtökohdat ovat olleet erilaiset, eivätkä tuloksetkaan yhtä hyvät. Stabiilia sepelvaltimotautia sairastaneilla antibioottihoidon hyödyt ovat olleet vaihtelevia. Akuutin sepelvaltimotaudin kuukauden makrolidihoito puolestaan on ollut hyödyksi alkuun, mutta ei enää puolen vuoden kuluttua.

Pekka Leinonen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 12/2002 Kommentteja

Julkisen terveydenhuollon palvelu entistä ystävällisempää

1 045:n Taloustutkimus Oy:n haastatteleman suomalaisen mielestä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa saa nykyisin ystävällisempää ja luotettavampaa palvelua kuin vuonna 1998. Kaikin muin mittarein arvioituna julkinen sektori kuitenkin sijoittui palvelutasoltaan kauaksi yksityisestä terveydenhuollosta, johon haastatellut olivat kaikista palveluista kaikkein tyytyväisimpiä. Terveyskeskusten ja sairaaloiden palvelutaso alitti kansalaisten tyytyväisyysmittarilla jopa pankkien ja postien palvelun. Yli puolet haastateltavista oli kokenut ongelmia julkisten terveyspalvelujen saatavuudessa ja palvelun ammattitaitoisuudessa. Joka viides ei tosin osannut nimetä kokeneensa mitään erityisiä ongelmia julkisessa terveydenhuollossa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 12/2002 Kommentteja

Kuivaa ruutia syöpään (pääkirjoitus SLL 12/2002)

Ihmisen osteosarkoomasolulinjan (Saos-2-His-273) solujen mutantti-p53:n tuotantoa pystytään lisäämään tetrasykliinien avulla. Tällä menetelmällä voidaan arvioida, kuinka paljon solujen kiihtynyt kasvu johtuu muuntuneesta p53-valkuaisesta, ja missä määrin jostain muusta. Kun viljelmissä testattiin suuri määrä erilaisia pienehköjä molekyylejä, joita on kehitetty mm. lupaaviksi syöpälääkkeiksi (Developmental Therapeutics Program, National Cancer Institute), löytyikin yksi panssarinyrkki, PRIMA-1 (p53 reactivation and induction of massive apoptosis) (4). Se on pienehkö rengasrakenteinen molekyyli, aivan lääkkeen näköinenkin (4).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22.3.2002 Kommentteja

Eduskunta keskusteli terveydenhuollosta (pääkirjoitus SLL 12/2002)

Välikysymyksen laatijat ennakoivat lisäksi, että Kansallinen terveydenhuoltoprojekti tuottaa kyllä suuren joukon ehdotuksia terveydenhuollon toimivuuden parantamiseksi, mutta ne toteutuvat vasta vuosien päästä. Sairaaloiden leikkausjonoissa on yli 100 000 potilasta, joista osa on välittömän hoidon tarpeessa. Lääkärien siirtyessä yhä enemmän yksityissektorille lääkäripula on kasvava ongelma. Yksityissektori kasvaa maksukykyisten kansalaisten siirtyessä yhä enemmän sen käyttäjäksi. Maahan on syntymässä kahden kerroksen terveyspalvelujärjestelmä amerikkalaiseen malliin. On selvää, että näin rämäkkä, vaikkakin selvästi poliittisista syistä eduskuntavaalien alle ajoitettu välikysymys saa aikaa keskustelua. Seuraavana päivänä eduskunnan täysistunnossa käytettiinkin reilut 130 puheenvuoroa, joiden analysointi antaa hyvän kuvan siitä, millaisia käsityksiä maan korkeimman hallintoelimen sisällä terveydenhuollon tilasta liikkuu.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22.3.2002 Kommentteja

Lääkärimatrikkeli tarvitsee jokaisen lääkärin tiedot (pääkirjoitus SLL 12/2002)

Lääkärimatrikkeli voi palvella perustehtäväänsä ainoastaan, jos siihen saadaan kattavasti kaikkien lääkäreiden tiedot. Tietojen puuttuminen haittaa jokaisen lääkärin työtä hänen koettaessaan käyttää matrikkelia optimaalisesti. Lääkärimatrikkelin arvoa on korostanut huomattavan laaja lääkäreiden koulutus- ja työuran, julkaisutoiminnan, luottamustoimien ja harrastusten sekä perhetietojen esittely. Näin kukin lääkäri profiloituu omaksi yksilökseen tässä koko ammattikuntamme tärkeimmässä esittäytymisteoksessa. Nyt matrikkelista suunnitellaan ensi kertaa tehtäväksi myös sähköinen versio CD-levykkeelle tai Lääkäriliiton suljetuille internet-sivuille jäsenistön käyttöön. Sähköinen matrikkeli ei korvaa kirjana painettavaa teosta, mutta siihen on mahdollista sisällyttää varsin kattavat hakutoiminnat. Näin tulisi mahdolliseksi hakea esimerkiksi tietyn erikoisalan lääkärit tietyltä paikkakunnalta tai nimilista kurssitapaamisten ja vastaavien juhlien järjestämiseen. Päätöstä sähköisistä versioista ei ole vielä tehty ja on mahdollista, että ne tuotetaan vasta kirjan painamisen jälkeen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22.3.2002 Kommentteja

Antibiootista apua sepelvaltimotautiin?

Nyt julkaistut tulokset tukevat ajatuksia siitä, että sepelvaltimotauti on – osittain – tulehdustauti. Keuhkoklamydiainfektio puolestaan saattaa olla yksi tulehduksen syy. Todennäköisin tuoreen löydöksen selitys onkin klaritromysiinin antibakteerivaikutus, mutta lääkkeen suoraa anti-inflammatorista vaikutusta ei silti ole syytä unohtaa. Lisäksi on vielä nyt huomattava, että esitetty aineisto, ja erityisesti tutkimuksessa havaittujen sydäntapahtumien määrä, on pieni. Mikäli havainto kyetään vahvistamaan muuallakin ja suuremmissa tutkimuksissa, on ehkä myös rokotekehittäjien syytä valpastua.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22.3.2002 Kommentteja

Aivot, aura ja migreeni (pääkirjoitus SLL 11/2002)

Klassinen migreenikohtaus (15–20 % potilaista) käynnistyy auralla: näkökentässä välkkyy ja liikkuu erilaisia valoilmiöitä, usein sahalaitakuvio, vajaan puolen tunnin ajan, ennen kuin päänsärky ja pahoinvointi vyöryvät potilaan kimppuun. Auran uskotaan selittyvän sähköisesti, aivokuoren neuronien etenevän ja laajenevan depolarisaation pohjalta (1,3). Päänsäryn arvellaan puolestaan johtuvan aktivoituneiden trigeminushermosäikeiden ja syöttösolujen erittämistä ärhäköistä tulehduksen välittäjäaineista. Ne käynnistävät aivokalvojen tulehdusreaktion, joka tuottaa kivun (1). Tuore tutkimus on setvinyt auran ja päänsäryn suhteita (2): saako migreeni alkunsa aivoissa, kenties niiden kiihkeästä käytöstä?

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 15.3.2002 Kommentteja

Yleislääkäri ja täydennyskoulutuksen sekahedelmäsoppa (pääkirjoitus SLL 11/2002

Yleislääkäri tarvitsee suuren määrän perusopetukseen kuulumatonta osaamista, joka on itse hankittava työelämässä. Tähän osaamiseen kuuluvat erityisesti perinteisten kliinisten ydintaitojen ulkopuolelle jäävät aiheet, kuten lausuntoihin, kuntoutukseen, sairausvakuutukseen, vajaakuntoisuuteen tai lääkekorvauskäytäntöihin liittyvät asiat. Lait, asetukset ja säädökset muuttuvat nopeassa tahdissa, joten niitä koskevaa tietoa on päivitettävä jatkuvasti. Lisäksi tulee tietenkin varsinaisen kliinisen lääketieteen piiriin kuuluva koulutustarve.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 15.3.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030