Julkisen sektorin lääkärien esteellisyyttä linjattiin

– Mitään dramaattista uutta näissä ohjeissa ei ole, mutta niiden kerääminen selventää asioita ja poistaa ehkä turhaa epäluuloa ja polemisointia, sanoo Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala, joka edusti liittoa linjaukset koonneessa työryhmässä.

Suomessa on syntynyt hedelmöityshoidoilla jo yli 11 000 lasta

Aiheesta enemmän Lääkärilehden nrossa 11/2002, s. 1230-1231

Karvonen HUS:n johtajaylilääkäriksi

Sitä ennen Karvonen työskenteli Oulun yliopistollisen sairalan ylilääkärinä ja professorina Oulun yliopistossa. Jaakko Karvonen on myös Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja.

Uusi palsta Lääkärilehteen

Ensimmäinen palstan kirjoitus ilmestyi Lääkärilehden nrossa 11/2002, s. 1277-78. Aiheena tässä jutussa on päivystyspotilaan pitkittynyt yskä.

Lääkärimatrikkelin kyselylomake seuraavassa Lääkärilehdessä

Lomake on esitäytetty liiton rekisterissä olevilla henkilö- ja koulutustiedoilla. Täytä lomake huolellisesti ja palauta se mukana olevassa palautekuoressa 15.4.2002 mennessä. Liitä mukaan valokuvasi, jonka taakse merkitset nimesi ja syntymäaikasi.

Päihdetyöhön haetaan uudenlaisia otteita

Alkoholinkäyttö tuottaa suomalaisille yhä ongelmia. Vaikeuksia meille tuottavat paitsi juotu määrä, myös käyttötapamme. Kaatokänni on yhä suosittu tapa nauttia alkoholia. Tutkimusten mukaan perinteisen päihdevalistuksen vaikutukset väestön alkoholinkäyttötapoihin ovat varsin vähäiset.

Ulla Järvi

EU suunnittelee lääkeinformaation lisäämistä ­ muuttuuko mikään? Erkki Liikanen: Kyse on tiedottamisesta, ei mainonnasta

Aids, diabetes ja astma; siinä taudit, joita sairastavat ihmiset tarvitsevat EU-komission mukaan lisää tietoa reseptilääkkeistä. Lääkealan eurooppalaista lainsäädäntöä uudistava työryhmä on mm. esittänyt, että viiden vuoden kokeilussa lääkeyritykset voisivat tiedottaa reseptilääkkeistä suoraan em. potilasryhmille.

Ulla Järvi

Maksansiirtojen määrä ei vastaa tarvetta Suomessa

HUS:n Kirurginen sairaala tekee kaikki maan maksansiirrot. Vuosittain noin 40 suomalaista saa uuden maksan ­ ja uuden elämän. Määrä on kuitenkin Pohjoismaiden alhaisin; Ruotsissa siirtoja tehdään kaksinkertainen määrä. Ylilääkäri Krister Höckerstedtin mukaan tämä johtuu paljolti tiedonpuutteesta.

Oulussa valmistellaan vanhustyön eettisiä ohjeita

Oulussa on laadittu ehdotus kaupungin vanhustyön eettisiksi ohjeiksi. Vanhustyön etiikkatyöryhmä ehdottaa, että kaupunkiin perustettaisiin eettinen työryhmä, joka voisi mm. tehdä tapauskohtaisia arvioita eettisissä ristiriitatilanteissa. Koulutusta eettisissä kysymyksissä järjestettäisiin esimerkiksi ns. eettisillä kierroksilla, joita työryhmä voitaisiin kutsua tekemään työpaikoille.

Uskomuslääkintää ja täydentäviä hoitoja (pääkirjoitus SLL 10/2002)

Uskomuslääkinnän syvempi tarkastelu voi opettaa jotain oleellista myös lääkärin toimesta, ainakin sen perinteestä. Hippokrateen ajoista luottamuksellinen ja lämmin potilas-lääkärisuhde on ollut parantamisen perusta. Paino kohtaamisessa on kuitenkin vähitellen siirtynyt isälliseltä lääkäriltä autonomiselle potilaalle (3). Usein potilaat hakevat vaihtoehtohoidoista juuri mahdollisuutta saada takaisin ainakin osan sairauden riistämästä autonomiasta osallistumalla omaan hoitoonsa ja ymmärtämällä sitä; tämä autonomian näkökulma on monesti jopa tärkeämpi kuin oireiden lievitys (4). Koska uskomuslääkintä vähintäänkin kummittelee usein hoitosuhteessa, siitä puhuminen – potilaan ehdoilla – saattaa lähentää potilaan ja lääkärin maailmoja, hälventää pelkoja (2).

Lääkärinlausuntojen antamisen tarpeellisuus harkintaan Suomessakin (pääkirjoitus SLL 10/2002)

Suomessakin olisi varmaan aika miettiä kunkin lausuntokäytännön tarpeellisuutta. Varsinkin perusterveydenhuollon lääkäristä on tullut meillä lausunnonantaja potilaan mitä moninaisimpiin etuuksiin ja tarpeisiin. Lapsi tarvitsee sairauden ajalta todistuksen vanhemman jäämisestä kotiin, nuori hakiessaan kouluun, tarvitessaan ajokorttia tai mennessään armeijaan. Myös moninaiset allergia- ja ruokavaliotodistelut kuuluvat tässä vaiheessa lääkärin toimenkuvaan. Työikäiset tarvitsevat todistuksia useimmiten sairauslomista, työtapaturmista, kuntoutustarpeesta ja henkivakuutusyhtiöille lausuntoja terveydentilasta. Iäkkäät potilaat tarvitsevat usein todistuksen lääkkeiden erityiskorvattavuudesta, kuljetustarpeesta joko kertakäynnistä lääkärissä tai monivammaisuuden vuoksi pysyvämpää kuljetustarvetta varten. Vuosittaiset lausunnot veteraanikuntoutusta varten ovat kuuluneet myös kuvaan viime vuosiin saakka. Holhouksenalaisuuslausunnot maistraatille työllistävät käytännön lääkäreitä muutaman vuoden välein.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan enemmän tietoa

Kuntoutuksessa todettiin myös olevan monia tiedollisia katvealueita, joilta tutkimustieto kuntoutuksen vaikuttavuudesta puuttuu kokonaan. Selvitys liittyy valtioneuvoston kuntoutusselontekoon, joka hyväksyttiin äskettäin.

Maksansiirtojen määrä ei vastaa tarvetta Suomessa

– Maksansiirto on sen verran uusi asia, ettei ole ihme, etteivät kaikki lääkärit, potilaista puhumattakaan, vielä tiedä, kenelle maksansiirtoa voisi harkita, toteaa Höckerstedt. Munais- ja siirtopotilaiden Liiton Maksajaosto juhli viime viikolla kymmenvuotista taivaltaan. Paljon valistustyötä on vielä tehtävänä, jotta suomalaiset pääsisivät pohjoismaalaisittain tasa-arvoiseen asemaan. – Kaikissa keskussairaaloissa on jo vuosia ollut maksasairauksiin ja -siirtoihin perehtynyt lääkäri, mutta aluesairaalat ja terveyskeskukset ovat aivan toisenlaisessa tilanteessa.

Oulussa valmistellaan vanhustyön eettisiä ohjeita

Etiikkatyöryhmä tuo keskusteluun laajan ”hoitotahdon” käsitteen. Sillä tarkoitetaan vanhustyön asiakkaan omien näkemysten pohjalta koottua suunnitelmaa hoidon ja palvelun kokonaisuudesta ja erityisesti siinä tilanteessa, että hänen päätäntäkykynsä myöhemmin heikkenisi. Vanhuksen omat näkemykset hoidostaan pyrittäisiin selvittämään aikaisempaa laajemmin ja systemaattisemmin ja hänelle tarjottaisiin mahdollisuus koota niistä yhtenäinen hoitotahto.

Liitolta kielteinen kanta reseptilääkkeiden yleisölle suunnatun mainonnan vapauttamiseen

Aiheesta lisää Lääkärilehden nrossa 10/2002, s. 1176 ja 1110.

Kansanterveyslaitoksen uusin elintapatutkimus: Alkoholinkäyttö ja ylipaino ovat lisääntyneet

Kansanterveyslaitos on tutkinut suomalaisten aikuisten elintapoja, terveystottumuksia ja niiden muutoksia vuosina 1978-2001. Muutoksia koskevat tiedot perustuvat 92 846 vastaukseen ja vuoden 2001 seurannassa tutkittiin 3 469:ää 15-69-vuotiasta suomalaista.

Ulla Toikkanen

Asiantuntijaryhmä pohtimaan neuvolatoiminnan kehittämistä

Lastenneuvolatoimintaan liittyviä kysymyksiä ryhdytään selvittämään sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa asiantuntijatyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä on kehittää neuvolatoimintaa valtakunnallisesti lasten ja perheiden tarpeita vastaavaksi ja valmistella neuvolatoiminnasta suositus sekä tarvittaessa muitakin ohjeita.

Moniongelmaiset huumeidenkäyttäjät pysyivät buprenorfiinivieroituksessa

Buprenorfiinin avulla tapahtuvaan vieroitushoitoon on mahdollista saada kiinnittymään hyvinkin moniongelmaisia opioidiriippuvaisia huumeidenkäyttäjiä. A-klinikkasäätiö on raportoinut ensimmäisiä kokemuksia syksyllä 1997 alkaneesta buprenorfiinivieroituksesta ja siihen liittyneestä projektista.

Internetissä varoitetaan ekstaasin ja boosterien vaaroista

Huumeita käyttävissä piireissä liikkuu erilaisia käsityksiä siitä, miten huumausaineiden tehoa voitaisiin lisätä. Yksi tällainen käsitys on ollut, että boosterit eli mielialalääkkeet (etenkin MAO-entsyymiä eli monoamino-oksidaasia salpaava Aurorix) tehostavat ekstaasin vaikutusta. Yhdistelmä on kuitenkin osoittautunut hengenvaaralliseksi, sillä se aiheuttaa helposti serotoniinisyndroomana tunnetun myrkytystilan ja sitä kautta kuoleman.

Suomalaisten elinympäristö Euroopan savuttomin

Työpaikkojen ilma on Suomessa puhdistunut tupakkalain myötä ratkaisevasti, ja suomalaisten elinympäristöt ovatkin nykyään Euroopan savuttomimpia. Työpaikan ilman nikotiinipitoisuudet ovat vähentyneet 90 %, työssä käyvien miesten tupakointi on vähentynyt puoleen ja myös tupakointia jatkaneiden tupakan kulutus on pienentynyt. Suomen Työterveyslaitos palkittiin yhtenä vaikuttajana Savuton ilma -kilpailussa WHO:n Euroopan alueen ministerikonferenssissa Varsovassa.