Lyhyestä virsi kaunis (pääkirjoitus SLL 9/2002)

Yhdellä lauseella sanottuna selvitysmiesten ehdotusten mukaan FinOHTAlle, Käypä hoito -suositusten tekijöille ja kansallisen sähköisen potilaskertomusjärjestelmän tekemiseen tulisi saada valtiolta riittävästi rahaa. Tämän lisäksi jonoon asettamisen kriteerit tulisi yhdenmukaistaa koko maan kattaviksi, hoidon saatavuudelle tulisi asettaa ajalliset maksimirajat ja lopuksi priorisoida terveydenhuollon toimenpiteet niistä saatavan hyödyn perusteella. Yksikään näistä ehdotuksista ei ole uusi, eikä niiden miniperusteluista löydy vähääkään ns. uutta ajattelua. Näin siitä huolimatta, että toimeksianto pitää sisällään todellisia terveydenhuollossamme ratkaisuja odottavia ongelmia.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.3.2002 Kommentteja

Terveydenhuollon yhteinen arvopohja (pääkirjoitus 9/2002)

ETENE:n tehtävänä on eettisen keskustelun herättäminen ja ylläpito yhteiskunnassamme. Se toimii myös asiantuntijana terveydenhuollon lainsäädäntöä kehitettäessä sekä hankkii ja jakaa tietoa siitä, mitä maassamme ja maailmassamme tapahtuu tällä rintamalla. ETENE voi antaa suosituksia tai lausuntoja sekä tehdä julkaisuja aiheesta. ETENE on keskustelufoorumi, ei päätöksentekoelin. Se on monen muun neuvottelukunnan tavoin ns. ”vallaton” neuvottelukunta. Hampaattomaksikin sitä on moitittu.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.3.2002 Kommentteja

Millimoolit, milligrammat, prosentit – ja psykoterapia (pääkirjoitus SLL 9/2002)

Lääkehoidon paradigma on lääketieteen mammutti: hyvä lääke on täsmälääke, joka parantaa sairauden kauniilta ja rumalta, hyvältä ja pahalta, maassa ja vaikka kuussakin. Oikea sairaus on geenivirhe, reseptorivika tai esimerkiksi bakteeri-infektio. Mielenterveyden häiriöt ovat yksilöllisempiä. Oireita tutkivat ja parantavat hoidot, kuten kognitiiviset behavioraaliset psykoterapiat, voidaan kenties puristaa satunnaistetun kliinisen kokeen muottiin. Sen sijaan sisäisiä objektisuhteita tai todellisia ihmissuhteita arvioivat ja hoitavat terapiamuodot eivät näitä kokeita välttämättä koskaan läpäise (4,5). Tällöin saattaa olla tyynnyttävän helppoa paukuttaa kognitiivisen behavioraalisen terapian rumpua, lujaa mutta epätahtiin, sillä näytöt voivatkin olla vain näennäisiä (6). Olisikin ehkä löydettävä uusia menetelmiä erilaisten psykoterapiamenetelmien arviointiin – tai ainakin myönnettävä, ettei pituutta mitata vaa’alla.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.3.2002 Kommentteja

Alkoholinkäyttö ja ylipaino ovat lisääntyneet

Positiivisena muutoksena raportissa ilmeni mm., että miesten tupakointi on vähentynyt selvästi. Vuonna 1978 miehistä tupakoi päivittäin 36 %, kun taas oli vuonna 2001 päivittäin tupakoivien miesten osuus oli 29 %. Naisten tupakointi on kuitenkin lisääntynyt. Vuonna 1978 naisista tupakoi päivittäin 18 %, ja viime vuonna tupakoivia naisia oli 20 %. Työssäkäyvien suomalaisten altistuminen tupakansavulle on pysynyt samana vuoden 1995 tupakkalain jälkeen: tupakoimattomista henkilöistä 6 % on vähintään tunnin tupakansavussa työpaikallaan.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.3.2002 Kommentteja

Lääkemyynti kasvoi 12,2 % vuonna 2001 edellisestä vuodesta

Lääkkeitä myytiin Suomessa tukkuhinnoin vuonna 2001 1,3 miljardia euroa. Runsas neljännes myynnin euromääräisestä kasvusta johtuu erityiskorvattavuuksien lisääntymisestä. Valtio alkoi purkaa erityiskorvattavuusjonoa vuoden 1999 lopussa niin, että vuosina 2000 ja 2001 otettiin monia uusia lääkeaineita erityiskorvauksen piiriin. Muut lääkemyynnin kasvua selittävät tekijät ovat avohoidon lisääntyminen, väestön ikääntyminen ja uusien, paremmin siedettyjen ja tehokkaampien, mutta entistä kalliimpien lääkevalmisteiden tulo markkinoille. Lääkkeiden myynti avohoidossa oli viime vuonna noin miljardi euroa ja sairaalamyynti 273 miljoonaa euroa. Avohoidon lääkemyynti kasvoi 11,7 % edellisestä vuodesta, ja itsehoitovalmisteiden osuus avohoidon koko lääkemyynnistä oli 14 %.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 8/2002 Kommentteja

Ymmärrystä yskään (pääkirjoitus 7/2002)

Rinovirus tarttuu yllättävän huonosti. Kahdeksan päivän oleskelu flunssaa potevan seurassa sairastuttaa vain joka toisen altistuneen; parin päivän aikana vaara on vain noin 10 % (2,3). Ratkaisevaa on kuitenkin nuha: flunssan alkupäivien vetisen nuhan aikana virusten eritys ja siten tartuttavuus on suurinta. Tärkein tartuntatapa on kuitenkin edelleen epäselvä. Laboratoriotutkimuksissa rinoviruksen on todettu siirtyvän käsikosketuksen välityksellä, mutta löydös on ollut huonosti toistettavissa (1). Vastaavasti sairastumisalttius ei ole vähentynyt tutkimuksissa, joissa tutkittavan henkilön käsi-kasvokosketus on erityisesti estetty (3). Niinpä tartuntaväyliä saattavat edelleen olla viruksen siirtyminen kädestä käteen, pisaratartunta tai virusta sisältävän esineen koskettaminen (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22.2.2002 Kommentteja

Lääkärien täydennyskoulutukselle arviointineuvosto

Arviointineuvosto luo täydennyskoulutuksen laatukriteerit ja päättää niiden pohjalta koulutustilaisuuksien ja koulutuksen järjestäjien hyväksymisestä. Neuvosto arvioi lääkärien täydennyskoulutustarpeita, seuraa täydennyskoulutuksen toteutumista ja kehittää sitä laatukriteeristön pohjalta. Arviointineuvosto pitää myös yhteyttä alan kansainvälisiin täydennyskoulutuksen organisaatioihin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 22.2.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030