ASA auttaa sairasta sydäntä – entä tervettä? (pääkirjoitus SLL 8/2002)

Vastikään julkaistun meta-analyysin perusteella ASA-hoidon hyödyllisyys on riippuvainen sydän- ja verisuonitautien vaaran asteesta (5). Viiden suuren primaaripreventiotutkimuksen perusteella ASA vähensi viidessä vuodessa sepelvaltimotaudin ilmaantumista yli neljänneksellä, mutta ei vaikuttanut aivoinfarktien määrään eikä kokonaiskuolleisuuteen. Ikävä kyllä hoito aiheutti myös maha-suolistovuotoja ja lisäsi aivoverenvuotoja. Selvimmin hyötyä ASA-hoidosta saavat potilaat, joiden sepelvaltimotaudin vaara viiden seuraavan vuoden aikana on yli 3 %. On kuitenkin otettava huomioon, että arvio on tarkin 40–75-vuotiaiden miesten ryhmässä, ja mm. naisten ja erilaisten alaryhmien (verenpainetauti, diabetes) hyödyn ja haitan arviointi on epävarmempaa. Jos sepelvaltimotautivaara on pieni, ASA-hoito saattaa olla jopa vahingollista (5).

Ohjelmatyöstä lisätehoa terveydenhuollon toimintaan? (pääkirjoitus SLL 8/2002)

Keskeisin ja jossain määrin omaperäinen on työryhmän ehdotus, jonka mukaan kunnissa tulisi aloittaa mittava alueellinen terveyspalvelujen ohjelmatyö. Tuloksia tästä työstä edellytetään saatavan jo vuoden 2003 loppuun mennessä. Ohjelmatyössä tulisi laatia erityisvastuualueittain sairaanhoitopiiri-, terveydenhuoltoalue/piiri- ja kuntatason käsittävä ohjelma, jolla tulisi sovittaa yhteen eri toimijoiden palvelukapasiteetti nykyistä paremmin. Paremmasta yhteensovittamisesta seuraisi hoidon tehostuminen. Selvityshenkilöt ovat varmasti lähtökohtaisesti oikeassa, että vapaaehtoisuuden pohjalta asiassa ei tapahdu mitään. Velvoite on annettava vähintään asetustasoisella määräyksellä, jota ryyditettäisiin valtion maksamalla kehittämishankerahoituksella.

Rikosuhripäivystykseen yhä enemmän soittoja

Puhelinpäivystäjien vastaanottamista puheluista noin neljäsosa liittyi parisuhdeväkivaltaan ja 14 prosenttia seksuaaliseen väkivaltaan. Yli kolmasosa soitoista liittyi muihin väkivaltarikoksiin ja henkiseen väkivaltaan. Seitsemän prosenttia yhteydenotoista koski omaisuusrikoksia. Rikoksen uhri voi saada Rikosuhripäivystyksestä myös henkilökohtaisen tukihenkilön. Viime vuonna tukihenkilöt auttoivat 547:ää uhria.

Lääninhallitukset seuraavat tiedonkulkua terveydenhuollossa

– Kun järjestelmä ei tältä osin toimi, hoitoketju katkeaa ja potilaan hoidon laatu voi kärsiä, sanoo lääkintöneuvos Risto Pomoell sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Soininvaara vierastaa jättipiiriä

Soininvaaran mukaan sairaanhoitopiirien määrän vähentämisen vaihtoehto on se, että pohjoisen sairaanhoitopiirit ottaisivat suuremman vastuun perusterveydenhuollosta. Soininvaara kommentoi piirien yhdistämistä eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

AIDS on maailmanhistorian tuhoisin epidemia

– AIDS on yksi yhteiskunnallisen kehityksen ja vakauden tärkeimmistä uhkista maailmassa. Se on aiheuttanut jättiläismäisesti enemmän kuolemia ja tuhoa kuin kaikki 20 viime vuoden luonnonkatastrofit yhteensä, toteaa WHO:n AIDS-ohjelman johtaja Peter Piot.

Motivaatio hukassa verenpaineen hoidossa?

- Kun luokseni tulee iäkäs ihminen, jonka verenpaine on korkealla, lääkärin kyvyt joutuvat koetukselle. Miten saada hänet vakuuttumaan siitä, että verenpaine on saatava laskemaan? Hänen elimistönsä on mukautunut korkeaan painetasoon niin, että lääkitys tuottaakin hänelle epämukavan olon. Miksi hän siis söisi lääkkeitä, joista ei tule terveeksi, vaan kipeäksi? pohti professori Lars H. Lindholm luennoidessaan Turussa viime viikolla iäkkäiden ihmisten terveydenhoitoa käsitelleessä seminaarissa.

Ulla Järvi

Sydän yhdistää -kampanja menee ripeästi eteenpäin

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Sydänliitto järjestivät marraskuussa 1997 konsensuskokouksen, jossa hyväksyttiin toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi. Suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana. Kuitenkin sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat edelleen huomattavan paljon työkyvyttömyyttä, ja sepelvaltimotauti on yhä suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sydän yhdistää -toimenpideohjelma sisältää yli sata toimenpidesuositusta keinoiksi, joiden avulla ohjelman tavoite, sydänkuolleisuuden puolittaminen, voidaan saavuttaa. Sydänliitto vastaa toiminnan valtakunnallisesta suunnittelusta ja koordinoinnista.

Ulla Toikkanen

Kainuussa valmennetaan ulkomaalaisia lääkäreitä

Kainuun kesäyliopisto on käynnistänyt valmentavan koulutuksen lääkäreille, jotka ovat saaneet lääkärikoulutuksensa ETA-alueen ulkopuolella. Koulutukseen on valittu 15 lääkäriä.

Turun yliopisto tahtoo hammaslääkärikoulutuksen takaisin

Turun yliopiston hallitus esittää, että hammaslääkärien peruskoulutus tulisi aloittaa uudelleen Turussa.

Oikaisu

Lehden edellisessä numerossa 6/2002 oli virhe s. 620 jutussa Osteoporoosi piileskelee suomalaisten luissa. Osteoporoosi-hoitajaa varten on määräraha varattu Töölön sairaalassa, ei Peijaksessa.

Muuttaako sydänkohtauksen muuttunut taudinkuva myös hoitokäytäntöjä?

Äkilliseen vakavaan sydänkohtaukseen sairastuneet potilaat jaetaan arvioinnin perusteella sydäninfarktipotilaisiin ja potilaisin, joilla ei ole merkittävää sydänlihasvauriota, vaan vakavat oireet. Heidän tilaansa kutsutaan epävakaaksi sepelvaltimotautikohtaukseksi. Tähän oireyhtymään sairastuu vuosittain vähintään 23 000 suomalaista. Arvioluku on siis yhtä suuri kuin vuosittaisten sydäninfarktien määrä.

Vanhusneuvostot valvovat oikeuksia

Kuntaliiton selvityksen mukaan jo noin 250 kunnassa toimii vanhusneuvosto, jonka kautta kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon ikäihmisiä koskevissa asioissa. Eniten vanhusneuvostoja on perustettu Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Valtiosihteeri Raimo Sailas: Terveydenhuollossa ensi sijassa tarkasteltava tehokkuutta

Terveydenhuollon bruttokansantuoteosuuden kasvattaminen ei voi olla lähtökohta terveyspalvelujen parantamisessa, totesi valtiosihteeri Raimo Sailas puhuessaan Terveystaloustieteen päivillä.

Marianne Jansson

Terveystaloustieteen päivillä pohdittiin: Ovatko taloudelliset kannusteet terveydenhuollossa kohdallaan?

Kannusteilla pyritään terveydenhuollossa vaikuttamaan palvelujen tuotantoon ja käyttöön taloudellisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Suomalaisen terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on kuitenkin johtanut siihen, että kannustejärjestelmäkin on sekava.

Motivaatio hukassa verenpaineen hoidossa?

Uumajan yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Lindholm totesikin, että ensin lääkärin on itse uskottava asiaansa, vain siten usko voi välittyä potilaallekin.

Muuttaako sydänkohtauksen muuttunut taudinkuva myös hoitokäytäntöjä?

Koska diagnoosi on melko uusi, eivät sairaaloiden hoitokäytännöt ole olleet valmiita vastaamaan epävakaata sepelvaltiomo-oireyhtymää sairastavien hoidon tarpeeseen.

Valtiosihteeri Raimo Sailas: Terveydenhuollossa ensi sijassa tarkasteltava tehokkuutta

Tehostaminen ensi sijalla

Sopiva määrä päteviä terveydenhuollon ammattihenkilöitä oikeita töitä tekemässä (pääkirj. 7/2002)

Työryhmä esittää lääketieteen opiskelijoitten vuosittaisen sisäänoton lisäämistä 550:stä 600:aan – jo vuonna 2002. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan nykyinen taso 550 on toistaiseksi riittävä. Perustelumuistion mukaan lääkärien vuosittainen työelämästä poistuma arvioidaan suuremmaksi kuin valmistuvien määrä. Lääkäriliiton selvitysten mukaan tällainen tilanne ei uhkaa terveydenhuoltoa ainakaan kymmeneen vuoteen. Olennaisinta olisi turvata opiskeluresurssit ja koulutuksen laatu kasvaneille opiskelijamäärille. Sisäänottomäärät ovat lisääntyneet neljässä vuodessa 53 %. Erikoislääkärikoulutuksen tehostaminen ja hajauttaminen on kannatettava ehdotus. Lähivuosien ongelma tulee olemaan nimenomaan sairaaloiden kasvava erikoislääkärivaje. Erikoisalat poikkeavat tässä suhteessa toisistaan ikäprofiiliensa perusteella.

Ylilääkäri Mirja Tuomiranta tutki johtajarooleja Lääkärijohtaja tasapainoilee odotusten ristipaineissa

- Jouduin Seinäjoen keskussairaalan tulosyksikön johtajaksi vuonna 1994, aloittaa lääket.lis. Mirja Tuomiranta - ja naurahtaa sitten. Lääkärijohtajia tutkinut Tuomiranta käyttää huomaamattaan itsekin joutua-verbiä. Harva lääkärijohtajahan nimenomaan haluaa johtotehtäviin.

Ulla Järvi