Ihmisen tragedia (pääkirjoitus SLL 6/2002)

Suuren katastrofin raunioilla ihminen on pienen pieni. Psyyke pukee järkytyksen depressioon, paniikkihäiriöön, yleistyneeseen ahdistuneisuuteen tai torjuu sen turvautumalla kemialliseen helpotukseen, alkoholiin ja huumeisiin. Eikä kehokaan jää osatta: verenpaine nousee, astma puhkeaa ja selittämättömät kivut kiusaavat (3). Öisin kauhu palaa, kiristää otteensa, nukahtaminen voi olla mahdotonta (1,2).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 8.2.2002 Kommentteja

Terveydenhuoltoprojekti ei räjäytä pankkia! (pääkirjoitus SLL 6/2002)

Maamme kotitalouksien maksuosuus (20 %) terveydenhuoltomenoistamme on EU-maiden suurimpia. Kenelläkään ei ole ollut vuosikausiin enää kanttia esittää kansalaisille uusia, järjestelmän rahoitustarpeella motivoituja palvelumaksuja. Käytön ohjaamiseksi kokonaisuuden kannalta rationaalisemmaksi päivystyskäyntien maksujen periminen mahdollistettiin tämän vuoden alusta lukien. Kansalaisten lisäksi myös kuntien rahoitusvastuu on vedetty äärirajoilleen, mikä osaltaan on edesauttanut kuntien taloudellisen aseman kriisiytymistä lähes puolessa maamme kunnista.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 8.2.2002 Kommentteja

Liiton täydennyskoulutus-suositusta käytetään apuna rekrytoinnissa

Hän arvelee, että lääkäreillä voi olla pelkoa mennä pienempiin työyksiköihin, jos he eivät saa varmuutta täydennyskoulutukseen pääsystä. Lääkäriliiton hallituksen 7.5.1999 hyväksymässä suosituksessa todetaan, että ”lääkärillä tulee olla oikeus ammatin edellyttämään työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen työantajan kustannuksella vähintään kahden viikon ajan (10 työpäivää) vuodessa.”

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 8.2.2002 Kommentteja

Automaattinen sydämen rytminsiirtolaite oltava julkisilla paikoilla

Kardiologit halusivat tänä vuonna vuosikokouksessaan kiinnittää erityistä huomiota sydänpotilaan ensihoitoon Suomessa. Sydäninfarktiin kuolee maassamme vuosittain noin 13 000 ihmistä. Kohtauksen saaneista miehistä kuolee noin 30 % ja naisista 20 %, ennen kuin he ehtivät sairaalaan. Kuolleisuus sydäninfarktiin on Suomessa suurempi kuin muissa länsimaissa.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5/2002 Kommentteja

EY-tuomioistuimen päätökset vievät kohti hoitotakuuta Kimmo Leppo: Suomi tarvitsee selkeät säännöt

Yleislääkärille kolmessa päivässä, erikoislääkärin konsultaatioon kolmessa viikossa ja erikoissairaanhoitoon kolmessa kuukaudessa. Siinä kolmen koon nyrkkisääntö potilaan oikeuksista. Mikään näistä ei vielä toteudu kautta Suomen, mutta EY-tuomioistuimen päätökset ovat viemässä Suomeakin tähän suuntaan. Varovaisen samansuuntaisesti on otettu kantaa myös Kansallisessa terveysprojektissa.

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5/2002 Kommentteja

Makeaakin makeampaa? (pääkirjoitus SLL 5/2002)

Vastikään on yksi malli löytynyt banaanikärpäsestä (6). Se nukkuu inhimilliset kahdeksan tuntia vuorokaudessa, liikkumattomana omissa maailmoissaan, ja kärsii, jos lepoa häiritään. Monen geenin ilmentymistä säätelevän CREB-proteiinin (cAMP response-element binding protein) määrä suurenee unen aikana, lopulta herättäen kärpäsen, ja pitää hyönteisen taas valveilla (6). Tämä ”herättäjäproteiini” ei kuitenkaan liene suora lääkkeiden kohde, mutta hermostoa stimuloivat lääkkeet kyllä ihmisellä kiihdyttävät sen tuotantoa neuroneissa (1). Samaan järjestelmään kuuluva adenosiini puolestaan väsyttää (1). Mm. metyyliksantiineita sisältävät lääkkeet (astmalääkkeet) ja kofeiini virkistävät muuntamalla CREB-adenosiinitasapainoa (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.2.2002 Kommentteja

Kovempaa keppiä, makeampaa porkkanaa (pääkirjoitus SLL 5/2002)

Kenelläkään ei varmasti ole mitään kriittistä sanomista yleisperiaatteesta, jonka mukaan terveydenhuollon palvelut suunnitellaan ja tuotetaan alueellisesti toiminnallisina kokonaisuuksina, joille määritetään saatavuus ja laatutavoitteet. Samaan sarjaan mennee toteamus kunnille kuuluvasta terveyspalvelujen järjestämisvastuusta. Selvityshenkilöt pitävät myös tärkeänä sitä, että vaativan erikoissairaanhoidon toimivuus ja tasavertainen palvelujen saatavuus turvataan koko maan väestölle. Suomalainen yhteiskunta on sisäistänyt julkiselle rahoituspohjalle rakentuvat peruspalvelut ja kollektiivisen vastuun palvelujen saatavuudesta myös syrjäseuduilla siinä määrin, että mainitut periaatteet voidaan ottaa suunnittelun reunaehdoiksi.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 1.2.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030