Eduskunnan oikeusasiamies: TEO ylitti toimivaltansa

Eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion mukaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ei olisi pitänyt ottaa tutkittavakseen kantelukirjoitusta, joka koski Helsingin yliopiston anatomian professorin todistajankertomusta ja asiantuntijalausuntoa ns. tupakkaoikeudenkäynnissä Helsingin raastuvanoikeudessa. TEO:n ei olisi pitänyt kantelun perusteella myöskään tehdä professorista rikosilmoitusta.

Ikääntymisestä laaja tutkimus Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeessä alkaa laaja tutkimus väestön ikääntymisestä. Ikihyvä Päijät-Häme seuraa noin neljän- tuhannen ikääntyvän päijäthämäläisen terveyttä, elämänlaatua ja itsenäistä selviytymistä sekä arvioi niiden pohjalta, minkälaisia interventioita tarvitaan.

Parkinson-potilaille neuvontapuhelin

Parkinsonin tautiin sairastuneille ja heidän omaisilleen on avattu uusi maksuton neuvontapuhelin. Tautia ja sen hoitoa koskeviin kysymyksiin vastaa itsekin Parkinsonin tautia sairastava neurologian erikoislääkäri Kari Aho.

Nuoren selkä on tärkeä (pääkirjoitus SLL 3/2002)

Nuoren selkäsairauksia on tutkittu perinteisesti lastenortopedian näkökulmasta. Näiden sairauksien joukosta löytyvätkin spesifiset ja usein vakavat selkäkivun syyt. Niitä on epäiltävä kivun pahentuessa tai esiintyessä erityisesti yöllä. Myös merkittävät selän ryhtimuutokset, ontuminen ja muiden elinjärjestelmien oireet voivat viitata sairauteen, jonka selvittely kuuluu erikoispoliklinikoille.

"Hyvä näkö ja vakaa käsi" (pääkirjoitus SLL 3/2002)

Niin ministeri Soininvaaran puheeseen kuin yleisemminkin lääkärien ja hoitajien työnjaosta käytyyn keskusteluun liittyy olettamus, että lääkärit tekevät julkisessa palvelujärjestelmässämme nykyään tehtäviä, joihin he ovat ylikoulutettuja. Jos näitä yksinkertaisia tai helppoja töitä siirrettäisiin hoitajille, lääkärikapasiteettia säästyisi vaativampiin ja lääkärin koulutusta paremmin vastaaviin tehtäviin.

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valitsi kolmannes

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valitsi 417 potilasta, joille tehtiin ensimmäisen raskauskolmanneksen keskeytys. Kaikkiaan Naistensairaalassa tehtiin samana aikana ensimmäisen kolmanneksen keskeytyksiä noin 1 400. Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen ylärajana pidettiin kahdeksatta raskausviikkoa. Tämän vuoden alusta yläraja nostettiin yhdeksään raskausviikkoon. Kaikki ensimmäisen raskauskolmanneksen lääkkeelliset keskeytykset hoidettiin polikliinisesti. Kirurgisen toimenpiteen tarvitsi vain 21 potilasta, joten lääkkeellisistä keskeytyksistä onnistui 95 %.

Eduskunnan oikeusasiamies: TEO ylitti toimivaltansa

Rikosilmoitus johti oikeudenkäyntiin professoria vastaan. Rangaistusvaatimukset hylättiin käräjäoikeudessa, eikä hovioikeus muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa.

Parkinson-potilaille neuvontapuhelin

Suomen Parkinson-liiton neuvontapuhelimen numero on 0800 177667. Siihen voi soittaa joka toinen keskiviikko klo 9.00-10.30.

Ikääntymisestä laaja tutkimus Päijät-Hämeessä

- Mukana on viimeisiä vuosia työelämässä olevien suurten ikäluokkien ryhmä, ensimmäisiä vuosia eläkkeellä olevia ja jo pidemmän aikaa eläkkeellä olleita ihmisiä, jotka ovat aivan erilaisissa elämänvaiheissa. Seurannassa näemme, miten esimerkiksi 60-vuotias päijäthämäläinen kymmenen vuoden kuluttua elää ja kuinka hän voi verrattuna nykyiseen, kuvaa tutkimusta johtava UKK-instituutin johtaja, dosentti Mikael Fogelholm. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa on hänen mukaansa vahva terveydenedistämisen ja alueellisen kehittämisen näkökulma.

KHO kumosi sydänkirurgi Lasse Heikkilän irtisanomisen

HYKS:n sydänkirurgin Lasse Heikkilän saama kirjallinen varoitus ja hänen irtisanomisensa on kumottu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO vahvisti Helsingin hallinto-oikeuden aiemmin tekemät päätökset, joilla Heikkilän varoitus ja irtisanominen kumottiin lainvastaisina. Hallinto-oikeuden mukaan irtisanomiselle ei ollut perusteita.

Skitsofreniasta syntyi psykiatrian ensimmäinen hoitosuositus

Suomalaisten skitsofreenikkojen hoidossa on selkeitä puutteita. Monet saavat ylisuuria lääkeannoksia, jäävät vaille riittävää psykososiaalista hoitoa eikä paranevien osuutta ole onnistuttu kasvattamaan. Lisäksi alueelliset erot niin hoitopaikoissa kuin hoitokäytännöissäkin ovat tuntuvia.

Ulla Järvi

STM yhdisti ehkäisevän toiminnan ja palvelut

Sosiaalipalvelut ja ehkäisevä sosiaalipolitiikka yhdistettiin uudeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi. Nimeksi tuli nyt PSO eli perhe- ja sosiaaliosasto ja osastopäälliköksi ylijohtaja Jarkko Eskola.

Bioteknologiayritys – tieteen käenpoika vai rahasampo? (pääkirjoitus SLL 2/2002)

Kehityksestä on myös ilmeistä hyötyä. Säätiöiden, muiden organisaatioiden, jopa valtioidenkin, tutkimukseen osoittamat varat ovat pennosia verrattuna reippaammin riskinottoonkin tottuneiden suursijoittajien panostukseen (1,2). Niinpä yhä kalliimmaksi käyvä biologinen tutkimus toteutuu helpommin. Rahapelin hengen mukaisesti epävarmakin mutta mahdollisesti hyvin laajasti hyödyllinen tutkimus saa aiempaa paremman rahoituksen (1). Samalla pienetkin bioteknologiayritykset vapautuvat tekemään sitä, mitä ne parhaiten osaavat: tutkimusta ja keksintöjä. Usein konservatiivisemmat maailmanlaajuiset jättiyhtiöt uskaltavat tulla mukaan tuotantoon, jakeluun ja markkinointiin; nämähän ovat taas niiden ominta toimintaa. Tällaisesta symbioosista hyötyvät molemmat (1). Bioteknologiayritysten näköalat ovat aina maailmanlaajuisia. Vuolaiden rahoituslähteiden ohella sen on katsottu myös edistävän tutkijoiden kansainvälistymistä ja siten tieteen leviämistä (1).

Uusi hoitosuositus pyrkii tehostamaan nuoruustyypin diabeteksen hoitoa (pääkirjoitus SLL 2/2002)

Lääketieteellinen tieto uusiutuu nopeasti, ja siksi hoitosuositukset vanhenevat uuden tiedon myötä. Näin on käynyt myös edelliselle Diabetesliiton julkaisemalle nuoruustyypin diabeteksen hoitosuositukselle vuodelta 1995 (2). Tänä päivänä tiedon valtateiden ollessa kaikkien käytettävissä tautikohtaisten hoitosuositusten tarpeellisuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Asiantuntijoiden tiivistämälle Suomen oloihin soveltuville ohjeille on kuitenkin mielestäni edelleen tarvetta. Uusi hoitosuositus on julkaistu paitsi kierrelehtiönä, myös Diabetesliiton verkkosivuilta (www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/tyyppi1) ja siitä on linkit muihin Diabetesliiton suosituksiin.

Äyräpään palkinto professori Matti Haltialle

Äyräpään palkintoa jaettaessa painotettu keksiminen ja oivallus toteutuvat erinomaisesti Matti Haltian työssä, todettiin palkinnonsaajaa esiteltäessä. Hänen työnsä on edennyt kliinispatologisesta diagnostiikasta tarkkaan perustutkimuksen keinoin saavutettavaan ymmärrykseen vaikeiden keskushermoston sairauksien syistä ja syntytavasta.

Heikki Peltola palkittiin lääketieteellisestä elämäntyöstä

Palkintoa myönnettäessä Heikki Peltolaa luonnehdittiin täydelliseksi esimerkiksi Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden palkinnon saajasta.

STM yhdisti ehkäisevän toiminnan ja palvelut

Sosiaalipalvelut ja ehkäisevä sosiaalipolitiikka yhdistettiin uudeksi organisatoriseksi kokonaisuudeksi. Nimeksi tuli nyt PSO eli perhe- ja sosiaaliosasto ja osastopäälliköksi ylijohtaja Jarkko Eskola.

Koulutus- ja kokousilmoitukset nyt myös netissä

Palvelussa ovat mukana myös Suomen Lääkäriliitto kouluttaa ja Fennomed kouluttaa -osastoissa julkaistut ilmoitukset. Koulutusilmoitusten selaamiseen ei tarvita fimnet-tunnuksia.

Heikki Pälve Lääkäripäivien avajaisissa: Työnantajan kannettava vastuunsa lääkärien täydennyskoulutuksesta

Hän totesi puheessaan, että on aiheellista vihdoin turvata täydennyskoulutuksen asianmukainen rahoitus. Täydennyskoulutusta toteuttavat mm. sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, sairaanhoitopiirit, lääketeollisuus, Kela ja lääketieteelliset tiedekunnat sekä erikoislääkäriyhdistykset.

Lääkärien täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen (pääkirjoitus SLL 1/2002)

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi 27.9.2001 kannanoton täydennyskoulutuksen rahoituksesta (s. 96). Liitto on aiemmin vuonna 1999 antanut laajemman täydennyskoulutusta koskevan kannanottonsa. Keskeisenä periaatteena molemmissa on se, että täydennyskoulutuksen rahoituksen tulee perustua pääosin työnantajien panostukseen. Niin ikään kannatetaan edelleen vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelmiä. Monet kansainväliset tutkimustulokset viittaavat siihen, että lääkärien työssä esiintyviin laatuongelmiin ei vaikuteta pakollisilla täydennyskoulutusjärjestelmillä. Suomessa ei tämäntyyppisiä hankkeita ole olemassa, eikä lääkärijärjestöjen mielestä niihin ole tarvettakaan. Tästä huolimatta täydennyskoulutus kaipaa uudistamista paitsi rahoituksen, myös koulutustilaisuuksien laadun, oppimismenetelmien ja kattavuuden osalta. Lääkäriliiton aiemmassa suosituksessa todetaan, että jokaisen lääkärin tulee voida osallistua työnantajan kustantamana vähintään kaksi viikkoa vuodessa työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen. Maaliskuussa 2001 tehdyn Lääkärikyselyn mukaan kymmenen päivän suosituksesta ollaan selvästi jäljessä. Keskiarvo palkallisen virkavapaan osalta ulkopuolisissa koulutustilaisuuksissa oli sairaaloissa 6,9 ja terveyskeskuksissa 4,8 päivää.