Suomen Lääkärilehden kirjoitusohjeet on uusittu (pääkirjoitus SLL 1/2002)

Lääkärilehden uusituissa kirjoitusohjeissa toinen merkittävä periaatteellinen uudistus on siinä, että kirjoittajien tulee ilmoittaa merkittävät taloudelliset kytkökset ja eturistiriidat (tässä vaiheessa vain) toimitukselle. Vastikään monet johtavat lääketieteen lehdet esittivät huolensa kaupallisten yhteyksien vaikutuksista tutkimustuloksien tulkintoihin (4,5). Ilmiö on hyvin laaja-alainen, se koskee mm. lääkkeitä, hoitokeinoja, diagnostiikkaa, laitteita, jopa kirja-arvioita. Ongelmia voidaan ainakin jossain määrin vähentää käsikirjoitusten vertaisarvioinnilla, ja niinpä Suomen Lääkärilehtikin lähettää systemaattisesti ainakin kaikki alkuperäistutkimukset ja valtaosan katsauksista toimituksen ulkopuolisille asiantuntijoille. Edellytämme nyt myös, että toimituksen tietoon ilmoitetaan merkittävät sidonnaisuudet ja eturistiriidat; näitä ovat käsitelleet lehdessämme vastikään mm. Juhana Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka (5). On selvää, että sidoksia on lähes mahdotonta välttää missään ammatinharjoittamisessa, mutta ne eivät saisi murentaa luottamusta tieteellisen tutkimustyön raportointiin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3.1.2002 Kommentteja

Lääkäripäivät 2002: Bioaseiden uhasta rakkauteen

Lääkäripäivien näyttely on suurempi kuin koskaan. 175 terveydenhuollon osaajaa esittäytyy ennätyksellisellä, 4 500 neliömetrin näyttelyalueella. Lääkeuutuuksista esitellään mm. yhdistelmävalmiste astman hoitoon, estrogeeniton minipilleri raskauden ehkäisyyn ja lääke migreenikohtauksen päänsärkyvaiheen hoitoon. Näyttely on avoinna maanantaina koko illan ja tiistaista torstaihin kello 9.00–17.00.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3.1.2002 Kommentteja

”Pelastusta” odotellessa (pääkirjoitus SLL 51–52/2001)

Kansliapäällikkö Markku Lehdon johdolla toimivan projektin johtoryhmän tehtävänä on kirjoittaa eri osapuolet toteuttajakseen sitouttava ”pelastussuunnitelma”. Sen avuksi nimettiin viittä eri ongelma-aluetta varten selvityshenkilöt tukiryhmineen. Johtoryhmän selvitysmiehenä toimii viime vuosina monissa liemissä keitelty Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Jussi Huttunen, johon projekti on ainakin alkuvaiheessaan ehkä turhankin vahvasti henkilöitynyt.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 21.12.2001 Kommentteja

Evoluutio ja lihominen (pääkirjoitus SLL 51–52/2001)

Lihavuus on vahvasti geneettinen kohtalo. Siihen vaikuttavia geenejä on kuitenkin melkoinen joukko (2). Tämä saattaa johtua lihomisen monipuolisista syntymekanismeista evoluution aikana. Jotkut ihmiset saattavat olla kuten jääkarhut: he syövät ahneesti rasvaista ruokaa aina kun sitä on tarjolla. Toiset taas seulovat ja varastoivat ruoan vähäisestäkin rasvasisällöstä miltei kaiken kuten erämaarotat tai lehmät (1). Näistä ominaisuuksista on ollut kiistatonta hyötyä vielä 1800-luvun nälkävuosina. Ihmisen fysiologia kykenee säätelemään paremmin hiilihydraattien ja proteiinien kuin rasvan saantia (3). Koska kykymme muuntaa hiilihydraatteja varastorasvoiksi on toisaalta varsin puutteellinen, ravinnon rasvasta ja sen tehokkaasta hyödyntämisestä on kehittynyt keskeinen energian varastointikeino (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 21.12.2001 Kommentteja

Diabetes”rokote”?

Lumekontrolloidussa tutkimuksessa DiaPep277 pystyi pitämään yllä haiman beetasolujen toimintaa ainakin kymmenen seurantakuukauden ajan. Potilaiden sytokiinituotanto oli muuntunut haiman beetasoluja suojaavampaan suuntaan. Tutkimus oli vielä varsin pieni, mutta tulokset silti hyvin rohkaisevia. Käytännössä hoito oli sangen yksinkertaista (kolme ihonalaista injektiota), erinomaisesti siedetty ja ilmeisesti hyvin spesifi. Hoito tulisi kyetä ajoittamaan aivan tyypin 1 diabeteksen synnyn alkuvaiheeseen, eikä vielä tiedetä, säilyykö hoidon teho.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 21.12.2001 Kommentteja

Täsmennyksiä lääkkeiden maahantuontimääräyksiin

Uudessa määräyksessä on lähinnä täsmennetty muutamia käytännössä esille nousseita kysymyksiä. Siinä on mm. otettu huomioon Lääkelaitoksen antamat, buprenorfiinin ja metadonin maahantuontia koskevat rajoitukset vuosilta 2000 ja 2001. Määräyksessä rajoitetaan matkustajan Suomeen mukanaan tuomien lääkkeiden määriä siitä riippuen, onko kyseessä suomalaisen luokittelun mukaan itsehoitovalmiste, reseptilääke, huumausaineeksi luokiteltava lääke vai eläinlääke.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 21.12.2001 Kommentteja

Diabetesrokote?

Tyypin 1 diabetes (ns. nuoruusiän diabetes) syntyy, kun haiman beetasolut tuhoutuvat. Solutuho johtuu autoimmunologisista syistä. Yksi tunnetuista immunologisen hyökkäyksen kohteista on lämpösokkiproteiini (hsp 60). Sen osanen puolestaan on peptidi p277. Aiemmissa eläintutkimuksissa sen on osoitettu kykenevän jarruttamaan beetasolujen tuhoa. Kyseinen peptidi nimittäin pystyy muuntamaan immunologiaa tulehdusta torjuvaan suuntaan. Nyt sen tehoa on arvioitu potilailla, joilla on ollut puhkeamassa oleva diabetes (Lancet 2001;358:1749-1753).

Pekka Leinonen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 51-52/2001 Kommentteja

Homevauriot todellinen ongelma myös terveydenhuollon rakennuksissa (pääkirjoitus SLL 49-50/2001)

Stakesin hiljakkoin kaikkiin Suomen terveydenhuollon toimipisteisiin suunnattuun valtakunnalliseen kyselyyn tuli vastauksia vain 25 kappaletta, joten asiaan ei ilmeisesti kohdistu suurta kiinnostusta. On kuitenkin todennäköistä, että homevaurioita on sairaaloissa ja terveyskeskuksissa yhtä paljon kuin muussakin suomalaisessa rakennuskannassa. Tutkimuslaitosten tiedossa on kymmenkunta keskussairaalaa ja kymmeniä pienempiä sairaaloita ja terveyskeskuksia, joissa on tai on ollut henkilökunnalle terveyshaittaa aiheuttava kiinteistön kosteusvaurio.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 14.12.2001 Kommentteja

Muuttaako äidin tupakointi sikiön aivojen rakennetta pysyvästi? (pääkirjoitus SLL 49-50/2001)

Nikotiini on tupakan riippuvuutta aiheuttava aine, joka vaikuttaa asetyylikoliinireseptorien kautta mm. aivojen nautintokeskuksen kautta. Äidin tupakoidessa sikiön nikotiinipitoisuus veressä on suurempi kuin äidin (3). Nikotiinin haitalliset vaikutukset aivoissa välittyvät usean eri mekanismin kautta, sillä nikotiini vaikuttaa sekä koliergisen että katekoliaminergisen järjestelmän säätelyyn, ja nämä vaikuttavat aivojen kehitykseen ja hermosynapsien syntyyn (4).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 14.12.2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030