Missä ne lääkärit ovat? (pääkirjoitus SLL 47/2001)

Aikasarjat alkavat olla kohtuullisen pitkiä. Tältä pohjalta voi yrittää vastata otsikon kysymykseen. Sinällään päivän poikkileikkaustilanne ei kerro syistä, mutta vuosittaisten muutosten seuranta voi antaa jotain selvitystä asiaan. Viime kevään kyselypäivänä (14.3.2001) oli työssä 14 854 lääkäriä. Työssä olevien lääkärien määrä on kymmenen viime vuoden aikana vuosittain kasvanut noin 300–400:lla. Poikkeuksena oli vuosi 1993, jolloin työssä oli vain runsaat 40 lääkäriä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nyt liikumme samoissa lukemissa, eli työssä oli 47 lääkäriä enemmän kuin maaliskuussa 2000. Sairaalan ilmoitti päätoimipaikakseen 7 114 lääkäriä, mikä on 16 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Terveyskeskuksissa toimivien määrä oli vähentynyt runsaalla 50:llä ja opetus- ja tutkimustehtävissä olevien määrä runsaalla 60:llä. Yksityissektorilla toimivien lääkärien määrä oli kasvanut noin sadalla lääkärillä. Kymmenen vuoden aikana muutokset eri toimintasektoreille sijoittumisessa ovat olleet vähäiset. Sairaaloissa toimivien lääkärien osuus työssä olevista lääkäreistä on laskenut 0,5 prosenttiyksikköä 47,9 %:iin. Terveyskeskuksissa toimivien osuus on pysynyt samana 23,4 %:na, tutkijoiden osuus on pienentynyt vajaan prosenttiyksikön 7,7 %:iin. Yksityissektorilla työskentelevien osuus on kasvanut 8,9 %:iin, ja kasvu on ollut 0,5 prosenttiyksikköä. Päätoimisesta lääkärintyöstä poissaolevien osuus työikäisistä on kasvanut vastaavana aikana 7 %:sta 9,6 %:iin. Päätoimisesta lääkärintyöstä poissaolemisen syynä ovat selvästi yleistyneet äitiyslomat, erilaiset eläkkeet ja ulkomailla oleminen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 23.11.2001 Kommentteja

Luulotauti, sairaus sekin (pääkirjoitus SLL 47/2001)

Hypokondria, jonka diagnostisten kriteerien perusteella on täytynyt merkittävästi vaikeuttaa potilaan elämää ainakin puoli vuotta, vaivaa noin 5 %:a poliklinikkapotilaista. Kahdella kolmesta on lisäksi psykiatrinen sairaus, useimmilla depressio (noin 40 %:lla). Oireissa tavanomaiset fysiologiset tuntemukset ovat monesti korostuneesti esillä aiheuttaen potilaalle pelon vakavasta sairaudesta. On kuitenkin korostettava, etteivät potilaat keksi oireita vaan heille ne ovat todellisia. Anamneesissa huomio kiinnittyy pitkään liutaan erilaisia tutkimuksia, vastaanottokäyntejä, jopa leikkauksia ja potilaan puheessa aiempien häntä tutkineiden ja hoitaneiden lääkärien vähättely (1). Muita diagnostisia vinkkejä ovat potilaan lääkärissä herättämä kiukku ja turhautuneisuus sekä se, että yksinkertaisinkin lohdutus pikemminkin raivostuttaa kuin helpottaa potilasta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 23.11.2001 Kommentteja

Huumetestien teosta ohjeet

Nyt laadunarviointia suorittava Labquality Oy on tuottanut ensimmäiset kansalliset, laboratorioalan asiantuntijoiden laatimat suostukset. Työryhmän puheenjohtajana toimi dosentti Timo Seppälä Kansaterveyslaitokselta. Suosituksilla halutaan ohjeistaa erityisesti työpaikoilla, kouluissa ja muissa yhteisöissä tehtäviä huumetestauksia siten, että lopputulos olisi mahdollisimman luotettava. Suositus pyrkii mm. siihen, että yhteisössä mietittäisiin huolellisesti koko testausstrategia jo ennen testien käynnistämistä. Ennen testausta on oltava vastaus mm. siihen, mitä tehdään, jos huumeidenkäyttäjiä todella löytyy. Suosituksissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, missä yhteydessä ja milloin huumetestausta voidaan suorittaa tai millaisia testejä tulisi käyttää. Kyseessä ei myöskään ole viranomaissuositus.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 23.11.2001 Kommentteja

Terveysliikuntatoimikunta: Joka kolmas suomalainen liikkuu liian vähän

Liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista saatu näyttö on ollut ohjenuorana sosiaali- ja terveysministeriön Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietinnössä. Toimikunta esittää merkittävää lisäpanostusta terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen. Ehdotuksen mukaan tulisi tähän tarkoitukseen käyttää vuoteen 2005 mennessä noin 20 miljoonaa markkaa (3,4 miljoonaa euroa) enemmän vuosittain. Terveysliikunta ei kuulu kunnassa vain yhden hallinnonalan vastuulle, vaan voimavarat tulisi suunnata siihen monelta eri taholta, kuten terveydenhuollosta, liikunta-, sosiaali-, ympäristö- ja rakennustoimesta.

Maira Palosuo

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 47/2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030