Borrelioosirokote viipyy (pääkirjoitus SLL 43/2001)

Lämpötilaeroista johtuen borreliat ilmentävät ulkokalvollaan eri proteiineja ollessaan punkin sisällä kuin päästyään ihmisen ihoon tai verenkiertoon (4). OspA:ta borreliat ilmentävät punkissa, mutta ihmisessä sen ekspressio loppuu. OspA:lla rokotetuissa ihmisissä kehittyneet vasta-aineet kiinnittyvät borrelioiden pintaan punkin imettyä vasta-ainetta sisältävää verta. Vasta-aineet tappavat borreliat jo punkissa, ennen kuin se ehtii erittää niitä sylkeensä ja sitä kautta ihmiseen. OspA:n muuntelu B. burgdorferin alalajien välillä ja sen mahdollinen muuntuminen samankin lajin sisällä saattavat vähentää rokotteen tehoa.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 26.10.2001 Kommentteja

Suomen Lääketieteen Säätiöltä uusia apurahoja pitkäaikaiseen tutkimustyöhön

Ensimmäisellä kerralla monivuotiset apurahat päätettiin kohdistaa vielä tutkijanuransa suhteellisen varhaisessa vaiheessa oleville kliinisille tutkijoille. Tässä vaiheessa olevien erikoislääkärien on ollut vaikea irrottautua kliinisistä velvotteistaan tutkimuksen tekemiseen, mikä on usein muodostanut pullonkaulan lupaavasti alkaneelle tutkijanuralle. Sekä apurahan saaja että hänen työnantajansa sitoutuvat vuosittaisiin yhtäjaksoisiin täysiaikaisiin tutkimusjaksoihin. Tavoite on, että tutkimus ja kliininen virkatyö vuorottelevat säännöllisesti. Tutkimusjaksojen aikana tutkijan palkka maksetaan apurahasta siten, että tutkimusjakso ei rasita tutkijaa taloudellisesti. Toisin kuin useissa muissa maissa, Suomessa ei ole kliinisiä virkoja, joissa olisi selkeästi määritelty osuus vuodesta täysiaikaiseen tutkimustyöhön.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 26.10.2001 Kommentteja

Tarvitseeko lääketiede psykoanalyysia?

Amerikan Psykiatriyhdistyksen (APA) tuore suositus epävakaan persoonallisuushäiriön (borderline personality disorder) hoidosta on ensimmäinen persoonallisuushäiriöistä laadittu kattavaan kirjallisuushakuun pohjautuva suositus (1). Epävakaan persoonallisuushäiriön yleisyys kliinisissä psykiatrisissa aineistoissa on noin 10 % avohoidon ja 15–20 % sairaalahoidon potilaista. Hoidon piiriin tulevista persoonallisuushäiriöistä sen osuus on 30–60 %. Monihäiriöisyys on näillä potilailla yleistä, ja mm. masennuksen kanssa esiintyessään häiriöön liittyy suuri itsemurhariski ja siksi merkittävä kuolleisuus. Satunnaistetuissa tutkimuksissa vain kaksi hoitomuotoa on osoittautunut vaikuttaviksi: psykoanalyyttiset terapiat ja dialektinen behavioraalinen terapia, jota on kokeiltu tutkimuskäytössä suppeissa aineistoissa. Psykoterapia on näytön perusteella ensijainen hoitomuoto. Lääkehoidon vaikuttavuudesta ei ole vastaavantasoista näyttöä, ja lääkitystä pidetään suosituksessa psykoterapiaa täydentävänä hoitona.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 19.10.2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030