Pääsihteeri Ritva Halila Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa: Terveydenhuollolla paljon opittavaa kuolevan potilaan hoidossa

Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan, ETENEN, pääsihteeri Ritva Halila tähdensi vuosittaisessa Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa Kuopiossa potilaan toiveiden kuuntelemisen merkitystä. Omaisten, potilaiden ja hoitohenkilökunnan pitäisi käydä aina yhdessä hoitoneuvotteluja, kun kyseessä on vakava sairaus.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 40/2001 Kommentteja

Opioidiriippuvaisten lääkehoidoista muistio: Buprenorfiini-vieroitusta lisättävä

Opioidiriippuvaisten huumeidenkäyttäjien hoidossa saataisiin Suomessa paljon aikaan pelkästään sillä, että huumeidenkäyttäjille annettaisiin se hoito, jonka nykyiset säädökset mahdollistavat, katsoo opioidiriippuvaisten lääkehoitoa selvittänyt työryhmä. Hoitoja voitaisiin lisätä jo nyt, jos esimerkiksi kaikki keskussairaalat aloittaisivat hoidot tai ainakin varautuisivat niihin.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 40/2001 Kommentteja

Selvitysmiehet ehdottavat: Yksityislääkärin lähetteellä kela-korvaus myös julkisen sektorin laboratorioista?

Yksityislääkärin lähetteellä julkisen sektorin laboratoriossa tehdyistä tutkimuksista pitäisi maksaa sairausvakuutuskorvausta, kuten yksityissektorillakin tehdyistä tutkimuksista. Nykyinen käytäntö asettaa potilaat eriarvoiseen asemaan sairausvakuutuskorvausten suhteen, katsovat laboratoriotutkimusten tuottamista, kustannuksia ja korvauksia selvittäneet professori Kale Juva ja valtiotieteen maisteri Eero Linnakko.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 40/2001 Kommentteja

Tyytymättömyyden hallinta terveydenhuollossa (pääkirjoitus 40/2001)

Hoitoon tai kohteluun tyytymätön saattaa yllättäen soittaa ja esittää asiansa kiihtyneessä mielentilassa. Tällöin on syytä lopettaa muut työt ja ryhtyä aktiiviseen kuunteluun. Tietoa täydennetään kysymyksin. Myötätuntoa ja ymmärrystä osoittamalla etsitään rauhallista keskustelua ja pyritään selvittämään soittajan näkemys. Potilaan kertomuksen kuunteleminen ja ymmärtäminen eli narratiivisuus kuvaa tasokasta lääkärintyötä. Narratiivisen toimintatavan ydinsanoma on: ”Anna potilaan puhua, hän kertoo sinulle diagnoosin”. Kliinisessä oikeustutkimuksessa tämän periaatteen arvo korostuu.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2001 Kommentteja

Bioterrorismiin on varauduttava (pääkirjoitus 40/2001)

Nyt ollaan jokseenkin varmoja siitä, että bioaseita on paitsi Yhdysvalloissa myös ainakin Venäjällä, Irakilla ja japanilaisella Korkein totuus -lahkolla. Lisäksi huhujen mukaan Osama bin Ladenin ryhmä on hankkinut pernaruttobakteeriviljelmiä, eristää botulinustoksiinia ja viljelee sitä tuottavaa Clostridium-bakteeria (2). Eikä tässä kaikki: Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA on löytänyt peräti 25 maata ja 29 terroristijärjestöiksi luokiteltavaa joukkoa, joiden ”pyhänä” päämääränä on hankkia ja varastoida nyt biologisia aseita (http//:www.cia.gov).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2001 Kommentteja

Opioidiriippuvaisten lääkehoidoista muistio: Buprenorfiini-vieroitusta lisättävä

Jotta hoitoja kuitenkin olisi helpompi lisätä, työryhmä ehdottaa, että huomattavasti nykyistä useammalle terveydenhuollon yksikölle annettaisiin valtuudet aloittaa vieroitushoito buprenorfiinilla. Näitä yksikköjä olisivat sairaalat, terveyskeskukset, A-klinikat ja muut päihdehuollon avo- ja laitosyksiköt sekä vankiloiden terveydenhuollon yksiköt. Ehtona kuitenkin olisi, että yksikössä on näihin hoitoihin peruskoulutettu hoitotiimi ja hoidosta vastaava lääkäri. Koulutus olisi vähintään kolmen opintoviikon mittainen, ja hoidosta vastaavilta edellytettäisiin myös työharjoittelua.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 4.10.2001 Kommentteja

Mitä vikaa kansan terveydessä? (pääkirjoitus 39/2001)

1900-luvun ensi vuosikymmeninä terveyden koheneminen johtui infektiotautien vähenemisestä. 1950-luvun jälkeen ongelmiksi nousivat sepelvaltimotauti, syöpä, diabetes ja tapaturmat. Myös osa uusista ongelmista on onnistuttu ratkaisemaan. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 75 %:lla, syöpäkuolleisuus on pienentynyt, liikennekuolemat ovat vähentyneet ja lasten hampaat ovat lähes maailman terveimpiä. Myönteistä yleiskuvaa varjostavat kuitenkin mielenterveyden ongelmien, päihdesairauksien, lihavuuden, diabeteksen ja allergioiden lisääntyminen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 28.9.2001 Kommentteja

Kantasolututkimuksen lupaukset ja uhkat vaakakupissa (pääkirjoitus 39/2001)

Kantasolut ilmeisesti menettävät yksilönkehityksen aikana monipuolisuuttaan, joskaan eivät ehkä siinä määrin kuin aiemmin otaksuttiin. Niinpä esimerkiksi aikuisen hermoston kantasolut on saatu muuntumaan verta muodostavien solujen kaltaisiksi; ennen toiseen suuntaan kehittymistä kantasolut käyvät varhaisemmassa erilaistumisvaiheessa (2). Vastaavasti siirtämällä aikuisen solun tuma alkion kantasoluun voidaan räätälöidä tuman luovuttaneelle yksilölle immunologisesti täysin sopiva ja muovailtavissa oleva ”varaosasolulinja”. Siitä voidaan sitten kypsyttää esimerkiksi sairauden hoitoon tarvittavia soluja. Tällainen terapeuttinen kloonaus saattaa olla tarpeen joidenkin elinten kypsien solujen luomisessa, sillä esimerkiksi sydämen tai haiman luonnollisia kantasoluja ei ole vielä löydetty (1). Tumansiirtotekniikan avulla muodostetut kantasolut lisääntyvät aikuisen kantasoluja nopeammin, ja tämä on tärkeää, koska hoidossa tarvitaan yleensä hyvin suuri määrä soluja.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 28.9.2001 Kommentteja

Syöpäyhdistys julkaisi Pohjois-Euroopan syöpäatlaksen

Kartastosta käyvät ilmi yleisimpien syöpätyyppien ilmaantuvuus- ja kuolleisuusluvut. Monet syöpätyypit näyttävät esiintyvän lähes säännönmukaisesti kunkin alueen yleisen elämäntyylin ja elintason mukaan. Pohjoismaissa ovat yleisimpiä korkean elintason maille tyypilliset rinta-, eturauhas- ja suolistosyövät sekä ihomelanooma. Venäjällä ja Baltian maissa puolestaan tavallisempia ovat keuhko-, ruokatorvi- ja mahasyövät.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 28.9.2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030