Tutkija, sponsori ja tieteellinen totuus (pääkirjoitus SLL 37/2001)

Arvostettu tutkija voi vaikuttaa hoitokäytäntöihin vahvasti kotimaassaan ja joskus jopa maailmanlaajuisesti. Siksi hänen on helppo saada tutkimustyölleen ja sen tulosten esittämiselle tukea sekä julkisista varoista että kaupallisilta tahoilta. Ilmiö koskee erityisesti lääkkeitä, mutta myös monia muita hoitokeinoja, diagnostisia menetelmiä ja terveydenhuollon laitteita.

Havaintoja lääkärilakosta IV: Lääkärit ja Lääkäriliitto lakon jälkeen (pääkirjoirus SLL 37/2001)

Lakon aikana spekuloitiin ehkä kaikkein eniten mahdollisuudesta sopia lääkärien työehdoista nykyistä laajemmin paikallisesti. Vaikka nämä keskustelut eivät johtaneet mihinkään konkreettiseen lopputulokseen, paikallista sopimista on pidettävänä yhtenä mahdollisena tulevan edunvalvonnan kehityskulkuna. Asiasta eivät lääkärit tietenkään päätä yksipuolisesti, työnantajapuolen kommentteja asiasta ei juurikaan ole julkisuudessa näkynyt. Voisi kuitenkin kuvitella, että työvoiman saannin turvaaminen terveydenhuoltoon – miksei myös muihin julkisiin virkoihin – painaa neuvottelujärjestelmän kehitystä nykyistä hajautuneempiin ja sitä kautta joustavampiin ratkaisuihin. Toteutuessaan tämä kehitys vaatii Lääkäriliitolta uudelleen järjestäytymistä. On luotava rakenteet, jotka mahdollistavat alueellisen ja jopa työpaikkakohtaisen neuvottelutoiminnan. Nykyisen, keskeisten lääkäriryhmien varaan rakentuneen liiton päätöksentekojärjestelmän ja sitä palvelevan toimiston tehtäviä ja toimintatapoja on muutettava uutta tilannetta paremmin palvelevaksi. Ylisummaan voi arvioida, että niiden nykyinen keskeinen rooli neuvottelujen kulussa vähenee ja toiminta muuttuu paikallisaktiviteetteja tukevaksi. On kuitenkin muistettava, että keskustelua paikallisen ja keskittyneen sopimustoiminnan suhteesta on käyty koko nykymuotoisen virkaehtosopimusjärjestelmän olemassaolon ajan eikä ole realistista uskoa tässä asiassa kovin nopeisiin muutoksiin.

Lahden terveyskeskuslääkäreille ylimääräiset korotukset

Uuden lääkärisopimuksen mukaisten korotusten lisäksi maksettava Lahti-lisä vaihtelee noin 2 000 markasta noin 2 500 markkaan. Lisä tuli voimaan syyskuun alusta alkaen. Terveyskeskuksen ylilääkärin uusi peruspalkka on uuden lääkärisopimuksen ja Lahti-lisän jälkeen noin 24 600 markkaa, apulaisylilääkärin noin 22 600, terveyskeskuksen erikoislääkärin palkka noin 19 200 markkaa ja yleislääkärin noin 18 200 markkaa.

Helsinki aikoo purkaa lakon aikana syntyneet jonot ostopalveluilla

Jonojen purkamisesta ovat tehneet tarjouksensa mm. HUS, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit, Reumasäätiön sairaala, Orton, Mehiläinen sekä Eiran sairaala. Vastaukset tarjouspyyntöihin käsittelee ja potilasryhmät valikoi lääninlääkäri Arto Alanko, joka on vuoden loppuun asti virkavapaalla lääninlääkärin tehtävistä. Alanko aloitti työnsä viime perjantaina, jolloin tarjouksien jättöaika meni umpeen. Hallinnolliset päätökset asiassa tekee terveysviraston toimitusjohtaja Matti Toivola.

Kantelujen määrä nousussa

Kantelujen määrä on lisääntynyt koko 1990-luvun. – Vuonna 1993 kanteluja jäi TEO:n käsiteltäväksi 65, vertaa apulaisjohtaja Tarja Holi TEO:sta.

Lääketieteen johtavat lehdet Internetin kautta kehitysmaihin

Hanke liittyy YK:n pääsihteerin Kofi Annanin viime vuonna käynnistämään Health InterNetwork -projektiin. Sen tarkoituksena on terveydenhuollon palvelujen parantaminen tarjoamalla terveydenhuollon päättäjille, tutkijoille ja työntekijöille ajantasaista tietoa nettiportaalin kautta.

EU:n lääkelainsäädäntö aiotaan uudistaa ”perusteellisesti”

Aiheesta lisää Lääkärilehdessä 37/2001, s.3674-3676.

Luottamusmiesten huomio paikalliseen vääntöön

Liiton neuvottelupäällikkö Matti Koivistoinen totesi, että nyt voitaisiin mennä entistä enemmän vapaaseen palkanmuodostukseen.

Lääkärikin tarvitsee johtamisoppeja Lääkäriliiton työryhmä esittää uudenlaista johtamiskoulutusta

Loistava lääkäri ei välttämättä ole hyvä esimies. Taitava hallinnoija ei ollenkaan aina nauti kollegojen ammatillista arvostusta.

Ulla Järvi

Lahden terveyskeskuslääkäreille ylimääräiset korotukset

Lahden kaupunki korottaa avoterveydenhuollon lääkärien peruspalkkoja ylimääräisellä Lahti-lisällä, jotta kaupunkiin saataisiin riittävästi lääkäreitä. Lahden terveyskeskuksesta on varsinkin tämän vuoden aikana irtisanoutunut monia lääkäreitä, ja lääkäripalveluja on jouduttu hankkimaan ostopalveluina.

Suvi Sariola

Helsinki aikoo purkaa lakon aikana syntyneet jonot ostopalveluilla

Helsingin terveysvirasto on saanut eri puolilta Suomea 30 tarjousta lääkärilakon aikana syntyneiden jonojen purkamiseksi. Kaupunki lähetti elokuussa yli 50 tarjouspyyntöä sairaanhoitopiireihin sekä säätiöiden ja yksityissektorin suuriin sairaaloihin.

Suvi Sariola

Väitös lääkäripalvelujen suurkäyttäjistä Kaksinkertainen vastaanottoaika tuo säästöä myöhemmin

Lääkäripalvelujen suurkäyttäjään kannattaa satsata kerran tai kahdesti enemmän aikaa ja syventyä hänen asiaansa. Se maksaa vaivan myöhemmin säästyvänä aikana, sanoo Oulaisten terveyskeskuksen ylilääkäri Simo Jyväsjärvi. Hän väitteli vastikään terveyskeskuksen lääkäripalvelujen suurkäyttäjistä.

Suvi Sariola

Kantelujen määrä nousussa

Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen ja lääninhallituksiin tehtyjen kantelujen määrä on selvästi nousussa. Viime vuonna TEO:n käsiteltäväksi jäi yhteensä 189 uutta kantelua. Tänä vuonna vastaava luku on 123 kantelua jo ensimmäisen puolen vuoden ajalta.

Buprenorfiini-korvaushoitojen saatavuutta on parannettava

Buprenorfiini-korvaushoitojen saatavuutta on parannettava siirtämällä hoitojen aloitusta ja toteutusta perusterveydenhuoltoon ja A-klinikoille, katsoo Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen.

Lääketieteen johtavat lehdet Internetin kautta kehitysmaihin

WHO ja kuusi lääketieteen alan suurinta kustantajaa pyrkivät parantamaan kehitysmaiden tutkijoiden mahdollisuutta seurata alan tieteellisiä julkaisuja. Lähes tuhat lääketieteen julkaisua on tulevaisuudessa kehitysmaiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten saatavilla Internetissä lähes tai kokonaan ilmaiseksi. Ensi vuoden alusta alkava kokeilu kestää kolme vuotta, ja se koskee sataa maailman köyhintä maata.

Syövän täsmälääkkeet ovat jo käytössä (pääkirjoitus 36/2001)

Itse asiassa täsmälääkkeitä on jo ollut käytössä vuosia, sillä esimerkiksi tamoksifeeni täyttää varsin hyvin syövän täsmähoidon kriteerit. Tamoksifeenihan on estrogeenireseptorin kilpaileva salpaaja, ja sillä on siis hyvin karakterisoitu ja spesifinen vaikutusmekanismi. Täsmälääkkeiden tapaan tamoksifeenin sivuvaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä spesifisen estrogeenireseptoriin kohdistuvan vaikutuksen takia muiden elimistön solujen toiminta häiriytyy vain vähän. Tamoksifeenin tehokin on varsin hyvä. Esimerkiksi annettaessa tamoksifeenia viisi vuotta rintasyöpäleikkauksen jälkeen syövän uusiutumien määrä vähenee lähes puoleen, jos syövät ilmentävät hormonireseptoreja.

Havaintoja lääkärilakosta III (pääkirjoitus 36/2001)

HUS, jossa lakko pyöri koko viiden kuukauden ajan, laskee nyt, että lakosta aiheutuneiden kustannusten ja saamatta jääneiden tulojen kokonaismäärä on 140–150 miljoonan markan luokkaa. Summan suhteellisuutta on arvioitava HUS:n talouden mittakaavassa. Samaan aikaan, kun HUS:n johto miettii lääkärilakon aiheuttaman alijäämän kattamista, sillä on mietittävänä 120–130 miljoonan markan täysin lääkärilakosta riippumaton, omasta normaalitoiminnasta aiheutunut alijäämä. Vuodelta 2000 alijäämää jäi 74,4 Mmk huolimatta tilivuoden aikana tehdyistä useista budjettitarkistuksista, ja kuluvana vuonna alijäämää arvioidaan syntyvän 55 Mmk. HUS:n edeltäjän HYKS:n tilinpäätöksissä on nähty tämänvuotista summaa reippaasti suurempiakin alijäämiä.

Tampereella rakennetaan uudenlaista yhteistyötä mielenterveyden alueella

Aiheesta lisää Lääkärilehdessä 36/2001, s..3546-3548.

Apuvälinepalvelu Suomessa heikompi kuin muissa Pohjoismaissa

Varsinkin vanhusten itsenäistä asumista tukevat apuvälineet jäävät monessa kunnassa apuvälinejakelun ulkopuolelle, vaikka oikeaan aikaan saatu apuväline voisi ehkäistä kalliimman avun tarvetta.

Schengen-sopimuksen lääkeluettelosta ei yksimielisyyttä

Pykälän järkevä täytäntöönpano edellyttäisi huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden luettelon yhtenäistämistä kaikissa Schengen-maissa. Asiaa viime viikolla käsitelleet pohjoismaiset terveysministerit eivät päässeet luettelon sisällöstä yksimielisyyteen. Epäselvyyksien takia myöskään todistuskaavakkeita ei vielä ole painettu, vaikka lomake onkin olemassa.