Onko näyttöön perustuva lääketiede unohtanut potilaan? (pääkirjoitus 34/2001)

Kliinisen lääketieteen kultaiseksi standardiksi kehkeytynyt satunnaistettu tutkimus on tinkimätön. Siihen poimitaan mustikoita tai mansikoita, mutta vain yhtä marjaa kerrallaan. Niinpä satunnaistettuun ”valiojoukkoon” on saatettu kelpuuttaa äärimmillään vain alle 10 % tarjotuista potilaista (3). Esimerkiksi osaan sepelvaltimokirurgiaa selvittäneistä satunnaistetuista tutkimuksista pääsisi mukaan ainoastaan 4 % amerikkalaisista nykyään leikattavista sydänpotilaista (2). Hoidon on tähdättävä yksiselitteiseen ja mitattavaan. Tulos on aina numeerinen ja tilastollinen vaihtelevine hajontoineen. Siksi on aprikoitu, voidaanko meta-analyysien tulosta soveltaa ollenkaan omaan yksittäiseen potilasparkaan; häntä kun ei kenties olisi hyväksytty yhteenkään tieteelliseen tutkimukseen rumentamaan tuloksia (2,5).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 24.8.2001 Kommentteja

Havaintoja lääkärilakosta I: Onko nykylakkojen dynamiikka muuttunut? (pääkirjoitus 34/2001)

”Lakko voitetaan tai hävitään julkisuudessa”, totesi lakkoja tutkinut Timo Kauppinen ensimmäisissä kommenteissaan 12.3. alkaneesta lääkärilakosta. Lääkärien lakko oli kiistatta mediatapahtuma, ihmisten huoli terveyspalvelujen häiriöttömästä toiminnasta on todellinen, minkä tiedotusvälineet tajusivat. Kritisoijat kaivoivat oitis esiin vanhat, lääkärin vaatimusten kohtuuttomuutta ja jo nykyistä hyvätuloisuutta kuvaavat löysät kliseensä. Sanat ”etuoikeutetut”, ”hyväosaiset”, ”privaattirahassa rypevät” jne. vilisivät vuoden 1984 tapaan lakkoa kritisoivassa tiedotuksessa. Toisaalta lääkärien palkkauksen todellista hyvyyttä tai huonoutta ei juurikaan yritetty asia-argumentoinnilla julkisuudessa puntaroida. Julkisessa tiedotuksessa oli koko ajan sekä lakkoon kielteisesti että myönteisesti suhtautuvaa, mutta myös asioita neutraalisti uutisoivaa, muutaman päivän välein määrältään vaihtelevaa sisältöä. Vahvalta osaltaan median suhtautuminen lääkärilakkoon oli koko ajan neutraalin asiallista. Tämä selittänee sen, että vastoin ennakko-odotuksia tiedotusvälineiden vaikutus lakon kulkuun näkyi selvästi vain kerran. Uutisköyhänä aikana kesällä HUS:n sydänkirurgian ruuhkautumisen nostaman kohun jälkeen ”vain lomailevat neuvottelijat ja valtakunnansovittelija” rummutettiin synnintuntoon ja töihin, mikä johti sovittelulautakunnan asettamiseen ja lakon keskeytykseen. Median hallinnoima julkisuus ei ainakaan tässä lakossa näytellyt niin keskeistä roolia kuin sen usein uskotaan ja myös pelätään tekevän.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 24.8.2001 Kommentteja

Lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin enemmän

Tänä syksynä lääkärinopintonsa aloittaa 550 opiskelijaa, joka on noin 70 enemmän kuin viime vuonna. Helsinki on edelleen yliopistoista vetovoimaisin, pyrkijöitä sinne oli 534, vaikka aloituspaikkojen määrä pysyi ennallaan, eli sadassa. Tänä vuonna lisättiin eniten aloituspaikkoja Kuopioon, 25 paikkaa, seuraavaksi Tampereelle, 20 paikkaa, Ouluun 15 paikkaa ja Turkuun 10. Hakijoiden määrä on edellisistä vuosista hiukan vähentynyt Helsingissä, Turussa ja Oulussa, mutta Tampereella ja Kuopiossa määrä on lisääntynyt. Yhteensä hakijoita oli tänä vuonna 2 211, kun viime vuonna heitä oli 2194. Sisäänpääsyprosentti oli Helsingissä 19, Tampereella 22, Turussa 26, Kuopiossa 28 ja Oulussa 31.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 24.8.2001 Kommentteja

Pääministeri Paavo Lipponen: Terveydenhuoltoon yhteisprojekti

- Terveydenhuollon ongelmiin vastaamiseksi valtion, kuntien ja terveysalan järjestöjen on yhdessä käynnistettävä terveydenhuollon projekti, jolla terveydenhuoltoa rakenteellisesti uudistaen ja taloudellisin lisäpanoksin varmistamme laadukkaat terveyspalvelut kaikille suomalaisille, totesi pääministeri Paavo Lipponen Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Lahdessa 15. elokuuta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 34/2001 Kommentteja

Lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin enemmän

Tänä syksynä lääkärinopintonsa aloittaa 550 opiskelijaa, joka on noin 70 enemmän kuin viime vuonna. Helsinki on edelleen yliopistoista vetovoimaisin, pyrkijöitä sinne oli 534, vaikka aloituspaikkojen määrä pysyi ennallaan, eli sadassa. Tänä vuonna lisättiin eniten aloituspaikkoja Kuopioon, 25 paikkaa, seuraavaksi Tampereelle, 20 paikkaa, Ouluun 15 paikkaa ja Turkuun 10. Hakijoiden määrä on edellisistä vuosista hiukan vähentynyt Helsingissä, Turussa ja Oulussa, mutta Tampereella ja Kuopiossa määrä on lisääntynyt. Yhteensä hakijoita oli tänä vuonna 2 211, kun viime vuonna heitä oli 2194. Sisäänpääsyprosentti oli Helsingissä 19, Tampereella 22, Turussa 26, Kuopiossa 28 ja Oulussa 31.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 34/2001 Kommentteja

Kantasolut askarruttivat eurooppalaisia lastentautien tutkijoita Kantasolusiirroilla vakiintunut asema lasten veri- ja syöpätautien hoidossa

Helsinkiin kokoontui elokuussa noin 350 lastentautien tutkijaa eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan alaa koskevista ajankohtaisista teemoista, joista keskeisiä puheenaiheita olivat kantasoluhoidot ja -tutkimus. Euroopan lastentautien tutkijoiden yhdistys jakoi myös nuoren tutkijan palkinnot, jotka saivat LL Tiina Asikainen HUS:n Lasten ja nuorten sairaalasta ja LK, tutkija Heikki Lukkarinen Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksesta.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 34/2001 Kommentteja

Pelkkää lumetta (Pääkirjoitus SLL 33/2001)

Tieteellisesti pätevämpi selko lumevaikutuksesta saadaan vertaamalla lumeryhmää ja kokonaan hoitamatta jätettyä ryhmää oikealla tavalla satunnaistetuissa tutkimuksissa. Sellaisia löytyi toistasataa ja niihin kuului 40 erilaista kliinistä tilaa tai sairautta (1). Käytetty lume oli farmakologinen (esim. tabletti), fysikaalinen (esim. manipulaatio) tai psykologinen (esim. keskustelu). Tulokset yllättivät. Kun tutkimuksissa arvioitiin hoitojen joko–tai-vaikutusta (binaarinen), ei lumeesta ollut subjektiivista eikä objektiivista apua. Vähintään kolmesti oli selvitetty esimerkiksi lumeen tehoa pahoinvointiin, depressioon ja tupakasta vierottamiseen. Kun hoidon tehon mittari oli jatkuva (ei-binaarinen), potilaat hyötyivät lumeesta hieman subjektiivisesti – erityisesti pienissä tutkimuksissa – mutta eivät taaskaan objektiivisesti. Apu oli kuitenkin sangen vähäinen: esimerkiksi kivun helpottuminen 6,5 mm visuaalisella 100 mm:n asteikolla. Muita näihin tutkimuksiin kuuluneita vähintään kolmesti selvitettyjä tiloja olivat lihavuus, astma, verenpainetauti, unettomuus ja ahdistuneisuus.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 21.8.2001 Kommentteja

Lääkärilakko on loppunut (pääkirjoitus SLL 33/2001)

Lääkärit ovat palanneet tämän lehden numeron ilmestyttyä normaaleihin töihinsä. Lakko oli poikkeuksellisen pitkä ja sen vaikutukset ovat tuntuvia paitsi lääkäreiden palkkakehitykseen, toivon mukaan myös terveydenhuollon toimintamahdollisuuksiin ja työmarkkinamekanismeihin. Lääkärien lakko koetteli yllättävän paljon sekä tuposopimusjärjestelmää että koko työmarkkinamekanismiakin. Normaalit työmarkkinariitojen sovittelujärjestelmät eivät tahtoneet riittää, ja korkeimmalla poliittisella tasolla keskusteltiin vakavasti jo poikkeuksellisista lainsäädäntötoimista. Lääkäriliiton ehdotuksesta valtiovaltakin joutui puuttumaan peliin, kun työministeri nimitti sovittelulautakunnan.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 21.8.2001 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030