Mielenterveyspotilaiden turva-asuminen sairaalahoidon vaihtoehtona

Psykiatrisia sairaansijoja on tällä hetkellä noin 6 200, kun vuonna 1980 niitä oli noin 20 000 ja vuonna 1990 vielä 12 300. Laitosten tyhjentyessä avohoitoa ei ole vastaavasti kehitetty. Moni mielenterveysongelmista kärsivä ihminen hakeutuu sairaalahoitoon tilanteissa, joissa asiantuntevaa apua kyllä tarvitaan, mutta varsinaisia lääketieteellisiä perusteita sairaalahoidolle ei ole. Toisaalta sairaalasta joudutaan kotiuttamaan ihmisiä, jotka eivät vielä omin avuin selviä kotona.

Ensimmäinen päihdekoordinaattori aloitti työnsä TAYS:ssa

Terveydenhuollon maisteri Riitta Lappalainen-Lehto aloitti syyskuun lopussa työnsä TAYS:n kirurgian klinikan uutena päihdekoordinaattorina. Toimenkuva on upouusi, ja vastaavaa hoitomallia ei ole muualla erikoissairaanhoidossa. Päihdekoordinattoria tarvitaan, sillä kirurgian osastoilla on paljon potilaita, joilla on päihdeongelmia. Hoitotyön pulmana on ollut paitsi potilaiden päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen myös heidän ohjaamisensa jatkohoitoon.

Ulla Toikkanen

Sauvakävely kiinnostaa varttuneita

Yli neljäsosa suomalaisista on kokeillut sauvakävelyä ja puoli miljoonaa harrastaa sitä säännöllisesti. Varttuneempi väki on ottanut sen omakseen; harrastajista innokkaimmat ovat 50-64-vuotiaita. Tästä ikäluokasta peräti 20 % harrastaa sauvakävelyä. Vajaat neljä vuotta sitten yleisölle markkinoitu laji on jatkanut nousuaan maamme suosituimpien liikuntalajien joukkoon. Sauvakävelyn harrastuksen leviämistä on auttanut sen helppous, turvallisuus ja edullisuus. Myös lajia markkinoivan Suomen Ladun valtakunnallinen organisaatio ohjattuine harjoituksineen on tehnyt lajia tunnetuksi.

Syöpäsäätiöiden suurstipendit Kähärille ja Kauppiselle

Dosentti Veli-Matti Kähäri Turun yliopistosta ja professori Risto Kauppinen Kuopion yliopistosta ovat kumpikin saaneet miljoonan markan suurstipendit Syöpäsäätiöiltä. Säätiöt jakoivat marraskuun lopussa syöpätutkimukseen lähes 14 miljoonaa markkaa.

Pohjoismainen lääkärikoulutuksen liitto toimii taas

NFMU - Nordisk Federation för Medicinsk Undervisning - Nordic Federation for Medical Education on lääkärikoulutuksen pohjoismainen liitto, joka juhlii ensi vuonna 35 toimintavuottaan. Liiton tavoitteena on edistää lääkärikoulutuksen kehittämistä perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta mm. järjestämällä opettajille ja opiskelijoille tapaamisia, kongresseja ja kontakteja kokemusten vaihtamiseksi. Liiton jäseniä ovat monet pohjoismaiset lääketieteelliset tiedekunnat, Suomesta mm. Helsinki, Turku ja Tampere. NFMU julkaisee omaa lehteä, jota Suomessa toimitetaan jäsentiedekuntiin.

Pisimmät jonot sarveiskalvonsiirtoleikkauksiin Helsingissä ja Oulussa

Sarveiskalvon luovuttajista on pulaa jatkuvasti, vaikka elinsiirtotestamentteja tehdään Suomessa paljon. Yksi syy tähän on se, että testamentti on liian harvoin tiedossa, kun sen tehnyt henkilö kuolee. Lisäksi lääkärit eivät muista kysyä testamentista tai kokevat luvan kysymisen omaisilta vaikeaksi. Siksi osa sarveiskalvoista joudutaan ostamaan Kööpenhaminan silmäpankista.

Kuntien pätkätyöntekijät terveempiä kuin vakinainen henkilökunta?

Tampereella hämmästellään tutkimustuloksia, joiden mukaan kuntien pätkätyöntekijät ovat yleisesti ottaen terveempiä kuin vakinainen henkilökunta. Pätkätöitä tekevät toimihenkilönaiset tosin tuntevat itsensä psyykkisesti rasittuneiksi.

Hallituksen kokous 15.11.2000: Uudet aluepäälliköt nimetty

Hallitus päätti nimetä lakkopäälliköksi Heikki Pärnäsen, jos syntyy työtaistelutilanne. Myös VES-tavoitteet olivat edelleen asialistalla.

Jonotalkoot TAYS:n lastenklinikassa

– Asiasta on erikseen keskusteltu klinikan lääkärien kanssa. Päätös talkoista tehtiin mielipidekartoituksen jälkeen, ja tähän on sitouduttu. Kyllä tämä kokonaistyöaikaa tietysti vähän lisää, toteaa lastenklinikan ylilääkäri Matti Salo. Poliklinikkakäyntien määrä lastenklinikassa on lisääntynyt lähes 18 % viiden viime vuoden aikana, uusien lähetteiden määrä yli 23 %. Talkoot alkoivat tällä viikolla ja jatkuvat toukokuuhun saakka.

Sprinklerit myös vanhusten suojaksi

– Palvelutalot on suunniteltu yleensä ihan normaalien asuntomääräysten mukaisesti, esimerkiksi poistumismahdollisuuksien suhteen. Silloin lähtökohtana on, että ihmiset pystyvät itse poistumaan asunnoistaan tulipalon syttyessä. Nyt palvelutaloissa kuitenkin asuu paljon niin huonokuntoisia ihmisiä, että järjestelmä ei toimi, jolloin koko turvallisuusjärjestelmä tavallaan romahtaa, sanoo Tampereen johtava palotarkastaja Seppo Männikkö. Hän toimii Maaningan palon tutkintalautakunnan varapuheenjohtajana. Männikkö muistuttaa, ettei esimerkiksi Maaningalla yksikään asukas tullut pois palavasta rakennuksesta täysin itsenäisesti.

Varusmiesten kunto on heikentynyt selvästi

Puolustusvoimien mukaan varusmiesten fyysinen kunto kohentuu palveluksen aikana lähes kymmenellä prosentilla. Pääesikunnan selvitysten mukaan varusmiesten lihaskunto paranee keskimäärin tyydyttävästä hyvään ja 12 minuutin juoksutestin tulos kohentuu 200–250 metrillä.

Palveluseteliä haluttaisiin kokeilla jo ensi vuonna

– Olemme keskustelleet asiasta ja todenneet, että kannattaa pohtia, onko kokeilun toteuttamiseen mahdollisuuksia. Mitään käytännön etenemistä asiassa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, toteaa hallitusneuvos Pekka Järvinen. Kuntaliiton kokeilumallissa palveluseteliä käytettäisiin erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi. Setelillä voisi hankkia tiettyjä, erikseen määriteltyjä hoitoja joko yksityiseltä tai julkiselta tuottajalta, myös toisen sairaanhoitopiirin alueelta.

YK:n AIDS-ohjelma hakee apua Venäjän epidemian hillitsemiseksi

HIV-tartuntojen määrä on Venäjällä kasvanut nopeasti. Virallista arviota 130 000:sta tartunnan saaneesta pidetään selvästi liian pienenä. Pietarissa vuonna 1999 tartunnan esiintyvyydeksi suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa todettiin 12 %, mutta puoli vuotta myöhemmin se oli jo 19 %.

Jonotalkoot TAYS:n lastenklinikassa

TAYS:n lastenpoliklinikassa on aloitettu puoli vuotta kestävät jonojen lyhennystalkoot. Tavoitteena on lyhentää keskimäärin neljän kuukauden mittaisiksi pidentyneet yleispediatriset jonotusajat keskimäärin kuuteen viikkoon.

Sprinklerit myös vanhusten suojaksi

Palvelutalojen paloturvallisuusvaatimuksia pitäisi arvioida uudelleen, katsoo Maaningan viime joulukuista vanhusten palvelutalon paloa tutkinut lautakunta.

Ajanvarausjonot pitenevät Helsingin terveyskeskuksissa

Jonot ajanvarausvastaanotoille ovat alkaneet pidentyä Helsingin itäisessä ja koillisessa terveyskeskuksessa. Koillisella alueella pääsyä omalääkärin ajanvarausvastaanotolle joutuu usein odottamaan 2-3 viikkoa, monilla itäisen terveyskeskuksen alueilla 2-4 viikkoa.

Kari Eskolalle Konrad ReijoWaaran palkinto

Keuruulainen terveyskeskuslääkäri Kari Eskola sai Duodecim-seuran tämänvuotisen Konrad ReijoWaaran palkinnon. Palkintolautakunnan perusteluissa Eskola todetaan ansioituneeksi ja pidetyksi käytännön lääkäriksi, tutkijaksi, opettajaksi ja kirjoittajaksi. Kari Eskola on toiminut Keuruun-Multian terveyskeskuksessa vuodesta 1973. Hän on osallistunut mm. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintouudistukseen, jossa opetussuunnitelma rakennettiin ongelmalähtöisen oppimisen pohjalle. Eskola tunnetaan nasevana kirjoittajana, jonka tekstejä on julkaistu lehdissä ja oppikirjoissa, ja hän on osallistunut sarjakuvakäsikirjoituksen tekoonkin.

Farmasian päivät 2000: Yhteistyöllä parempaa lääkehoitoa

Farmasian päivät on farmaseuttisen henkilökunnan suurin vuosittainen täydennyskoulutustapahtuma, jonka ohjelmasta vastaa Lääkehuollon täydennyskoulutuskeskus. Tänä vuonna järjestetyille päiville osallistui noin 2 800 farmaseuttia, proviisoria ja apteekkaria lääkehuollon eri alueilta eli noin 40 prosenttia työikäisestä farmaseuttisesta henkilökunnasta.

Ulla Toikkanen

Varusmiesten kunto on heikentynyt selvästi

Suomalaisten varusmiesten fyysinen kunto on heikentynyt selvästi runsaan kymmenen viime vuoden aikana. Varusmiesaikaisesta kuntokuurista huolimatta palveluksesta kotiutuvien kunto on heikompi kuin kymmenen vuotta sitten palvelukseen astuneilla.

Aristolakkiayrtin myynti yleisölle tulisi lopettaa

Euroopan Lääkearviointiviraston (European Agency for the Evaluation of Medicinal Products, EMEA) lääkkeellisten rohdosvalmisteiden työryhmä on julkaissut selvityksen aristolakkiayrtin munuaisvaurioita ja mm. virtsateiden syöpää aikaansaavista vaikutuksista. Yrttiä on käytetty perinteisenä hoitona mm. nivelvaivoihin, reumaan, kroonisiin ihon tulehdustauteihin ja käärmeenpuremiin. Tieteellisesti pätevää ja luotettavaa näyttöä tehosta ei ole. Yrttiä myydään edelleen vapaasti yleisölle siitä huolimatta, että tiedossa on kymmeniä munuaissiirtoihin ja kuolemaan johtaneita tapauksia. Aristolakkian käyttäjilleen aiheuttamia vakavia haittoja on käsitelty useita kertoja kuluvana vuonna Suomen Lääkärilehdessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä