Toivosta ja epätoivosta

Lääkärin ei tarvitse ryhtyä jumalaksi, siis pelastaa ihmisiä lopullisesti kuolemasta. Lääkärin toivo on siinä, että myös hänellä on oikeus ihmisyyteen. Myös kärsimysten maailmassa.

Tapani Ruokanen

Tieto, tiede ja vilppi - voiko mihinkään enää luottaa?

Tiedon tuotannon on oltava yhteisöllisempää ja avoimempaa kuin perinteisessä tiedelähtöisessä tutkimuksessa, kirjoittaa Harri Vainio.

Harri Vainio

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyön keskeiset suuntaviivat eivät ole sumentuneet

Keskustelu kolesteroli- ja verenpainelääkkeiden käytöstä sydän- ja verisuonisairauksien primaapreventiossa jatkuu.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys, Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpaineyhdistys, Suomen Yleislääkärit Ry, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys, Suomen Neurologinen Yhdistys, Sosiaalilääketieteen Yhdistyksen Käyttäytymistieteen Jaos, Suomen Sydänliitto, Suomen Diabetesliitto, Aivohalvaus- Ja Dysfasialiitto

Oikea ajankohta

Milloin on hyvä aika tehdä lapsi? Kun olin kaksikymppinen, eräs lääkäri sanoi minulle hakiessani ehkäisypillerireseptiä: "Mutta sinähän olet parhaassa synnytysiässä!" Yritin selittää, että minulla on opiskelut kesken Teatterikoulussa, enkä muutenkaan koe olevani valmis äidiksi. Hän huitaisi hyväntuulisesti kättään.

Anna-Leena Härkönen

Sumeat käsitteet hämärtävät näytön - esimerkkinä "verenpainetauti"

Nykylääkinnän uskotaan perustuvan näyttöön. Mutta mitä näyttö on (1)? Monet lääketieteen peruskäsitteet, terveyden ja sairauden määrittelystä alkaen, ovat epämääräisiä tai epäjohdonmukaisia (2). Sairauksiksi luokitellaan tiloja, jotka eivät itse asiassa ole sairauksia, vaan esimerkiksi jonkin fysiologisen ominaisuuden jakauman ääripäitä. Tällainen käsitteiden sumeus hämärtää johdonmukaisen ajattelun, vaikeuttaa hoidon vaikutuksia koskevan näytön arviointia ja johtaa pahimmillaan potilaan kannalta epäedullisiin hoitovalintoihin. "Verenpainetauti" on esimerkki sumeasta käsitteestä.

Pertti Happonen, Markku Myllykangas

Tie vastaanotolle on pitkä

Suurelle osalle syömishäiriötä potevista sairaus on elämistä määrittävä, ahdistava salaisuus. Häpeän ja pelon lisäksi asiaan vaikuttaa sairaudentunnon puuttuminen, jolloin hoitoa ei pidetä edes tarpeellisena. Nuoret syömishäiriöiset etsivät ensimmäiset tietonsa taudista internetistä. Syömishäiriöihin perehtyneen lääkärin antama verkkoneuvonta olisi tarpeen, että syömishäiriöisen kynnys hakea apua oireisiinsa madaltuisi.

Sofi Oksanen

Iäkkäiden ajokortin uusijoiden näöntarkkuutta tutkittava useammin

Yhä useammalla ikääntyvällä on nykyisin ajokortti. Koska ikääntyvien silmäsairaudet ovat hyvin yleisiä ja luonteeltaan eteneviä, näöntarkkuuden huolelliseen tutkimiseen pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Olli Arjamaa

Syntymälihavan elämänkaari

Nykyisin ei juuri voi lehteä avata tai uutisia vilkaista ilman, että niissä joku taho päivittelee lihavuustautia, nykyajan vitsausta, joka leviää maapallomme joka kolkkaan. Ja laihdutus- tai tyylikkäämmin painonhallintaohjeita riittää! Arvolehti Lancetin kroonista sairautta koskevissa katsauksissa esitetään joskus myös potilaan näkökanta (patient's account). Hyvä juttu - vain potilas tietää, millaista on elää tautinsa kanssa vuosikausia. Todellinen kroonikon osa on langennut syntymälihavalle.

Mirja-Liisa Aitio

Miksi puheen kehitystä kannattaa seurata?

Puheen ja kielen kehityksen ongelmia käsiteltäessä viitataan hyvin usein normaalivaihtelun laajaan kirjoon. Tämä on monestakin näkökulmasta katsoen perusteltua: on esimerkiksi ollut tarpeetonta huolestuttaa lasten vanhempia, jos kehityksen todetaan myöhemmin edenneen normaalisti. Normaalivaihtelun korostaminen saattaa kuitenkin viivästyttää kipeästi tarvittavien tukitoimenpiteiden käynnistymistä jopa useiden vuosien ajan.

Marja Asikainen

Itsehoidon ja itselääkinnän kehittämisestä säästöjä terveydenhuollolle

Timo Klaukka ja Juhana E. Idänpään-Heikkilä kirjoittavat Lääkärilehdessä 33/2005 itsehoitolääkkeiden myynnistä päivittäistavarakaupoissa (s. 3144-5). Tarkastelussa käsitellään lähinnä myyntiosuuksia, myyntikanavia ja tuotevalikoimia kuluttajan näkökulmasta paneutumatta tarkemmin asian terveydenhoidolliseen puoleen ja koko siihen kokonaisuuteen, johon itsehoito ja itselääkintä vaikuttavat.

Merja Aaltonen

Ketä kuolinapu auttaa?

Eutanasia ei ole ongelma, kirjoitti Jorma Palo Helsingin Sanomissa, - se vain halutaan tehdä ongelmalliseksi. Näkisin kuitenkin, että kuoleman tuottaminen toiselle ihmiselle on aina ongelma, halusi tämä toinen kuolemaansa tai ei. Kuoleman tuottaminen sinänsä ei ole suurin ongelma. Voin lääkärinä avustaa ihmistä toteuttamaan oman kuolemantoiveensa. Pohjimmiltaan se, mikä ihmisen ajaa haluamaan kuolemaansa, ei ole lääkärin asia. Tästä ei ole kysymys.

Juha Hänninen

Lahja viikatemieheltä: onko geneettinen AIDS-suoja mustan surman aiheuttama?

Seksiä kondomilla tai ei ollenkaan. AIDSin aikakautena ei ole vaihtoehtoa, paitsi niillä kymmenellä prosentilla eurooppalaisista, joilla on geneettinen vastustuskyky HI-virusta vastaan. Liverpoolilaiset tutkijat Susan Scott ja Christopher Duncan uskovat nyt selvittäneensä, mistä näiden onnellisten geneettinen vastustuskyky on peräisin (1).

Pekka T. Heikura

Väitöskirjan kirjoittamisen haasteet perhe-elämässä

Lääkäreiden kirjoittamien väitöskirjojen määrä on lähes kaksinkertaistunut (181 %) vuosien 1990 ja 2004 välisenä aikana. Erityisen merkittävää on ollut naisväittelijöiden lukumäärän lähes kolminkertaistuminen (294 %) samana aikana (1). Lääketieteen väittelijöiden keski-ikä Oulun yliopistossa on n. 35 vuotta, joka tarkoittaa, että suurella osalla heistä on tutkimustyön aikana jo pysyvä parisuhde ja mahdollisesti myös lapsia.

Karl-Erik Wahlberg

Imetystä täytyy tukea - Suomessakin

Suomea on pidetty imetyksen mallimaana, koska meillä valtaosa äideistä aloittaa imetyksen ja haluaa imettää. Meillä on pitkä äitiys- ja vanhempainvapaa sekä kattava äitiys- ja lastenneuvolaverkosto. Suuri osa suomalaisista äideistä kuitenkin lopettaa imetyksen suosituksia aiemmin ja erityisesti täysimetys on lyhytkestoista.

Leena Hannula, Katja Koskinen, Merja Kumpula, Kirsi Otronen

Kriisityöstä psyykkisen trauman hoitoon

Psyykkisesti traumatisoituneiden hoidon saamista leimaa edelleenkin sattumanvaraisuus ja lyhytjänteisyys. Vaativa traumatisoituneiden kriisihoito annettiin 1990-luvulla kriisiryhmien tehtäväksi. Kriisityö ei ole kuitenkaan saanut selvää organisatorista asemaa eikä resursseja, eikä traumaperäisten psyykkisten häiriöiden hoitoon ole vieläkään resursseja eikä osaamista. Aseman, organisoinnin ja johtamisen puuttuminen on todettu suuronnettomuustilanteista tehdyissä selvityksissä.

Soili Poijula

Potilas kohtaa lääkäreitään

"Ihminen on aina kivulle altis. Vain vainajan ei tarvitse kokea kipua."

Sinikka Luhtasaari

Milloin on sopivaa kuolla? Eutanasian moraaliseen ongelmaan eiole yhtä selkeää ratkaisua

Eutanasian moraaliseen probleemaan ei ole yhtä, jäännöksetöntä ratkaisua. Kaksi pätevällä faktatietoudella ja argumentaatiotaidolla varustettua henkilöä voi päätyä kovin erilaisiin kantoihin. Kannanotto esitelmäkongressissa on hyvin toisenlainen tilanne kuin tapauskohtaiset ratkaisut sairaalassa. Ongelma on lähes ylivoimaisen vaikea. Onkin tiedostettava, että taustalla olevat arvojärjestelmät vaikuttavat ratkaisevasti kantoihin eikä ole yhtä ainoaa eettistä teoriaa, joka hallitsisi lääketieteen päätöksentekoa.

Pauli Vesakas

Äitiys yhä terveysriski kehitysmaissa

Äitikuolleisuutta voidaan vähentää kehitysmaissa vain, jos kaikilla raskaana olevilla naisilla on mahdollisuus saada asiantuntevaa hoitoa ongelmien sattuessa. Jotta YK:n asettamaan vuosituhattavoitteeseen päästäisiin, tulee äitiysterveydenhuollon hankkeita ja niille myönnettävää rahoitusta lisätä selvästi.

Pauliina Aarnio, Miira Klemetti

Aivojen tiedonkäsittely on tärkeä osa ajoterveyttä

Aivojen kognitiivinen tiedonkäsittely on keskeisellä sijalla ikääntyneiden ajoterveyden seurannassa. Ajoterveyden kokonaisarvioinnissa on huomioitava tajunnan menetyksen ja vireystilan laskun uhka sekä liikennenäön ongelmat, mutta myös kaikki ne sairaudet, jotka heikentävät harkintakykyä, havainnointia ja päätöksentekoa ja siten lisäävät onnettomuusriskiä. Perusterveydenhuolto tarvitsee yhtenäisiä menetelmiä ajokyvyn edellytysten perusselvittelyyn.

Pekka Kuikka, Martti Peräaho, Sirkku Laapotti, Taina Nybo, Ritva Akila

Turvallista vauvamyönteisyyttä vauvan ehdoilla

Imetystä tulee tukea ja kannustaa. Useat uudet interventiotutkimukset osoittavat, että ensimmäisen elinviikon aikana annettu lisämaito, tuttipulloruokinta tai tutin käyttö eivät häiritse imetystä. Sen sijaan lisämaidon välttäminen silloin, kun rintamaidon eritys ei ole vielä käynnistynyt, voi vaarantaa lapsen terveyden. Sellaiset ruokintatekniset ohjeet, jotka eivät lisää imetystä, mutta jotka aiheuttavat potentiaalisia riskitilanteita, on tarpeen purkaa. Imetysohjauksen tulisi nojautua näyttöön perustuvaan tietoon ja olla sisällöltään kannustavaa ja rohkaisevaa.

Suomen Perinatologisen Seuran Hallituksen Puolesta, Markku Ryynänen, Suomen Neonatologit -Alajaoksen Hallituksen Puolesta, Outi Tammela, Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen Hallituksen Puolesta, Visa Honkanen, Sture Andersson, Mikko Hallman, Kirsti Heinonen, Liisa Lehtonen