Laastarivero poistuu - miten käy potilaan oikeusturvan?

Turun Sanomat otsikoi 18.10.2003 ilmestyneessä numerossaan vakuutusyhtiöiden rakentavan hoitoketjuja asiakkailleen laastariveron poistuessa. Laastariverollahan tarkoitetaan arviosummaa, jonka vakuutusyhtiöt ovat maksaneet julkisen terveydenhuollon puitteissa hoidetuista yksityisten vakuutusten korvaamista tapaturmista. Lakimuutos, jolla kustannukset ohjataan alkuvaiheesta lähtien suoraan vakuutusyhtiöille, on ollut pitkään valmistelussa ja toteutunee vuoden 2005 alusta. Lain muutos tarjoaa mahdollisuuksia parempaan, mutta sisältää myös tiettyjä riskejä, joista olisi mielestäni hyvä käydä julkista keskustelua.

Olli Tenovuo

Letrotsolitutkimus - mitä numerot tarkoittavat?

Kansainvälinen tutkijaryhmä on raportoinut huolellisesti tehdyn satunnaistetun kokeen letrotsolihoidon vaikutuksesta rintasyövän uusiutumiseen (1). Tutkimuksessa oli mukana yli 5 000 menopaussin ohittanutta naista, jotka olivat hormoniriippuvaisen rintasyövän primaarihoidon jälkeen saaneet tamoksifeenia viiden vuoden ajan. Sitten aloitettiin letrotsoli (2,5 mg yen 1) kolmosvaiheen lääketutkimuksena lumelääkkeeseen verraten. Satunnaistamisen tuloksena ryhmät olivat samankaltaiset tärkeimpien taustamuuttujien suhteen ja seuranta onnistui hyvin.

Marjukka Mäkelä

Ksylitoli karieksen ehkäisyssä

Ksylitolin hammaskariesta ehkäisevästä vaikutuksesta on keskusteltu lähes kolmekymmentä vuotta, aina 1970-luvun alkupuolella tehdyistä Turun sokeritutkimuksista lähtien. Uudet tutkimustulokset ja asiaan liittyvät kaupalliset näkökohdat ovat tehneet aiheesta jälleen ajankohtaisen. Tutkimusnäytön vahvuudesta käydään yhä keskustelua. Näyttöä ksylitolin kariesta ehkäiseviä ominaisuuksia vastaan ei kuitenkaan ole julkaistu. Uusimmat tulokset viittaavat siihen, että kariesta voitaisi ehkäistä nykyistä kustannustehokkaammin ksylitolin avulla.

Pentti Alanen

Sars - tauti, joka sai Kiinan taipumaan ja villitsi median

Sars on tauti, josta olemme saaneet informaatiota jopa kyllästymiseen asti. Se on saanut (ainakin toistaiseksi) sangen vaatimattomin sairastuvuus- ja tappavuusluvuin miljoonat ihmiset kantamaan suojamaskia, seuraamaan päivän tilannetta tiedotusvälineistä, ajanut lentoyhtiöitä konkurssin partaalle, koonnut asiantuntijoita laatimaan erityisohjeita ja laittanut viruslaboratoriot kolmivuorotyöhön.

Heikki Peltola

Eturintamanaisen tarina

Mikä on työnantajan, esimiehen ja työterveyshuollon osuus lääkärin loppuun palamiseen? Kuka suojelee yksin terveyskeskuksessa puurtavaa lääkäriä, kysyy Mirja Heikkilä?

Mirja Heikkilä

Autististen lasten kehityksellisten puutosten huomioiminen Psykoanalyyttiset että kehitykselliset näkökohdat huomioon ottava psykoterapia

Uudessa autistisen lapsen psykoterapiahoidossa hyödynnetään pikkulapsitutkimuksen uusia tuloksia, jotka liittyvät vauvaiän kehityksellisiin valmiuksiin ja varhaisen vuorovaikutuksen merkitykseen vauvan kehitykselle. Terapeutin on tärkeää huomioida lapsen kehitykselliset puutokset ja sovittaa reagointinsa sille hyvin varhaiselle kehitystasolle, jolla lapsi toimii. Psykoterapiassa pyritään korjaamaan sekä minän että sisäisten representaatioiden puutteita sosiaalisissa, kommunikaatio-, leikki- ja itsesäätelytoiminnoissa. Artikkelissa käsitellään myös autistisiin rituaaleihin sisältyviä addiktioita.

Anne Alvarez, Pirkko Ruokokoski

Aggressio työelämässä

Työrooli on perinteisesti merkinnyt työntekijälle turvallista tukikohtaa. Epäselvyys työroolista ja rooliristiriidat lietsovat pelkoa ja tekevät työstä kuluttavampaa, kuin se asiallisesti pitäisi olla. Epäsuhta resurssien ja haasteiden välillä koetaan yksilöllisenä häpeänä, koska työntekijä ei voi nykyisessä itseohjautuvassa työkulttuurissa enää politisoida ongelmia luokkakonfliktiksi. Nykyinen työvoimayrittäjä ei taistele työnantajaa vastaan työehdoista, vaan työpaikastaan yhdessä työnantajan kanssa. Konfliktit työntekijöiden välillä ilmenevät sisarkateutena, kun auktoriteettikonfliktin mahdollisuus on poistunut. Aggressio kanavoidaan myös itseen.

Juha Siltala

Ajokoe liikenteessä on tärkeä osa ajokykyarviota

Ajokoetta liikenteessä pitäisi käyttää nykyistä enemmän osana ikääntyneen potilaan ajokyvyn arviota. Potilaat ovat itse halukkaita ajokokeeseen ja hyvän ajokokemuksen sekä turvallisten liikenneasenteiden on havaittu kompensoivan toimintakyvyn muutoksista aiheutuvia haittoja. Ajokokeen havainnointi pitää kuitenkin osata suunnata iäkkäille kuljettajille keskeisiin ongelmakohtiin, joita ovat mm. aktiivisen havainnon laaja-alaisuus risteyksissä ja nopeuden vakaus liikennetilanteissa.

Pekka Kuikka, Mikael Ojala

Väestövastuujärjestelmän ongelmat

Aika on ajanut väestövastuujärjestelmän ohi. Sosialismikin saattoi toimia hyvin paperilla, mutta sovellettuna reaalimaailmaan siitä kehittyi reaalisosialismi. Samoin on käynyt väestövastuujärjestelmälle. Sekin voi toimia hyvin teoriassa, sopimuspaperilla, mutta jouduttuaan reaalimaailmaan siitä on kehittynyt reaaliväestövastuujärjestelmä, joka riistää työntekijöitään viemällä heiltä työaikasuojan ja työrauhan, kirjoittaa väestövastuulääkäri Pekka Koukkari.

Pekka Koukkari

Lääketieteellisen tutkimuksen etiikka - jotain erityistä?

Lääketieteellisen tutkimuksen etiikassa on noudatettava toisaalta tieteellisen tutkimuksen eettisiä vaatimuksia, toisaalta lääkintäetiikan perinnettä. Tutkijalääkäreille maksettavat palkkiot voivat aiheuttaa eettisen ristiriidan, koska tutkijan saama rahallinen hyöty perustuu koehenkilöiltä edellytettyyn altruismiin. Eettisen toimikunnan tutkimussuunnitelmasta antama myönteinen lausunto ei takaa tutkimuksen eettisyyttä, ainoastaan sen lainmukaisuuden. Tutkijan olisi itse arvioitava tutkittaville koituvaa haittaa myös sijoittamalla itsensä tai läheisensä näiden asemaan.

Jaana Hallamaa

Hippokrateen vai Plutokrateen nimiin? Lääkärin julkisen kuvan ulottuvuuksia

Mediajulkisuuden merkityksestä ja vaikutuksista keskustellaan paljon. Mediaa on myös usein syytetty siitä, että se luo väärää kuvaa kohteistaan ja vaikuttaa epäedullisesti heidän toimintaansa. Aina ei muisteta, että media edustaa sananvapautta ja demokraattisen yhteiskunnan ydintä. Mediaa kutsutaan neljänneksi valtiomahdiksi, koska valvomalla yhteiskunnallista päätöksentekoa ja poliittista toimintaa se muodostaa tärkeän mekanismin, jolla turvataan päättäjien vastuullisuus ja tilivelvollisuus yleisölle. Vallanvartioinnin lisäksi medialla on tärkeä tiedonvälityksen tehtävä, eikä pidä unohtaa valistus- eikä viihdyttämistehtäviäkään.

Elisa Juholin

Lääkkeiden tukkuhintojen sääntely vaatii uudistamista

Nykyinen lääkkeiden kohtuullisia tukkuhintoja koskeva sääntely ei kykene turvaamaan hintapäätösten ennustettavuutta ja tehokasta tuomioistuinkontrollia EY-säännösten edellyttämällä tavalla. Sääntely on liian väljää ja tukkuhintoja koskevaan päätöskäytäntöön on muodostunut lainsäädännöstä irrallaan olevaa normistoa. Sääntely tulisi nostaa lain tasolle ja ottaa samalla sen sisältö perusteelliseen tarkasteluun. Objektiivisiin kriteereihin perustuva ja selkeä menettely parantaisi lääkeyritysten oikeusturvaa vaarantamatta yhteiskunnan kannalta tärkeitä tavoitteita sekä parantaisi lääkärin mahdollisuutta valita potilaansa sairauden hoitoon lääketieteellisesti paras lääke.

Jouni Alanen, Klaus Nyblin

Unelmia paremmasta maailmasta

Sitä mukaa kun yhteis-kunta on organisoitunut ja teollistunut, sosiaalilainsäädäntö kehittynyt ja lääketieteen menetelmät tehostuneet, lääkäriprofessio on menettänyt autonomiansa. Itsenäisistä ammatin-harjoittajista on tullut valtion tai kunnan viranhaltijoita. Nyt professionaalisuuden merkitystä olisi taas korostettava, kirjoittaa arkkiatri Risto Pelkonen.

Risto Pelkonen

Miten kertoa lapselle, kun äiti sairastuu syöpään

Neljäsosalla syöpäpotilaista on alle 18-vuotiaita lapsia (1). Koska nykyisin synnytetään aiempaa iäkkäämpinä, tämä lisää vanhemman todennäköisyyttä sairastua syöpään vielä lasten ollessa huollettavina. Suomessa vuonna 1999 todetuista rintasyöpäpotilaista 22 % oli alle 49-vuotiaita (2).

Eeva Salminen

Yleinen terveysvakuutus - idea terveydenhuollon uudeksi rahoitusmalliksi

Tuomme pohdittavaksi terveydenhuollon rahoitus- ja toimintamallin, jota Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanenkin on julkisesti esitellyt. Mallin tarkoituksena on helpottaa etenkin pienten kuntien tilannetta erikoissairaanhoidon tilaajina ja perusterveydenhuollon järjestäjinä. Suuremmatkin kunnat hyötyisivät siitä, että kustannuspiikit tasattaisiin nykyistä paremmin kuntien kesken. Järjestelmä olisi pohjoismaisen perinteen mukaan verorahoitteinen, mutta se hyödyntäisi myös vakuutusmallin etuja.

Mikael Forss, Timo Klaukka

Poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kuntien maksettaviksi? Toteutuvatko lasten oikeudet?

Lipposen toisen hallituskauden lähestyessä loppuaan (maaliskuun 3. päivänä kuluvaa vuotta) peruspalveluministeri Eva Biaudet lähetti kirjeen Suomen sairaaloille. Näin tapahtui Risto Parjanteen ollessa Kuntaliiton toimitusjohtajana ja kirjeen toisena allekirjoittajana. Kirjeessä he näkivät välttämättömäksi tuoda esille sen, että (uskonnollisista syistä tehtäviä) ympärileikkauksia olisi syytä tehdä myös julkisessa terveydenhuollossa.

Esko Länsimies

Ammattitautien tutkinta Uudenmaan työsuojelupiirissä

Suomen Lääkärilehdessä 10/2003 työterveyshuollon erikoislääkärit Kenneth Söderlund ja Lassi Pakkala kirjoittivat ammattitautiepäilyistä avoterveydenhuollossa (s. 1191-1197) ja numeron 12/2003 Keskustelua-palstalla (s. 1482) lääkintöneuvos Asko Aalto STM:n työsuojeluosastolta täydensi ja kommentoi artikkelia lainsäädännön sekä ilmoitusten tekemisen osalta. Tässä kirjoituksessa käsittelen ammattitautiteemaa työsuojelupiirin näkökulmasta.

Pirkko Mäkinen

Veikö väestövastuu lapsen oikeuden skolioosin seulontatutkimuksiin?

Idiopaattinen skolioosi on harjaantumattomalle silmälle näkymätön, hajuton ja oireeton, mutta potentiaalisesti vakava terveysongelma - se lienee ainoa ehkäistävissä oleva selkäsairaus. Jos kouluterveydenhuolto ei selän käyristymistä noteeraa, ei sitä kukaan muukaan ajoissa huomaa. Hoitamattomana voi vähäisestä käyryydestä tulla 50 asteen deformiteetti, joka olisi ollut korsettihoidolla estettävissä. Tällainen ei tapa eikä lyhennä elämää, mutta kuka toivoisi sitä omalle lapselleen?

Maunu Nissinen, Elina Hermanson, Mikko Poussa

Miten etiikka etenee? SKLS:n puheenvuoro

Valtioneuvoston asetuksella 494/1998 asetettiin potilaslain (PotL 785/1992) 2a pykälä:n mukaisesti Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Sen tehtäväksi annettiin mm. edistää terveydenhuollon eettistä keskustelua suosituksin ja aloittein sekä toimia asiantuntijatukena ja kansainvälisenäkin yhdyssiteenä alalla. Ensimmäisen nelivuotiskautensa aikana ETENE on nyt koonnut tiivistetyt terveydenhuollon eettiset ohjeet Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet -vihkoseen, joka jaettiin Lääkärilehden välissä keväällä 2002. Lääkäreiden kannalta vihkonen on jatko Suomen Lääkäriliiton Eettisten periaatekysymysten valiokunnan vuonna 2000 julkaisemalle Lääkärin etiikka -kirjalle, jolla myös pyrittiin herättämään keskustelua etiikan haasteista. Vihkosta varten muidenkin terveydenhuollon ammattiryhmien eettiset ohjeet ja suositukset on käyty laajalti läpi. Tuloksena on tiivis, jopa äärimmilleen muotoiltu yhteenveto keskeisistä hoitoeettisistä periaatteista. ETENE:n eettisten ohjeiden jaosto ansaitsee kiitoksen hyvästä pyrkimyksestään.

Antti Linkola, Timo Kouri

Lääkäri pitää kristillisen vakaumuksensa työssä taka-alalla

Lääkärit haluavat pitää uskonnollisen vakaumuksensa taka-alalla työssään. Vaikka vakaumus vaikuttaa paljonkin heidän elämäänsä vapaa-aikana, uskonnollisista asioista ei puhuta eikä halutakaan puhua työssä. Oma vakaumus näkyy selvimmin lääkärin moraalisissa ja eettisissä kannanotoissa, sanoo lääkärin uskonnollisuudesta pro gradu -työnsä tehnyt teologian ylioppilas Annina Kolehmainen.

Suvi Sariola