Tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito - kriittinen tarkastelu

Mielisairaslaki rajaa tahdosta riippumatonta hoitoa ja asettaa sen toteutumiselle ehtoja. Laki on tiukka. Lainsäätäjä on siirtänyt lain painopisteen enemmän suojaamaan yksilöä väärältä vapauden riistolta kuin huolehtimaan hänen tarpeenmukaisen hoidon toteuttamisestaan. Näin on sairaansijat saatu alas, mutta myös luotu tilanne, jossa tahdosta riippumaton hoito ei usein toteudu silloinkaan, kun yksilön henkinen terveydentila sitä vaatisi, kirjoittaaa Seppo Utria.

Seppo Utria

Luuydinpunktio kivuttomaksi

Vuosien ajan sairaalapotilaiden kauhuskenaarioihin on kuulunut kaksi kivuliasta tutkimusta: selkäydinpunktio ja luuydinpunktio. Edellinen tutkimus on jäänyt lähes kokonaan pois käytöstä pään kuvantamismenetelmien kehityksen myötä. Jälkimmäinen tuottaa edelleenkin potilaille unettomia öitä - turhaan. Vanhan tutkimusperinteen mukaan suurella ruiskulla nopeasti imien luuydinnäytettä otettaessa aiheutetaan potilaalle luuytimen alipaineesta johtuvaa tuskallista vihlovaa kipua.

Sulo Rajala

Onko virtsaviljely aina tarpeen akuutin virtsatieinfektion avohoidossa?

Avohoidon virtsatieinfektioiden aiheuttajan toteamiseksi virtsanäyte tutkitaan ja virtsan bakteeriviljely (virtsaviljely) suoritetaan tavallisesti ensihoitopisteissä, terveysasemilla ja päivystyspoliklinikoilla. Alempien virtsateiden komplisoitumattoman virtsatieinfektion hoitoaika on nykyisin lyhyt eikä virtsaviljelyn vastausta herkkyysmäärityksineen yleensä saada ennen kuin hoito on jo annettu ja kliininen vaste nähtävillä. Ehdotammekin, että avohoidossa virtsaviljelyistä ja herkkyysmäärityksistä osin luovuttaisiin ja mikrobilääkehoidon valinnan pohjaksi tarvittava bakteerien herkkyystilanne selvitettäisiin tutkimalla avohoidon virtsaviljelynäytteitä sopivin otoksin. Näin menetellen säästettäisiin kustannuksia ja voimavaroja, ja eri hoitopisteet saisivat kohdennetun ja ajantasaisen tiedon alueensa potilaiden virtsatieinfektion aiheuttajista ja niiden mikrobilääkeherkkyydestä.

Sirkka Kontiainen, Martti Vaara, Olli-Pekka Lehtonen, Matti Valtonen

Pitäisikö kolesterolitason pienentäminen aloittaa heti sydänkohtauksen jälkeen?

Tuoreissa statiinitutkimuksissa lievänkin hyperkolesterolemian hoitamisen on todettu parantavan sepelvaltimotautipotilaiden ennustetta. Tutkimuksissa hoito on kuitenkin aloitettu aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua sydäninfarktista, ja käytännön hoidossa lipidilääkitykseen ryhdytään yleensä aikaisintaan puolen vuoden kuluttua infarktista. Onkin esitetty ajatus, että sydäninfarktin sairastaneelle pitäisi aloittaa tehokas lipidilääkitys heti. Ainakin asiaa olisi arvioitava hoitokokeilun avulla.

Matti Kivikko, Timo Strandberg, Matti J. Tikkanen

Reisiluun ulomman nivelnastan uurre

Tavalliset luiden natiiviröntgenkuvat ovat edelleen luuradiologian kulmakiviä, ja niistä paljastuu koko ajan yllättävän mielenkiintoisia uusia diagnostisesti tärkeitä aspekteja. Tavallisessa sivuröntgenkuvassa näkyvä reisiluun ulomman nivelnastan uurre on helppo tunnistaa. Se kannattaa liittää diagnostiseen arsenaaliin, sillä jos se on riittävän syvä, siitä saa erittäin vahvan näytön eturistisiteen repeämän suuntaan.

Jaakko Kinnunen

Työpaikkatupakoinnin kustannukset

Tupakkalain uudistuksen tultua voimaan työpaikkatupakointi väheni, mutta ei loppunut kokonaan. Tupakointi aiheuttaa lisäkustannuksia työnantajille tupakoijien muita suuremman sairastavuuden sekä tupakkataukoihin käytetyn työajan menetyksen takia. Myös tupakansavulle altistumisesta aiheutuu kustannuksia. Tupakkalain vaatimukset täyttävien tupakointitilojen rakentaminen on kallista. Tupakointi lisää työpaikan siivous- ja ylläpitokustannuksia. Koti- ja ulkomaisiin tutkimustietoihin perustuen työpaikkatupakoinnin kustannukset lasketaan kymmeninä tuhansina markkoina vuodessa tupakoivaa työntekijää kohti.

Antero Heloma

Antihistamiinin paikallinen käyttö rinokonjunktiviitissa

Allergiseen nuhaan on tarjolla useita hoitovaihtoehtoja, joista antihistamiinilääkitys on perinteisin. Antihistamiinien etuja ovat nopea vaikutus ja mahdollisuus käyttää valmisteita joko säännöllisesti tai ainoastaan tarpeen mukaan. Vanhoilla antihistamiineilla on monenlaisia haittavaikutuksia, joista vireyteen kohdistuvat vaikutukset ovat merkittävimpiä. Uusien, toisen sukupolven H1-salpaajien valttina on väsyttämättömyys, mutta niiden kohdalla on ilmennyt interaktio-ongelmaa ja tähän liittyen vakavien sydänperäisten komplikaatioiden mahdollisuutta. Ainoa paikallisesti nenään ja sidekalvolle annosteltava antihistamiini on levokabastiini. Se kuuluu niihin uusiin H1-salpaajiin, jotka kliinisten tutkimusten ja tähänastisten kokemusten mukaan ovat sekä tehokkaita että turvallisia. Lääke annostellaan suoraan kohde-elimeen, joten vaikutus alkaa nopeasti. Herkistymistä paikallisena haittavaikutuksena on toistaiseksi todettu vain yksittäisissä tapauksissa.

Pirkko Ruoppi

Mitä on riittävän hyvä kuntoutus lastenneurologiassa?

Hyvän lastenneurologisen kuntoutuksen perusta on hyvä suunnittelu. Siihen tarvitaan asiantuntevaa ammatillista kuntoutustyöryhmää. On tunnistettava potilaan yksilölliset ongelmat, ymmärrettävä, mihin ongelmiin voidaan ja tulee vaikuttaa ja miten, kartoitettava mahdollisuudet kuntoutuksen toteuttamiseen kotona, päiväkodissa ja koulussa. Tämän pohjalta luodaan kokonaisvaltainen yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka sisältää paitsi yksilö- ja osastokuntoutuksia, myös vanhempien, avohuollon erityistyöntekijöiden ja mm. päiväkotien henkilökunnan ohjausta kuntoutuksen siirtämiseksi osaksi päivittäistä elämää. Jotta innostus ja motivaatio kuntoutuksen toteuttajissa säilyisi, on kuntoutuksen tavoitteiden oltava realistisia ja kuntoutussuunnitelman toteuttaminen mahdollista.

Ilona Autti-Rämö

Sumea logiikka ja terveydenhuollon valinnat

Kirjoittajat tarkastelevat terveydenhuollon etiikkaa ns. sumean logiikan kannalta ja tekevät vertailuja vallitsevan binäärilogiikan mukaiseen tarkastelutapaan. He katsovat sumean logiikan tarjoavan vähintään yhtä käyttökelpoisen lähestymistavan terveyden ja sairauden käsitteiden ymmärtämiseen kuin perinteinen logiikkakin. Sumean logiikan katsotaan antavan mahdollisuuksia luoda uusia eettisiä arvoja.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas

Sikiön oikeudet - ja äidin

Reproduktiivisen teknologian kehitys on 1960-luvulta lähtien avannut uusia näkökulmia sikiön asemaa koskevaan keskusteluun. Uusi teknologia on tuonut sikiön ulottuvillemme tavalla, josta muutama vuosikymmen sitten ei voitu uneksiakaan. Kuluvalla vuosikymmenellä sikiön asemasta käyty keskustelu on edennyt vaiheeseen, jossa sille ollaan valmiit antamaan oikeudellinen johtopäätös. Ennen johtopäätöksen tekemistä olisi syytä kuitenkin muistaa, että se tulee väistämättä koskemaan myös odottavaa äitiä ja hänen kehoaan.

Riitta Turunen

Kehittyvä reumakirurgia ja nivelten anatomia ja fysiologia

Innostus synovektomiaan (1,2) lienee vaimenemassa maassamme, ehkä polviartroosin ja kliinisen kritiikin (3) vuoksi. Suuri osa reumakirurgian kannalta tärkeistä taudeista on epäspesifejä (reumat, reaktiiviset, suolistotautien ym.) synoviittejä, joiden histologinen erottelu ei onnistu (4). Tämä herätti epäilyn niitä niveltasolla yhdistävistä patogeneettisistä mekanismeista, mikä ehkä olisi syytä ottaa huomioon synovektiomiakeskustelussa.

Johan Ahlqvist

Kynsisilsan kustannukset kuriin!

Tämän vuosikymmenen aikana kynsisienen hoito on kokenut vallankumouksen. Griseofulviinin vuonna 1958 alkanut valta-asema alkoi horjua 80-luvulla ensimmäisen oraalisesti imeytyvän imidatsolijohdannaisen, ketokonatsolin tultua käyttöön (1). Tieto pitkäaikaiskäyttöön liittyvästä maksatoksisuusriskistä on kuitenkin laimentanut innon hoitaa kynsisilsaa ketokonatsolilla. 90-luvun systeemiset sienilääkkeet flukonatsoli, itrakonatsoli ja terbinafiini mullistavat käsitykset hoitomalleista. Itrakonatsoli soveltuu uusimman tutkimustiedon mukaan jaksottaiseen annosteluun, ns. pulssihoitoon, millä on oleellinen merkitys lääkityksen kustannuksiin.

Heikki Brandt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030