Kansanterveyden seurantajärjestelmät avain parempaan valmistautumiseen

COVID-19-pandemian ehkäisyssä ja hallinnassa ovat käytössä pitkälti samat keinot kuin jo espanjantaudin ja tuberkuloosin aikoina. Toki viruksen rakenteen selvittäminen sekä testien ja ­rokotteiden kehittäminen ovat uudella tasolla. Mutta pandemia on osoittanut havainnointijärjestelmien puutteet.

Harri Vainio

Kuka otetaan, jätetäänkö vammainen?

Julkisessa keskustelussa tehohoidon rajauksia perustellaan usein sillä, että ihmiset, joiden itsenäinen toimintakyky on voimakkaasti heikentynyt, eivät hyödy tehohoidosta. Mitä tarkoitetaan ­itsenäisellä toimintakyvyllä ja miten sitä arvioidaan? Ja miten käy vammaisille ihmisille tässä arvioinnissa?

Elina Nieminen

Korona kietoo kohtalomme yhteen

Ihmisestä toiseen tarttuva virus tekee selväksi sen, kuinka ­sidoksissa toisiimme elämme. Länsimaisen aatehistorian tuotos, yksilöllinen ihmiskuva, on hetkellisesti murentunut. Yksilön tilalle on noussut latautunut tietoisuus yhteydestä.

Kaisa Kuurne

Luotettava lääketiede koronaviruksen kourissa

Lääkehype uhkaa pyyhkäistä loput remdesiviiritutkimukset mennessään.

Jarno Rutanen, Kari A. O. Tikkinen

Lentomatkustus ja COVID-19

Tartunta on mahdollinen, mutta vain yksi on tiedossa.

Kimmo Ketola

Aerosolivälitteinen SARS-CoV-2-tartunta – aliarvioitu vaara

Koronatartunnan tiedetään levinneen ihmisten kokoontumisissa, vaikkei kenelläkään ole ollut oireita, kuten yskää. Aerosolivälitteinen tartuntavaara syntyy lähekkäin puhuessakin – tai kirkkokuoron harjoituksissa.

Alexander van Assendelft, Henrik Rosendahl, Per-Henrik Groop, Petri Kovanen

Tapaturmaisten aivovammojen epidemiologia muutoksessa – katse vanhempiin ikäluokkiin

Vanhusten tapaturmaisten aivovammojen lisääntyminen on kansanterveyden kannalta merkittävä trendi, joka näkyy myös meillä. Iäkkäiden naisten kuolleisuus aivovammoihin ja neuro­kirurgisia leikkauksia vaativien aivovammojen määrä ovat ­maassamme kasvussa. Vanhusten tapaturmat ovat usein ­kaatumisia, ja alkoholilla voi heilläkin olla osuutta asiaan.

Jussi Posti, Jussi Sipilä, Teemu Luoto

Tehohoidossa piinaviikolla

Suunniteltu kiireetön leikkaukseni toteutui epidemia-aikana, ­jälkiruuhkaa kun haluttiin välttää. Koin omakohtaisesti, miten prosessit ja tiimihenki kannattelevat potilaita.

Marjukka Mäkelä

Lääkäreillä on paljon annettavaa kestävyyskriisin ratkaisemiseen

Kestävyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista ­ajattelua. Lääkäreillä on siihen hyvä pohja ja kokemusta tieteen ja potilastyön käytännön yhdistämisen kautta.

Jaana Laisi, Risto Willamo, Charlotta Holmström

Italia on valmistautumassa koronakriisin toiseen vaiheeseen

Ensimmäisenä Euroopassa koronakriisin kohdannut Italia on ryhtynyt varovaisesti ennakoimaan tulevaa.

Sergio Iavicoli, Jorma Rantanen

Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava epidemiatilanteessa

Koronavirustaudin taudinkuva, hoidon kuormittavuus, kansalaisten haasteet sopeutua poikkeustilaan ja julkinen keskustelu aiheuttavat haasteita vakavasti sairastuneita hoitavien psyykkiselle hyvin­voinnille. Muutoinkin vaativaa työtä tekevä terveydenhuollon ammattilainen voi uupua, masentua tai sairastua.

Nina Lyytinen, Helinä Häkkänen-Nyholm, Atte Varis

Yliopistosairaaloiden asema on turvattava sote-uudistuksessa

Yliopistollisen sairaalan toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä lääkärikoulutusta antavan yliopiston kanssa. Tämän yhteistyön perusta täytyy löytyä lainsäädännöstä jatkossakin.

Lauri Tanner, Juha Tuominen, Ilkka Luoma, Göran Honga, Tarmo Martikainen, Risto Miettunen

Genomikeskus – tarpeeton viranomainen?

Suomeen suunnitellun genomikeskuksen kaltainen viranomainen olisi Euroopassa poikkeuksellinen.

Juha Kere, Juhani Knuuti, Jukka Moilanen, Antti Sajantila, Carina Wallgren-Pettersson

Lääkäri ja sateenkaaripotilas: luottamusta kohtaamiseen

Kun lääkäri olettaa potilaan sukupuolen tai seksuaalisen ­suuntautumisen ennakko-odotuksen mukaiseksi, syy on yleensä lääketieteellinen, ei syrjintä. Sateenkaaripotilaan kohtaamisessa tarvitaan avoimuutta ja kommunikointia – puolin ja toisin.

Lauri Kivikoski

Mikä on sairaus, mikä ei?

Potilaiden hoidossa tarvitaan sekä lääketieteellistä tietoa että käytännön viisautta, kirjoittaa Kari Poikolainen Näkökulma-palstalla.

Kari Poikolainen

Lisää lääkärien ääntä sote-valmisteluun

Potilaskeskeinen toiminta antaa ­mahdollisuuden työotteeseen, joka ­haastaa perinteisen asiantuntijuuden, kirjoittaa Pekka Larivaara.

Pekka Larivaara

Psykiatrisen diagnostiikan käytännöt huolestuttavat

Psykiatrisen diagnoosin antaminen ilman kokonaisvaltaista ­selvittelyä on eettisesti arveluttavaa, kirjoittavat lastenpsykiatrit.

Heli Pajari, Lisa Rekola, Antti Mattila

Taide todella vaikuttaa terveyteen

Taiteen positiivisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin saatiin WHO:n tuoreessa raportissa tuntuvaa vahvistusta. Taide voi myös kehittää terveydenhuollon ammattilaisten kliinisiä taitoja, kuten visuaalista diagnosointikykyä.

Hanna-Liisa Liikanen

Mentoroinnista on moneksi

Ennen mentori jakoi tietoa ja oli auktoriteetti. Nykyisin kyse on uutta luovan ja reflektoivan keskustelusuhteen toisesta ­osapuolesta; molemmat ovat oppimassa.

Eija Kesti, Hanna Mäkäräinen, Minna Kaila

Keskittämisen käytännön vaikutuksia ei ole arvioitu

Keskittämis- ja päivystysasetusten voimaantulosta on kohta kulunut kaksi vuotta. Olisiko jo aika arvioida, mitä hyötyjä ja haittoja asetuksista on ollut potilaiden laadukkaalle hoidolle?

Riikka-Leena Leskelä, Marina Kinnunen, Ermo Haavisto