Kunpa isi jaksaisi
Entistä useampi pienen lapsen isä masentuu. Lääkärit ja hoitajat tavoittavat masentuneet äidit jo melko hyvin, mutta isät unohtuvat olohuoneisiin ja kapakoihin.
http://www.laakarilehti.fi/pics/kasikadessa.jpg
Entistä useampi pienen lapsen isä masentuu. Lääkärit ja hoitajat tavoittavat masentuneet äidit jo melko hyvin, mutta isät unohtuvat olohuoneisiin ja kapakoihin.
Kas, Martinlaakson neuvolan odotushuoneessa on yhtä paljon isiä kuin äitejäkin. Ovatpa vantaalaiset isät aktiivisia!
– Se johtuu kai joululomista, terveyskeskuslääkäri Niina Sahrakorpi selittää. Kun isyysvapaat on pidetty, isää ei usein neuvolassa näy.
Siinä onkin yksi syy siihen, että pienten lasten isien masennus on alidiagnosoitua ja alihoidettua. Neuvola näyttää edelleen äitien ja lasten linnakkeelta, vaikka niin ei pitäisi olla.
Pienten lasten isien masennus on yleistynyt. Arvion mukaan sen esiintyvyys on lähes samaa luokkaa kuin äitien, ja huomattavasti yleisempää kuin ajatellaan. Tarkkoja lukuja on vaikea sanoa, sillä ilmiö on jäänyt sivuun myös tutkimuksessa. Äideistä joka kymmenes sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen, myöhemmin masentuu vielä useampi.
– Isien masennuksen lisääntyminen on sivuvaikutus siitä positiivisesta muutoksesta, että isät ottavat entistä enemmän vastuuta lapsen hoidosta. Tärkeimpiä syitä siihen, että sitä ei nähdä tai tunnisteta on, että kaikki huomio on totuttu kiinnittämään äitiin, perhesosiologi Juha Jämsä sanoo.
Neuvolassa isät ovat tällä hetkellä väliinputoajia. Mitä heille sitten pitäisi tehdä?
Miehen masennus löytyy mutkan kautta
– Mitäs teille kuuluu? Sujuuko arki?
Niina Sahrakorpi istuu työpöytänsä takana. Kysymykset tulevat asiakkaille luontevasti, vanhasta tottumuksesta. Hän on työskennellyt neuvoloissa kymmenen vuoden ajan. Sosiaalipediatrinen puoli painottuu työssä koko ajan enemmän.
Kysymyksistä huolimatta Sahrakorpi törmää harvoin isien masennukseen. Hän uskoo, että asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, mutta lääkärin keinot ovat vähäiset.
Vantaan Sateenvarjo-projektin projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi on nähnyt, että isien masennus löytyy usein mutkan kautta.
– Juttu voi lähteä jostain muusta erityistyöntekijän kautta. Usein se lähtee äidin huonosta voinnista tai siitä, että hän tuo esille puolison vetämättömyyden tai ärtyneisyyden.
Miehet hakeutuvat hoitoon huonommin kuin naiset muissakin vaivoissa. Miesten masennuksen tavoittaminen ei ole vain neuvoloiden haaste, vaan se koskee koko terveydenhuoltoa. Miehet kyllä sitoutuvat hoitoon, jopa paremmin kuin naiset.
Isät tarvitsevat oman käynnin ja seulan
Vantaan terveyskeskuksen psykiatrian ylilääkäri Kirsi Riihimäki tietää masentuneiden tavoittamisen ongelmat. Vantaa on tehnyt työtä äitien masennuksen hoitamiseksi. Kaupunki seuloo äitien synnytyksen jälkeistä masennusta, mitä ei vielä tehdä kaikissa kunnissa.
Riihimäki muistuttaa, että jostakin on lähdettävä: nyt on äitien hoito saatu paremmalle tolalle. Seuraava vaihe voisikin olla isien masennukseen tarttuminen. Isien masennusta ei luultavasti seulota missään, ja siitä kannattaisi tehdä pilottitutkimus. Isille voisi myös olla oma isäkäynti tietyn ikäisen lapsen kanssa.
Riihimäen mukaan masennukseen käsiksi pääseminen on paljon työntekijästä kiinni.
– Masennus on helppo saada esiin, jos kysytään. Ei välttämättä tarvitse monimutkaisia kysymyssarjoja, sillä yksinkertainen kysymys ”tunnetko mielialasi masentuneeksi?” saa jo ehkä 80 prosenttia esiin, Riihimäki sanoo.
Hän uskoo, että työntekijät eivät kysy asiasta tarpeeksi usein, sillä työtä vain on niin paljon muutenkin. Asenteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan, mutta edelleen voi olla helpompaa kysyä ravitsemuksesta tai nukkumisesta kuin mielenterveydestä.
Asiasta kannattaisikin puhua enemmän, jo perhevalmennuksessa äidin synnytyksen jälkeisen masennuksen yhteydessä. Puhetta tarvitaan, sillä keskivertomies pitää masennuksen kaltaiset asiat helposti itsellään.
– Kysyttäessä mies voi kieltää masennuksen ensimmäisellä kerralla, mutta se jää itämään. Vanhemmuudesta on sellainen ihanne, että ei ole helppoa kertoa masennuksestaan. Oman isän malli voi olla tarpeen katkaista, sillä huonot mallit siirtyvät sukupolvien yli. Kyllähän pikkulasten perheet ovat tiukoilla, isät ja äidit.
Neuvoloissa voisi olla hyvä huomioida myös parisuhde. Masentuneita tai ei, tuoreen perhebarometrin mukaan kaikkein onnettomimpia parisuhteessa ovat pikkulasten vanhemmat. Erityisesti isät.
Isät suhtautuvat pragmaattisesti
Suomalainen mies on tunnetusti viinalle perso, mutta alkoholin kulutuksen määrä pikkulapsiaikana on yllättävä. Nina Halmeen väitöstutkimuksen mukaan joka kolmas pienten lasten isä on luokiteltavissa alkoholin riskikäyttäjäksi, eli heillä alkoholin käyttöön liittyy terveysriskejä ja sosiaalista haittaa.
Pulloon turvautuminen on yksi miehisistä tavoista hoitaa masennusta, tai yritys hoitaa sitä.
Lue koko artikkeli perjantaina 22.1. ilmestyvästä Lääkärilehdestä. Mukana mm. vinkkejä lääkärille sekä masentuneen isän tarina.
Miia Soininen
Kuva: Pixmac
