Lehti 43: Ajan­kohtai­sta 43/2018 vsk 73 s. 2487

Lindén: Leikkuri heikentää julkisia terveyspalveluja ennen sotea

– Kunnissa ajatellaan, että mitä enemmän ­perus­terveyden­huoltoon ­satsataan, sitä enemmän kuntia ­rangaistaan ­pienemmillä valtion­­osuuksilla tulevaisuudessa, Lindén kuvaa.

Ulla Toikkanen
Kuvituskuva 1

Hallinnollinen leikkuri, muuntokerroin, toimii niin, että kunnan lisätessä sote-kustannuksiaan sen tuleva valtionosuus vähenee. Jos kunta vastaavasti pystyy pienentämään sote-kustannuksiaan, sen tuleva valtionosuus kasvaa.

HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Aki Lindén sanoo, että terveyspalvelujen kehittämisen kannalta muuntokerroin on huono asia.

– Juuri nyt ei tiedetä, tuleeko sote-uudistus ja jos tulee, niin minkä muotoisena. Jos sote-uudistus syntyy, voimakas kilpailutilanne tulee erityisesti perusterveydenhuoltoon, Lindén mainitsee.

Hänen mukaansa tyytymättömyys terveyskeskuksiin johtuu pitkälti siitä, että lääkärien vastaanottotoiminnan kapasiteetti on vain 60 prosenttia siitä, mikä sen kuuluisi olla.

Lindén sanoo, että sote-uudistuksessa on edessä kilpailutilanne, jolloin kunnilta maakunnille siirtyvän perusterveydenhuollon pitää olla mahdollisimman kilpailukykyinen.

– Tämä edellyttää sitä, että kunnat panostaisivat paljon nykyistä enemmän perusterveydenhuoltoon. Yksityiset lääkärikeskukset ovat voimakkaasti ajaneet itsensä asemiin jo pitkän aikaa.

Kunnilta loppunut mielenkiinto kehittää perusterveydenhuoltoa

Lindén huomauttaa, että suuri osa väestöstä ei käytä ollenkaan terveyskeskuspalveluja ja että terveyskeskusten riittämättömän kapasiteetin vuoksi syntyy byrokratiaa.

Hänen mielestään terveyskeskuksissa pitäisi olla tuhat lääkäriä lisää tekemässä vastaanottotyötä. Nyt terveyskeskuslääkäreillä on paljon muitakin lakimääräisiä tehtäviä vastaanottojen lisäksi.

Lue myös

– Perusterveydenhuoltoon luodaan portinvartijamalleja, koska riittämättömillä resursseilla yritetään kohdata jatkuva kysyntä. Kuitenkin kuntien pitäisi laittaa terveyskeskukset sellaiseen kuntoon, että olisi yksi vastaanottoa pitävä terveyskeskuslääkäri 1 200:aa asukasta kohti.

Lindénin mukaan kunnilta on loppunut mielenkiinto satsata perusterveydenhuollon kehittämiseen, koska perusterveydenhuolto siirtyy pois niiltä.

– Kunnissa ajatellaan, että mitä enemmän perusterveydenhuoltoon satsataan, sitä enemmän kuntia rangaistaan pienemmillä valtionosuuksilla tulevaisuudessa. Tämä on minusta erittäin epäoikeudenmukaista siirryttäessä asteittain tulevaan malliin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030