1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Uusi kuntoutusmalli vahvisti neuropsykiatrisesti oireilevien toimintakykyä
Ajan­kohtai­sta

Uusi kuntoutusmalli vahvisti neuropsykiatrisesti oireilevien toimintakykyä

Kelan Oma väylä -kuntoutusmalli tuotti hyviä tuloksia.

Uusi kuntoutusmalli vahvisti neuropsykiatrisesti oireilevien toimintakykyä Kuva 1 / 1

Monimuotoinen kuntoutus parantaa neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten toimintakykyä ja auttaa heitä arjen hallinnassa.

Tämä ilmeni Oma Väylä -kuntoutushankkeen tutkimustuloksista.

Hankkeessa Kela kehitti monimuotoisen kuntoutuspalvelun neuropsykiatrisesti oireileville 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille vuosina 2014–2018.

Kela ja THL tutkivat palvelun soveltuvuutta. Tutkimukseen osallistui 202 kuntoutujaa, joilla oli diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä ja joko ADHD tai ADD.

Kuntoutukseen kuului sekä yksilötapaamisia että ryhmätapaamisia. Osa tapaamisista toteutui kuntoutujan oman arjen ympäristössä, kuten kotona tai oppilaitoksessa.

Puolitoista vuotta kestäneen kuntoutuksen jälkeen kuntoutujien elämässä oli tapahtunut monia myönteisiä muutoksia.

Osallistujien toimintakyky parani ja mielenterveys, sosiaaliset taidot ja osallisuuden tunne vahvistuivat. Kuntoutusjakson alkaessa 107 eli yli puolet kuntoutujista oli työelämän tai opintojen ulkopuolella. Heistä lähes puolet (44 %) onnistui saamaan jalansijaa työ- tai opiskeluelämässä.

Lue myös

– Neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten aikuisten kuntoutus on räätälöitävä asiakkaan lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti, sillä kuntoutujien toimintakyvyssä ja elämäntilanteessa voi olla suuriakin yksilöllisiä eroja, sanoo THL:n erikoistutkija Kaija Appelqvist-Schmidlechner tiedotteessa.

Jatkotuen tarve osoittautui tärkeäksi. Sitä tarvitaan erityisesti työllistymiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Jatkossa pitää varmistaa, että kunnille jäävät ja maakuntien vastuulle tulevat palvelut toimivat yhteen ja kokonaisuus saadaan näitä nuoria parhaiten tukevaksi, sanoo THL:n erikoistutkija Riikka Lämsä tiedotteen mukaan.

Kuva: Panthermedia

Kirjoittajat
Minna Pihlava

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.