1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Liikunta on tärkeä hoito sepelvaltimotautipotilaalle
Tiede­pääkirjoitus 9/2017 vsk 72 s. 562

Liikunta on tärkeä hoito sepelvaltimotautipotilaalle

Kuvituskuva 1

Tuomas Kiviniemi

dosentti, LT, kardiologian erikoislääkäri

TYKS Sydänkeskus

Turun yliopisto, sisätautioppi, kardiologia

Aktiivisen liikunnan teho sydäninfarktien ehkäisyssä on parhaimmillaan samaa luokkaa kuin yhden ennustetta parantavan lääkkeen (11 Hautala AJ, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvaltimotautipotilaat liikunnalliseen kuntoutukseen. Suom Lääkäril 2016;71:2652–5.). Sepelvaltimotautipotilaan aktiivista liikuntaa ei ole syytä rutiininomaisesti kieltää tai rajoittaa – pikemminkin päinvastoin. Euroopan kardiologiyhdistyksen hoitosuosituksessa stabiilia sepelvaltimotautia sairastavalle suositellaan vähintään puolen tunnin liikuntasuoritusta vähintään kolmena päivänä viikossa (22 Montalescot G, Sechtem U, Achenbach S ym; ESC Committee for Practice Guidelines. 2013 ESC guidelines on the management of stable coronary artery disease: the Task Force on the management of stable coronary artery disease of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2013;34:2949–3003.).

Normaalin hikiliikunnan – mukaan lukien seksuaalisen kanssakäymisen – voi nykykäsityksen mukaan aloittaa 1–2 viikon kuluttua komplisoitumattomasta sydäninfarktista. Stabiilin rintakivun takia tehdyn pallolaajennuksen jälkeen tämä onnistuu nopeamminkin, kunhan valtimopistopaikka on parantunut. Fyysistä suorituskykyä kannattaa lisätä ja ylläpitää, sillä heikentynyt suorituskyky on vahvasti yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen (33 Myers J, Prakash M, Froelicher V, Do D, Partington S, Atwood JE. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 2002;346:793–801.). Erityisesti vähän liikkuvia kannattaa patistaa liikkeelle (22 Montalescot G, Sechtem U, Achenbach S ym; ESC Committee for Practice Guidelines. 2013 ESC guidelines on the management of stable coronary artery disease: the Task Force on the management of stable coronary artery disease of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2013;34:2949–3003.).

Erityisesti vähän liikkuvia kannattaa patistaa liikkeelle.

Kovatehoisella intervalliharjoittelulla on enemmän sydäntä suojaavaa ja yleiskuntoa parantavaa vaikutusta kuin maltillisella aerobisella liikunnalla (11 Hautala AJ, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvaltimotautipotilaat liikunnalliseen kuntoutukseen. Suom Lääkäril 2016;71:2652–5.). Norjalaisessa tutkimuksessa selvitettiin noin 5 000 sydänpotilaan intensiivisen harjoittelun turvallisuutta. Sydänpotilaat suorittivat yhteensä lähes 200 000 keskimäärin tunnin kestoista valvottua harjoitusta perinteisesti keskimäärin alle 70 %:n maksimisykkeellä tai toistettuina lyhyinä intervalleina, joissa pyrittiin vähintään 85 %:iin maksimisykkeestä niin, että intervallin lopussa yhtenäisen puheen tuottamiskyky rajoittui korkeintaan kahteen sanaan. Harjoittelutapahtumiin liittyi yksi äkkikuolema maltillisen harjoittelun ryhmässä ja kaksi onnistuneesti elvytettyä sydämenpysähdystä intervalliharjoitusryhmässä (44 Rognmo Ø, Moholdt T, Bakken H ym. Cardiovascular risk of high- versus moderate-intensity aerobic exercise in coronary heart disease patients. Circulation 2012;126:1436–40.). Kumpaankaan harjoitusmuotoon ei liittynyt sydäninfarkteja. Jos sydänpotilas tekee viisi tunnin kestoista hikiliikuntasuoritusta säännöllisesti joka viikko, kammiovärinä ilmaantuu keskimäärin 100 vuoden välein lenkin aikana tai sen jälkeen (55 Airaksinen KEJ. Intervalliharjoittelu sopii monelle sepelvaltimopotilaallekin. Suom Lääkäril 2012:46:3379.).

Lue myös

Kenelle sepelvaltimotautipotilaista aktiivista liikkumista ei voida suositella? Oireenmukainen liikunnan rajoittaminen on käytännönläheinen tapa liikunnan intensiteetin määrittelyyn. Maksimisykerajojen asettaminen liikunnan intensiteetin rajoittamiseksi ei ole yleensä tarpeen eikä siitä ole näyttöä. Jos potilaalla on oireita jo levossa tai hyvin pienessä rasituksessa, esimerkiksi alle 100 metrin tasamaakävelyssä, aktiivista liikuntaa ei suositella. Mikäli vointi on muuttunut epävakaaksi, aiemmin oireettomalla potilaalla on uusi vaikeahko rasitusrintakipuoireisto tai sydänsairaalla potilaalla on selvittämätön pyörtymiskohtaus, tilanne usein edellyttää selvittelyjä ennen liikunnan harrastamista.

Sepelvaltimotaudin pallolaajennushoitojen vuotuinen määrä Suomessa on nelinkertaistunut 1994–2013 ja samalla potilaiden ennuste on parantunut selvästi. Uusintatapahtumien ja sydämen vajaatoiminnan riski on toimenpidehoitojen ansiosta vähentynyt (66 Kiviniemi TO, Pietilä A, Gunn JM ym. Trends in rates, patient selection and prognosis of coronary revascularisations in Finland between 1994 and 2013: the CVDR. EuroIntervention 2016;12:1117–25.). Silti onnistuneenkin toimenpidehoidon jälkeen joka seitsemäs pallolaajennuksella ja joka neljäs ohitusleikkauksella hoidettu alle 50-vuotias sepelvaltimotautipotilas jää pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle (77 Lautamäki A, Gunn JM, Airaksinen KEJA ym. Permanent work disability in patients ≤50 years old after percutaneous coronary intervention and coronary artery bypass grafting (the CRAGS study). Eur Heart J Qual Care Clin Outcomes qcw043, julkaistu verkossa 24.6.2016. doi: https://doi.org/10.1093/ehjqcco/qcw043). Sepelvaltimotautipotilaiden sekundaaripreventiossa on siis edelleen tehostamisen tarvetta. Aikana, jolloin statiinikriittinen uutisointi ja some-keskustelu vähentävät potilaiden sitoutumista hoitoon, on hyvä muistaa lääkehoidon lisäksi myös muut ennusteeseen vaikuttavat keinot.

Kirjoittajat
Tuomas Kiviniemi
dosentti, LT, kardiologian erikoislääkäri
TYKS Sydänkeskus
Turun yliopisto, sisätautioppi, kardiologia
Kirjallisuutta
1
Hautala AJ, Alapappila A, Häkkinen H ym. Sepelvaltimotautipotilaat liikunnalliseen kuntoutukseen. Suom Lääkäril 2016;71:2652–5.
2
Montalescot G, Sechtem U, Achenbach S ym; ESC Committee for Practice Guidelines. 2013 ESC guidelines on the management of stable coronary artery disease: the Task Force on the management of stable coronary artery disease of the European Society of Cardiology. Eur Heart J 2013;34:2949–3003.
3
Myers J, Prakash M, Froelicher V, Do D, Partington S, Atwood JE. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 2002;346:793–801.
4
Rognmo Ø, Moholdt T, Bakken H ym. Cardiovascular risk of high- versus moderate-intensity aerobic exercise in coronary heart disease patients. Circulation 2012;126:1436–40.
5
Airaksinen KEJ. Intervalliharjoittelu sopii monelle sepelvaltimopotilaallekin. Suom Lääkäril 2012:46:3379.
6
Kiviniemi TO, Pietilä A, Gunn JM ym. Trends in rates, patient selection and prognosis of coronary revascularisations in Finland between 1994 and 2013: the CVDR. EuroIntervention 2016;12:1117–25.
7
Lautamäki A, Gunn JM, Airaksinen KEJA ym. Permanent work disability in patients ≤50 years old after percutaneous coronary intervention and coronary artery bypass grafting (the CRAGS study). Eur Heart J Qual Care Clin Outcomes qcw043, julkaistu verkossa 24.6.2016. doi: https://doi.org/10.1093/ehjqcco/qcw043

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Maskeja suositellaan joukkoliikenteeseen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa kasvomaskien käyttöä esimerkiksi joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja on vaikea välttää.

Ajassa
Kansallisten osaamiskeskittymien kehittämiselle viisi miljoonaa euroa

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa määrärahaa terveysalan kasvustrategialle.

Tieteessä
Aivot mukana säätelemässä insuliiniherkkyyttä

Aivojen kyky vastata insuliiniin voi heikentyä yhtä varhain kuin lihasten.

Ajassa
Koronavirustartunnoissa selvä kasvu

Tapausten määrä arvioidaan silti valtakunnallisesti melko pieneksi.

Ajassa
Tutkimusprofessori Timo Partoselle Psykiatrian Tutkimussäätiön Mielenterveyspalkinto

Palkinnon perusteluissa korostetaan Partosen pitkää ja johdonmukaista työtä luotettavan mielenterveystiedon levittäjänä.

Ajassa
Sydäninfarktipotilaille hyötyä tavallista korkeammasta verenpaineesta

Sydäninfarktin aiheuttaman sydämenpysähdyksen jälkeen potilaille pitäisi ehkä tavoitella tavallista korkeampaa verenpainetta, osoittaa HUSissa tehty tutkimus.