1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mikä muuttui tartuntatautilaissa?
Tiede­pääkirjoitus 20/2017 vsk 72 s. 1265

Mikä muuttui tartuntatautilaissa?

Kuvituskuva 1

Anni Virolainen-Julkunen

dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, lääkintöneuvos

sosiaali- ja terveysministeriö, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

anni-riitta.virolainen-julkunen@stm.fi

Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan maaliskuun alussa, asetukset pari viikkoa myöhemmin (1–3). Lain tavoite on torjua tarttuvia tauteja ja niiden leviämistä – ei enempää eikä vähempää. Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisimman tehokasta tartuntojen ja tautien ehkäisyä, kuten rokottamista ja käsihygieniaa, varhaista tautien toteamista ja nopeaa hoitoa, jotta taudit eivät leviä.

Uuden lain mukaan kunta vastaa oman alueensa tartuntatautien torjunnasta kuten aiemminkin, mutta kunnassa tartuntataudeista vastaavan lääkärin vastuu päätöksenteossa kasvaa. Nimetyllä virkalääkärillä on valtuudet ja velvollisuus tehdä päätös ja ryhtyä nopeisiin toimiin heti. Samalla hallinto kevenee. Sairaan-hoitopiirin asiantuntijat tukevat kuntaa asiantuntemuksellaan.

Kunnassa tartuntataudeista vastaavan lääkärin vastuu kasvaa.

Suurin sisällöllinen muutos lienee se, että sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon toimintayksiköt ovat nyt vastuussa hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkeresistenssin torjunnasta. On seurattava tautitaakkaa mikrobitasolla, riskitekijöitä ja antibioottien käyttöä ja huolehdittava niin asukkaiden, potilaiden kuin työntekijöidenkin tartuntojen torjunnasta.

Vastuuta kantava toimintayksikön johtaja ei välttämättä ole lainkaan saanut terveydenhuollon koulutusta. Siksi hänen on nyt lakisääteisesti turvauduttava alueensa ammattilaisiin, käytännössä hygieniahoitajiin, sairaalamikrobiologeihin ja kliinisen mikrobiologian tai infektiotautien erikoislääkäreihin. Tarvitaan yhteistä suunnittelua, koulutusta, seurantaa ja viestintää. Tämä muuttaa sairaanhoitopiirien infektiotiimien toimenkuvaa.

Uudessa tartuntataudeista annetussa valtioneuvoston asetuksessa määritellään, mitkä taudit ja mikrobit kuuluvat yleisvaarallisiin, mitkä valvottaviin ja mitkä muuten ilmoitettaviin tauteihin tai löydöksiin. Tuhkarokko siirrettiin perusteellisen keskustelun jälkeen yleisvaarallisten ryhmään. Tauti on käynyt kovin harvinaiseksi Suomessa (44 Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta/tuhkarokko. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ttr/shp/fact_shp?row=area-12260&column=time-12059&filter=reportgroup-12263) eivätkä kaikki sitä enää tunnista, mutta tuhkarokkoepidemioita esiintyy Euroopassa jatkuvasti. Pelkästään tämän vuoden tammikuussa tautiin sairastui yli 500, useimmat maissa, joissa suomalaisetkin paljon matkailevat (55 WHO:n tiedote. http://www.euro.who.int/en/media-centre/sections/press-releases/2017/measles-outbreaks-across-europe-threaten-progress-towards-elimination). Suomessa ketään ei rokoteta pakolla, mutta luokittelu yleisvaaralliseksi mahdollistaa tarvittaessa altistuneiden karanteenin ja sairastuneiden eristämisen. Kun epidemia puhkeaa päiväkodissa tai koulussa, sen taltuttamiseksi tarvitaan nopeita keinoja. Esimerkiksi vastasyntynyt on altis taudin vakavillekin seuraamuksille, jos hänellä ei ole äidiltä saatuja vasta-aineita.

Lue myös

Sosiaali- ja terveysministeriö on myös antanut uuden asetuksen rokotuksista. Kansalliseen rokotusohjelmaan saatiin ensi syksystä alkaen vihdoin vesirokkorokotus. TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotukset tarjotaan Ahvenanmaan lisäksi Simossa ja Paraisilla sekä osalle varusmiehistä. Jatkossa tavoitteena on tarjota TBE-rokotteita taudin esiintyvyyden perusteella riskialueilla kuntarajoista riippumatta.

Kaikkien rokotusten ottaminen on Suomessa vapaaehtoista, myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Työelämän yleisiä pelisääntöjä ei tartuntatautilailla muuteta. Uusi tartuntatautilaki velvoittaa kuitenkin työnantajaa huolehtimaan siitä, että tartuntataudeille erityisen alttiiden ihmisten kanssa työskentelee pääsääntöisesti vain sellainen henkilökunta, jonka rokotussuoja on kunnossa.

Uusi laki korvaa vuonna 1986 annetun ja sen jälkeen monta kertaa päivitetyn tartuntatautilain. Samanaikaisesti muuttui 17 muuta lakia, joissa on viittauksia tartuntatautilakiin. Mutta lain päivitys käynnistyy pian uudelleen: sote- ja maakuntauudistuksen myötä työnjako on muutettava uuteen järjestelmään sopivaksi.

Kirjoittajat
Anni Virolainen-Julkunen
dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, lääkintöneuvos
sosiaali- ja terveysministeriö, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
anni-riitta.virolainen-julkunen@stm.fi
Kirjallisuutta
1
Tartuntatautilaki 1227/2016. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227
2
Valtioneuvoston asetus tartuntataudeista 146/2017. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/ 2017/20170146
3
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista 149/2017. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170149
4
Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta/tuhkarokko. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ttr/shp/fact_shp?row=area-12260&column=time-12059&filter=reportgroup-12263
5
WHO:n tiedote. http://www.euro.who.int/en/media-centre/sections/press-releases/2017/measles-outbreaks-across-europe-threaten-progress-towards-elimination

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Ajassa
Suomessa aletaan tutkia koronavirusepidemian vaikutusta syöpäpotilaisiin

Tutkimuksessa selvitetään, miten koronavirustartunta vaikuttaa syöpien diagnosointiin, syöpähoitojen aloittamiseen, annettuihin syöpähoitoihin, niiden haittavaikutuksiin sekä potilaiden elämänlaatuun ja elinaikaan.