1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. 1.2.1992 Hoitotestamentti
Pääkirjoitus 4/1992 vsk 47 s. 248

1.2.1992 Hoitotestamentti

Hoitotestamentilla ihminen haluaa ilmoittaa tahtonsa siltä varalta, että hän ei esimerkiksi vakavan sairauden, onnettomuuden, tajuttomuuden tai vanhuuden heikkouden takia pysty tekemään sitä silloin, kun päätös korkeintaan lyhytaikaisesti elämää jatkavan hoidon aloittamisesta, jatkamisesta tai keskeyttämisestä on ajankohtainen. Eräät sairaalat ovat laatineet tätä tarkoitusta varten valmiita lomakkeita, ja sosiaali- ja terveyshallituksen laatimaa hoitotestamenttilomaketta on saatavissa postitoimipaikoista. Julkisuudessa olleen tiedon mukaan myös tasavallan presidentti on laatinut oman hoitotestamenttinsa.

Hoitotestamentin huomioon ottaminen ei koske ainoastaan mahdollisen hoidon aloitustilannetta. Vaikka potilaan ennusteen ajattelu kuuluu aina hoitopäätösten tekoon, joudutaan käytännössä usein tilanteeseen, jossa hoidon akuutti tarve ei mahdollista tätä pohdintaa. Potilaan elämän pelastamiseksi tarvittava hoito on aloitettava heti. Hoito voi myöhemmin osoittautua turhaksi ja toivottomaksi. Hyväksytyksi näyttää tulevan se, että tällaisissa tilanteissa lääkäri voi myös lopettaa jo aloitetun hoidon. Vaikka aktiivisen hoidon keskeyttäminen ei ole tälläkään hetkellä käytännön työtä tekevälle lääkärille uusi, on hoitotestamentista käyty keskustelu omiaan selkiinnyttämään tilannetta.

Olennaista hoitotestamenttiasiassa on sen varmistaminen, että kyseessä on todella ihmisen oma vakaa tahto, joka on ilmaistu täydellä ymmärryksellä, vapaasta tahdosta ja asian merkitys täysin ymmärtäen. Tällaisena potilaan ilmaisema tahto on esimerkiksi tehohoitotilanteessa merkitykseltään painavampi kuin mahdollisesti hoidon jatkamista vaativien omaisten mielipide. On selvää, että tämän käsityksen vakiintuminen helpottaa sangen usein hoitavan lääkärin päätöksentekoa, joskaan se ei tee tyhjäksi lääketieteelliseen tietoon ja kokemukseen perustuvaa kliinistä arviointia potilaan ennusteesta ja sen mukaan toimimista.

Yleiseen käyttöön tarkoitettuja lomakkeita on jo saatettu jakeluun. Useissa niistä on käytetty sellaisia juridisia termejä, joita ei voi kohtuudella olettaa kaikkien ymmärtävän. Vaikka "oikeustoimikelpoisuuden menettäminen" tai "esteetön todistaja" ovat juristille käsitteinä selviä, ne eivät ole sitä varmuudella elämänsä ehtoopuolelle ehtineelle tavalliselle kansalaiselle, joka postitoimistossaan tai jossain muussa yhteydessä saa käteensä valmiiksi painetun hoitotestamenttilomakkeen. Potilaan tahdonilmauksen pätevyyttä ei tulisi kyseenalaistaa edistämällä liian koukeroista virkakieltä tai ylipäänsä luomalla vaikutelmaa, että pätevä on ainoastaan "virastosta saatavalle oikeannumeroiselle lomakkeelle" kirjoitettu tahdonilmaus. Vähättelemättä sinällään muotokysymyksiä on pääpaino pantava sen seikan varmistamiseen, että hoitotestamentissa todella toteutuu potilaan vakaa, vapaa ja asiamerkityksen ymmärrykseen perustuva tahto.

Lue myös

Joissakin julkisuudessa näkyneissä lomakkeissa on yritetty määrittää, mitä kyseisessä toivottomassa tilanteessa mahdollisesti saa tehdä ja mitä ei. Potilaan hoitotestamentilla ei kaiketi ole tarkoitus viedä lääkäriltä oikeutta ja velvollisuutta tehdä kaikissa tilanteissa vastuullaan olevaa potilasta koskevaa hoitopäätöstä. Hoitotestamentin perimmäinen tarkoitus, eli potilaan viestin välittäminen hoitavalle lääkärille välttää hänen kohdallaan ylihoitamista, onnistuu parhaiten yksinkertaisella kansan käyttämällä kielellä. On vaikea nähdä, että testamentin lopullinen käyttötilanne voitaisiin ennakoida niin hyvin, että sillä voitaisiin tehdä merkittäviä rajauksia hoidon sisällön suhteen. Esipainetuissa lomakkeissa näiden "varauksien" harrastaminen vain monimutkaistaa sinällään yksikertaista asiaa.

Kuriositeettina kannattanee huomata, että sanalla testamentti ainakin yleisesti ymmärretään kuoleman jälkeen toteutettavaa jälkisäädöstä. Oikeustoimikelpoisuuden menettäminen on melkoisesti eri asia kuin kuoleminen, jonka jälkeisen ajan asioiden järjestelemiseen testamentin säädökset kuuluvat. Vaikka "testamentti" sanana sinällään on kätevä, olisi ehkä potilasta kunnioittavampaa käyttää jotain muuta ilmaisua. Kielentutkijat voisivat sanoa asiasta mielipiteensä.

Eduskunnassa on valmisteilla laki potilaan oikeuksista. Laki korostaa potilaan oikeutta päättää hoidostaan ja myös kieltäytyä hoitotoimenpiteistä. Terveydenhuollon käytännön toiminnassa on tunnustettava potilaan oikeudet ja kunnioitettava hänen tahdonilmaisuaan. Vaikka hoitotestamentti ei lääkärintyötä ajatellen merkitse mitään suurta mullistusta, on sen yleistyminen potilaan kannalta omiaan lisäämään luottamusta terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Jokainen halukas sen tehköön luottaen siihen, että lääkärit tulevat tätä tahdonilmausta kunnioittamaan.

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.