1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hoivakotiin kuuluu lääkäri
Pääkirjoitus 8/2019 vsk 74 s. 421

Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin?

Kysymys on absurdi. Mutta hoivakotiskandaalin perusteella totta.

Lääkäripalvelut on nostettava selvästi esiin sopimusehdoissa.

Lääkäri kävi kerran. Hän oli muutaman minuutin paikalla ja esittäytyi vuorossa olleelle henkilökunnalle. Ei tavannut yhtään asiakasta. Perjantaisin soittoaikaa 15 minuuttia. Muutoin ei saanut häiritä.

Näin kuvasi yhden hoivakodin hoitaja lääkäripalveluja Ylelle (11 https://yle.fi/uutiset/3-10642520).

Jos lääkäriä ei tavoita, jäljelle jää kunnallinen terveydenhuolto. Siihen on jokaisella oikeus. Kohti terveysasemaa siis. Joskus ilman hoitajaa, koska muuten hoitajat loppuisivat kesken.

Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen kertoi samassa Ylen artikkelissa, että hoitajista on tullut hoivakodeissa pikkulääkäreitä. Asukas on usein kykenemätön kertomaan oireistaan itse, ja kun lääkärille ei pääse, monisairaan hoito riippuu siitä, miten hoitaja oireita tulkitsee. Hän on usein sosiaalialan työntekijä. Lääketieteellinen näkemys puuttuu.

Pitäisi olla itsestään selvää, että hoivakotiin kuuluvat säännölliset ja riittävät lääkäripalvelut. Kaikella muulla kunta sahaa omaa oksaansa. Vanhuksen tila huononee nopeasti ja paranee hitaasti. Diagnooseilla ei ole varaa myöhästyä ja hoidon aloituksilla viivästyä. Vanhuksen vievät asumispalveluihin vakavat sairaudet ja niiden aiheuttama toimintakyvyn lasku, ei ikä. Palvelu hoivakodissa tulee päivystyksessä juoksemista halvemmaksi.

Vastuu on järjestäjän. Siis kuntien. Lääkärit ovat kurjuuteen syyttömiä.

Geriatrian professori Eija Lönnroos oli Lääkärilehdessä syystä huolissaan lääkärien asemasta hoivakodeissa (22 https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laakarin-rooli-hoivakodissa-mietityttaa-geriatreja/). Kun työnantaja oli aiemmin usein kunta, lääkäri edusti järjestäjää ja valvoi samalla laatua. Ulkoistuksessa yhteys katkeaa. Lääkäristä tulee satunnainen konsultti. Lääketieteellinen vastuu säilyy, vaikka valta ja näkymä hoidon toteutukseen katoavat.

Ovatko asiat kunnossa, jos vastuulääkäri ei tunne hoivakodin henkilökuntaa eikä sen osaamista?

Onko oikein, että lääkäri joutuu hoitamaan puhelimitse potilasta, jota ei ole koskaan tavannut?

Jokaisen lääkärin on syytä pohtia nämä kysymykset tarkkaan. Jos sopimus asumispalveluyksikön kanssa sallii käydä paikalla vain esimerkiksi kolmen kuukauden välein, kannattaako työnkuvaan suostua? Eettiset ohjeet sanovat: lääkärin tulee hoitaa potilasta tämän avuntarpeen mukaan.

Kuntien tulee nyt saattaa hoivakotien lääkäripalvelut kuntoon palvelun tuottajasta riippumatta. Yksityisiä hoivakoteja ei saa päästää rikkomaan ehtoja ja säästämään ilman kunnon valvontaa. Sopimusehdoissa lääkäripalvelut on nostettava selvästi esiin.

Tätä puoltaa jo raha. Ennakoiva, asianmukainen hoito vähentää sairastumisia ja kuormitusta muualla terveydenhuollossa. Puhumattakaan inhimillisyydestä. Vanhuksilla on oikeus kunnolliseen terveydenhuoltoon. Lääkäriin tulee päästä riittävän nopeasti aina, kun siihen on tarvetta.

Paikan päällä lääkärin ei tarvitse aina olla. Etähoidolle on vanhustenhuollossa paikkansa. Jos lääkäri on tutkinut potilaan nokakkain ja hoidosta on sovittu, toimintaohjeet kulkevat akuutissa tilanteessa puhelimitse.

Tiedot siitä, että hoivakodeissa painostettaisiin työntekijöitä estämään asukkaiden yhteydenotot julkiseen terveydenhuoltoon, ovat erityisen huolestuttavia.

Jos vanhuksella ei ole mahdollisuutta edes lain turvaamaan terveydenhuoltoon, mitä hänelle jää?

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
https://yle.fi/uutiset/3-10642520
2
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/laakarin-rooli-hoivakodissa-mietityttaa-geriatreja/
3
https://yle.fi/uutiset/3-7736994

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Matala vasta-ainetaso ennustaa maitoallergian paranemista

Vasta-ainetaso auttaa arvioimaan, kenelle kannattaa aloittaa siedätyshoito.

Ajassa
EMA selvittää kapesitabiinin käyttäjien seulonnan tarvetta

Entsyymipuutos voi olla lääkkeen käyttäjälle hengenvaarallinen.

Tieteessä
Suojaako rotavirusrokote tyypin 1 diabetekselta?

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus pieneni australialaislapsilla rokotteen antamisen jälkeen, selviää JAMA Pediatrics -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Ajassa
Thaimaasta palanneilla matkailijoilla useita chikungunya-tartuntoja alkuvuonna

Viisi suomalaista matkailijaa samasta turistiryhmästä sairastui kuumetautiin tammikuussa.

Ajassa
Mehiläinen teki päätöksen lääkärien ikärajoista

Mehiläisessä vastaanottoa pitävillä lääkäreillä ei ole absoluuttista yläikärajaa.

Kommentti
Tietoisten valintojen äärellä

Pakkaan laukkuni ja suuntaan uuteen, outoon maahan, kirjoittaa Heidi Wikström.