• Hannu Halila

Laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

LKT, erikoislääkäri,

terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA,

varatoiminnanjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Lääkintöhallituksen viimeinen pääjohtaja lääkäri Matti Ruokola sanoi haastattelussa vuonna 1983, ettei Suomessa ole varaa laajaan perustutkimukseen. Riittää kun sovelletaan muiden maiden tuloksia.

Onneksi näin ei ole käynyt. Päinvastoin, suomalainen kliininen tutkimus vuosina 1998–2010 on arvioitu vaikuttavimmaksi maailmassa.

Kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus tulee palauttaa aiemmalle tasolleen.

Taso on kuitenkin alkanut hiipua.

Lääketieteen kliinisen tutkimuksen rahoitus on vähentynyt erityisesti kymmenen viime vuoden aikana. Valtion budjettirahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen on tänä vuonna enää 21 miljoonaa euroa oltuaan 2000-luvun alkuvuosina 59 miljoonaa euroa. Budjettiehdotuksessa rahoitus oli 15 miljoonaa euroa, mutta eduskunta sentään nosti sitä niin sanotuilla joululahjarahoilla.

Lääkäriliitto julkisti yhdessä Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa huhtikuussa hallituksen kehysriihen aikaan kannanoton, jonka mukaan kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus tulee palauttaa aiemmalle tasolleen. Vain niin pystymme hyödyntämään ainutlaatuisia edellytyksiämme korkealaatuiseen tutkimukseen.

Näitä edellytyksiä ovat tutkimusosaaminen, laadukkaat rekisterit, kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä ja tutkimuksiin myönteisesti suhtautuva väestö. Biopankkitoimintakin on käynnistynyt hyvin. Perusteilla olevan genomikeskuksen on määrä vastata kansallisen genomitietokannan kehittämisestä ja hyödyntämisestä potilaiden hoidossa, tieteellisessä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Kun genomikeskus on perustettu, sille on turvattava rahoitus.

Lääkäritutkijoilla kuluu kohtuuttoman paljon tehokasta työaikaa apurahahakemusten tekemiseen. Lääketieteellistä tutkimusta tukevat säätiöt ovat onneksi pystyneet jossain määrin lisäämään tutkimuksen rahoittamista. Myös yliopistolliset keskussairaalat ovat kasvattaneet omaa tutkimuspanostustaan. Pitkäjänteinen tutkimus vailla jatkuvaa huolta rahoituksesta on kuitenkin harvinaista.

Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat. Uudet tehokkaiksi sekä turvallisiksi osoittautuvat diagnoosimenetelmät ja hoitomuodot otetaan nopeammin käyttöön, kun niitä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa toukokuussa keskusteltiin ja kannatettiin Nuorten Lääkärien Yhdistyksen edustajien aloitetta lääkäritutkijoiden uran esteiden selvittämisestä. Sen otsikkona oli "Lääkäreiden mahdollisuus keskittyä tutkimustyöhön takaa parhaan mahdollisen terveydenhuollon".

Kun tutkimusresurssit vähenevät, lääketieteellistä tutkimusta tekevät yhä enemmän muut kuin lääkärit. Väheksymättä muiden osaamista, vain lääkäritutkijat pystyvät näkemään tutkimustulosten kliiniset implikaatiot. Lääketieteellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen turvaaminen onkin yksi viidestä Lääkäriliiton tavoitteista seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Lisää aiheesta

Säätiöiltä rahaa yhteiskuntaa uudistaviin digitaalisiin teknologioihin
He tulivat jäädäkseen
Yllätys: tutkija ja toimittaja ovat kohtalotovereita

Kirjoittajat
Hannu Halila
LKT, erikoislääkäri,
terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA,
varatoiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

Lääkärien määrä kunnassa vaikutti leikkausten määrään, kertoo tuore tutkimus.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.

Ajassa
Kelan psykoterapiakilpailutus poiki valituksen markkinaoikeuteen

Moni kokenut psykoterapeutti putosi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa.

Ajassa
Synnytystoiminta Oulaskankaan sairaalassa saattaa loppua jo tänä vuonna

Valvira arvioi sairaalan mahdollisuuksia jatkaa synnytystoimintaa.

Tieteessä
Haimasyövän hoidossa eroja sairaanhoitopiirien välillä Suomessa

Tutkimustulokset puoltavat haimaleikkausten keskittämistä yksiköihin, joissa leikkausmäärä on suuri.