1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Lääkärin työ muuttuu
Pääkirjoitus 3/2019 vsk 74 s. 85

Lääkärin työ muuttuu

Kuvituskuva 1

Samuli Saarni

puheenjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Työelämä muuttuu hitaasti mutta vääjäämättä. Täyspäiväiset virat antavat tilaa monimuotoisille työsuhteille ja yrittäjyydelle, ja nuoret ammattilaiset pitävät kehitystä tervetulleena.

Lääkärit ovat aitiopaikalla seuraamassa tätä muutosta kahtalaisen historiamme vuoksi. Toisaalta lääkäri on itsenäisten ammatinharjoittaja-yrittäjien muodostaman profession prototyyppi. Toisaalla olemme työväestön edustajia ja saaneet osamme työläisten oloja kohentaneen ay-liikkeen menestyksestä muun muassa työlainsäädännön kautta.

Työelämän asennemuutos haastaa työnantajat, lääkärijohtajat, Lääkäriliiton ja kollegiaalisuuden.

Työelämän murrosta ajaa moni tekijä. Työnantajapuolella globalisaatio vaikuttaa teollisuuteen ja heijastuu sieltä palvelualoille. Yksityisen ja julkisen palvelun raja hämärtyy, ja sen myötä työn tekemisen tavat, kannustimet ja johtamismallit pikkuhiljaa lähentyvät. "Epätyypillisillä" työsuhteilla haetaan joustavuutta: tulee määräaikaisuuksia, osapäiväisyyksiä, varallaoloa, vuokratyötä ja erilaisia mikro- ja pseudoyrittäjyyden muotoja.

Mutta, kuten tarkka lukija huomasi, epätyypilliset työsuhteet ovat lääkäreille itse asiassa tyypillisiä.

Uusimman, vielä julkaisemattoman Lääkäri 2018 -tutkimuksen perusteella "tyypillisessä", eli täyspäiväisessä ja vakituisessa työsuhteessa on työikäisistä lääkäreistä 49 prosenttia. Jos tästä poistetaan päivystävät lääkärit, "tyypillisessä" työssä on lääkäreistä selvä vähemmistö.

Määräaikaisuudet ovat erikoistumisen vuoksi olleet aina yleisempiä kuin muulla palkansaajakunnalla. Osapäiväisyys on ollut aiemmin ongelma lähinnä siksi, ettei sitä voinut tehdä, vaikka olisi halunnut. Mikroyrittäjiä, eli täyspäiväisiä ammatinharjoittajia, on 10 prosenttia lääkäreistä.

Lääkärien työelämän murros aiheutuukin ennen kaikkea muuttuvasta suhtautumisesta työhön.

Moni valitsee epätyypillisen työsuhteen syrjemmällä sijaitsevan vakituisen viran sijaan. Työelämään siirtyvä sukupolvi arvostaa joustavuutta, työn ja yksityiselämän tasapainoa, vaihtelevaa ja mielekästä työnkuvaa sekä hyvää ja epähierarkkista työilmapiiriä ja johtamista. Jos perinteinen virkasuhde ei näitä tarjoa, valitaan toisin.

Digitalisaatio tuo aivan uusia tapoja joustavalle työnteolle. Yritykset hiostaa työntekijöitä tai vahtia työaikoja perinteiseen malliin – siis muuttamatta työntekoa itseohjautuvammaksi ja joustavammaksi – karkottavat motivoituneimmat henkilöt. Kellokortti on nuorelle ammattilaiselle ensin vitsi, sitten järkytys: osa sopeutuu ja osa lähtee.

Lue myös

Työelämän murroksessa myös työntekijäryhmien suhteet muuttuvat. Hyvin koulutetut pärjäävät, ja työelämän joustavuus antaa mahdollisuuden hinnoitella työtä yksilöllisesti myös ylöspäin.

Työelämän asennemuutos haastaa työnantajat, lääkärijohtajat, Lääkäriliiton ja kollegiaalisuuden. Tämä haaste on nähtävä ennakkoluulottomasti mahdollisuutena kehittää lääkärien työelämää.

Mikä on ammattijärjestön rooli tässä murroksessa?

Lääkäriliiton rooli on ay-kentässä epätyypillinen, koska liiton keskeinen tavoite on saada terveydenhuolto toimimaan potilaan parhaaksi. Lääkärikunnan kannalta tämä yhdistää kaksi olennaista asiaa: lääkärien työn mielekkyys syntyy siitä, että voi tehdä työnsä hyvin. Ja toisaalta, jotta työnsä voisi tehdä hyvin, on työympäristön, prosessien, resurssien, osaamisen ja motivaation oltava kunnossa. Ilman motivoituneita lääkäreitä ei ole hyvää hoitoa.

Työsuhteen muodosta riippumatta lääkäreitä yhdistää se, että hyvin hoidetun potilaan kiitos tuntuu hyvältä.

Kirjoittajat
Samuli Saarni
puheenjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto aloittaa yt-neuvottelut

Neuvotteluilla tavoitellaan puolen miljoonan euron säästöjä.

Ajassa
Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon

Kelan hanke paljasti, että ­etäkuntoutus voi antaa yhtä hyvät tulokset kuin perinteinen kuntoutus.

Pääkirjoitus
Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön

Erityisen ongelmallinen vaihe tutkijan uralla on väitöskirjan jälkeinen aika, kirjoittaa Hannu Halila.

Ajassa
Eteisvärinän tunnistus kuluttajan taskuun

Kuopiolaisen Heart2Save-startupin ja Suunnon kehittämä tuote mahdollistaa muun muassa eteisvärinän tunnistamisen kotioloissa.

Kolumni
Veljen vartijana

Kollegoja hoitavat lääkärit kantavat suurta vastuuta, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Keskustelua
Lääkkeiden saatavuushäiriöt pian paremmin näkyvillä

Tieto lääkkeiden saatavuudesta tulee vuoden vaihteessa osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkehakupalvelua.