1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Medikalisaatiosta on puhuttava
Pääkirjoitus 8/2020 vsk 75 s. 445

Medikalisaatiosta on puhuttava

Kuvituskuva 1

Tuula Rajaniemi

puheenjohtaja

Kuvituskuva 2

Lauri Vuorenkoski

terveyspolitiikan asiantuntija

Suomen Lääkäriliitto

   

Medikalisaatiolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketieteellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä. Vuonna 2019 Lääkäriliitossa toimi medikalisaatiotyöryhmä, joka selvitti ja konkretisoi käsitteen ulottuvuuksia ja kartoitti niiden vaikutuksia lääkärin työhön ja terveydenhuoltoon (11 Lääkäriliiton medikalisaatiotyö­ryhmän loppuraportti. https://­www.laakariliitto.fi/laakariliitto/tutkimus/raportit/). Työryhmä myös pohti keinoja, joilla medikalisaation haittoja voitaisiin vähentää.

Ylitutkiminen, ylihoito ja ylidiagnostiikka ovat osa medikalisaatioilmiötä. Ylitutkimisella tarkoitetaan lääketieteellisiä testejä, kuvantamista ja tarkastuksia, joista ei voida kohtuullisella todennäköisyydellä odottaa koituvan potilaalle terveyshyötyä. Ylidiagnostiikalla tarkoitetaan sellaisen sairauden tai sen riskin tunnistamista, josta potilaalle ei olisi aiheuttanut haittaa tai oireita. Ylihoidettaessa potilasta hoito on liiallista tai tarpeetonta. Potilas ei hyödy hoidosta tai sen haitat ylittävät hyödyt.

Ylihoito johtaa osaltaan myös ­alihoitoon.

Medikalisaation taustalla ovat monet yhteiskunnalliset muutokset. Näitä ovat esimerkiksi lääketieteen kehittyminen, kaupallisuuden lisääntyminen, potilaiden roolin vahvistuminen ja muuttuminen kuluttajaksi, alidiagnostiikan pelko sekä täydellisen terveyden ja elämänhallinnan tavoittelu. Vain osa näistä on terveydenhuollosta lähtöisin, mutta medikalisaatio ja siihen liittyvät ilmiöt näkyvät monin tavoin terveydenhuollon arjessa, jossakin määrin kaikilla erikoisaloilla ja terveydenhuoltojärjestelmän eri osissa. Sosiaalinen media on myös merkittävä kasvualusta medikalisaatiolle.

Medikalisaatio voi ilmetä esimerkiksi hyödyttöminä seulontoina ja terveiden henkilöiden terveystarkastuksina. Potilaan ongelmia ratkaistaan lääketieteen keinoin, vaikka todelliset syyt ovat sosiaalisessa ympäristössä. Normaaliin elämään kuuluvia oireita hoidetaan lääketieteen keinoin, normaaleja vanhenemiseen liittyviä muutoksia ylikorostetaan. Tutkimuksia tehdään liikaa tai liian kajoavina, lääkehoitoja käytetään lääkkeettömien, supportiivisten hoitojen sijaan.

Ylitutkiminen, ylidiagnostiikka ja ylihoito johtavat resurssien käyttämiseen tutkimuksiin ja hoitoihin, joiden vaikuttavuus on vähäinen. Nämä resurssit ovat pois hyödyllisemmästä toiminnasta – eli ylihoito siis osaltaan johtaa myös alihoitoon. Tämä haaste korostuu, kun terveydenhuollossa tarpeet kasvavat nopeammin kuin resurssit.

Lue myös

Medikalisaatiolla on ollut myös positiivisia vaikutuksia. Terveydenhuoltoon on tullut uusia ja tehokkaita elämänlaatua parantavia hoitomuotoja. Esimerkiksi proteesikirurgia on muuttanut merkittävästi vanhenevan väestön arkielämää ja mahdollistanut kotona selviytymisen yhä useammalle vanhukselle.

Medikalisaatio on yhteiskunnan megatrendi, jota emme voi ammattikuntana pysäyttää. Mutta lääkäreillä on tärkeä rooli medikalisaation haittojen vähentämisessä. Meidän tulee lisätä keskustelua ja tietoisuutta tästä ilmiöstä ja sen hillitsemisestä niin lääkärikunnassa, terveydenhuollossa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Lääkärin työssä päätöksenteon tulee perustua tieteelliseen näyttöön ja meidän on osattava perustella se potilaille ja heidän omaisilleen. Kaikkien interventioiden alussa on mietittävä hoidon tavoitteet. Jos tavoitteita ei saavuteta, hoitoa tulee muuttaa tai se pitää lopettaa. Lääkärin työhön liittyy jatkuva epävarmuus, ja sitä on opittava sietämään. Meidän yhteiskunnallinen vastuumme on edistää terveydenhuollon varojen kustannustehokasta käyttöä.

Kirjoittajat
Tuula Rajaniemi
puheenjohtaja
Lauri Vuorenkoski
terveyspolitiikan asiantuntija
Suomen Lääkäriliitto
Kirjallisuutta
1
Lääkäriliiton medikalisaatiotyö­ryhmän loppuraportti. https://­www.laakariliitto.fi/laakariliitto/tutkimus/raportit/

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Lääkäriliitto: Terveydenhuollon henkilöstölle turvattava riittävä suojaus

Lääkäriliitto edellyttää, että koronavirusepidemian aikana suojavälineistöä riittää lääkäreille ja muulle terveydenhuollon henkilöstölle.

Ajassa
Koronavirus ajoi lääkärit etätyöhön

Joensuussa terveys­keskuslääkärit hoitavat muun muassa yli 70-vuotiaiden sovittuja vastaanottoja puhelimella.

Ajassa
Kotikoneelta kongressiin

Etäosallistuminen säästää ympäristöä, rahaa ja aikaa.

Liitossa
Miten lääkärien yötyötarkastukset toteutuvat?

Työnantajan tulee arvioida yötyön vaikutus työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen, kirjoittaa Satu Rannisto.

Liitossa
Auta hyviä toimintamalleja leviämään

Lääkäriliiton laatu­palkinto on haussa 29. 5.

Ajassa
VTT kehittää koronaviruksen pikatestiä

Testi mahdollistaisi nopean diagnoosin jo taudin varhaisessa vaiheessa.