1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Mielenterveys- ja päihdepalvelut sotessa
Pääkirjoitus 12-13/2016 vsk 71 s. 857

Mielenterveys- ja päihdepalvelut sotessa

Kuvituskuva 1

Jouko Lönnqvist

LKT, emeritusprofessori

Helsingin yliopisto ja THL

Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat hämmästyttävän yleisiä. Niille altistavat yksilölliset ja ympäristötekijät ovat paljolti yhteisiä. Vakavissa häiriöissä on lopulta kyse ihmisen mielen ja käyttäytymisen kytkeytymisestä aivojen poikkeavaksi kehittyneeseen toimintaan. Samanaikaissairastavuus on tavallista ja ongelmallista: päihteiden käyttö huonontaa mielenterveyshäiriöiden ennustetta, ja mielenterveydellä on omat vaikutuksensa päihteiden käyttöön.

Kummassakin häiriötyypissä vain osa hakeutuu hoidon piiriin ja hoidon onnistuminen edellyttää riittävää mielenterveys- ja päihdeosaamista. Ongelmien yhteisestä taustasta ja rinnakkaisesta kulusta johtuen on ymmärrettävää, että sosiaali- ja terveyspolitiikassa, alan lainsäädännössä ja kansallisissa ohjelmissa mielenterveys- ja päihdekysymyksiä on jo pitkään pyritty tarkastelemaan yhdessä. Esimerkiksi kansallisessa Mieli-ohjelmassa tämä periaate on toteutunut erittäin hyvin.

Mielenterveys on aivan liian tärkeä asia jätettäväksi vain erityisasiantuntijoiden vastuulle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitumisen vauhdittuminen nostaa esille uusia haasteita myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä erityisesti osana perus- ja lähipalveluja sekä etä- ja itsepalveluina. Potilas on tulevaisuudessa yhä selvemmin moniammatillisten toimijoiden toteuttaman hoidon keskiössä, mutta myös keskeinen toimija omaa hoitoaan koskevassa päätöksenteossa ja sen toteuttamisessa. Eri osapuolien aiemmat tehtävät ja roolit sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tulevat vääjäämättä uuteen tarkasteluun. Arvot, ihmiskuva, sairauskäsitykset, oman osaamisen vahvuudet ja rajoitukset, oma ammatti-identiteetti ja tapa toimia tulee sovittaa yhteen uusien yhteistyökumppanien kanssa koko sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Mitä läheisempään yhteistyöhön mennään, sitä suurempi on muutospaine. Muutoksen johtaminen ja siihen sopeutuminen aiheuttaa varmasti monenlaista huolta, vastusta ja pettymystäkin. Ammatillinen haaste on kuitenkin myönteinen: entisillä voimavaroilla on saatavissa merkittävästi enemmän terveyshyötyä, jos näyttöön perustuvaa tietoa osataan soveltaa taitavasti paikalliset olosuhteet huomioiden sekä yksilö- että väestötasolla. Vertikaalisen ja horisontaalisen yhdentymisen haaste ei ratkea lopullisesti etäältä tehdyillä hallinnollisilla päätöksillä, vaan integraation etuja ja haittoja on tarkasteltava kriittisesti käytännön yhteistyössä ja rakennettava tältä pohjalta uutta ja parempaa palvelujärjestelmää.

Lue myös

Erityispalvelujen ja -hoitojen kehittäminen nojaa osaamisen keskittämiseen. Kehityksen ei tarvitse merkitä laadukkaiden palvelujen saatavuuden vaikeutumista. Päinvastoin, ne voidaan saada uusilla toimintatavoilla entistä laajemmin tarvitsijoiden käyttöön. Erityistyöntekijöiden haasteena on levittää uutta osaamista yhteistyön, koulutuksen, konsultoinnin, liikkuvien palvelujen ja uuden teknologian avulla peruspalvelujen ja potilaiden käyttöön. Myös huippuasiantuntijat ovat osa yhtenäistä palvelujärjestelmää, jossa jokaisen on löydettävä oma paikkansa kokonaisuuden palveluksessa.

Mielenterveys on oleellinen osa kokonaisterveyttä. Myös mielenterveyspalvelujen tulee olla kiinteä ja tärkeä osa yhtenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuutta, jossa ihanteena on hoidon tavoitteiden toteutuminen hyvässä yhteistyössä aktiivisen ja vastuullisen potilaan kanssa. Mielenterveys on aivan liian tärkeä asia jätettäväksi vain erityisasiantuntijoiden vastuulle. Haaste kohdistuu kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoihin, erityisesti perus- ja lähipalveluihin. Oma erityisvastuunsa on palvelujen käyttäjillä oman mielenterveyden edistämisestä, häiriöiden ehkäisystä ja myös hoidosta.

Kirjoittajat
Jouko Lönnqvist
LKT, emeritusprofessori
Helsingin yliopisto ja THL

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Uusia verkkouutisia on luvassa taas 29. heinäkuuta alkaen.

Tieteessä
Hoida oikein pistiäisallergiaa

Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisen anafylaksian asianmukainen hoito sekä siedätyshoidon tarpeen arvio.

Maailmassa
Löylyä!

Sauna on Olli Savolalle paikka, jossa ihminen irtautuu materiasta.

Ajassa
Virheistä pitää puhua

Jani Monosen mielestä virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen tulee helpommaksi, kun kokemus lisääntyy.

Ajassa
Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle

Panu ­Luukkosen ­väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.

Ajassa
Vapaaehtoistyökin vaatii potilasvakuutuksen

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutus kattaa tietyin ehdoin myös pienimuotoisen vapaaehtoistyön.