1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Päivystys ei kaipaa sankareita
Pääkirjoitus 23/2019 vsk 74 s. 1469

Päivystys ei kaipaa sankareita

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Kuinka raskasta päivystäminen oikeasti on? Kärsiikö terveys?

Kysymykset ovat aina ajankohtaisia – ja Työterveyslaitoksen päätös tutkia päivystävien lääkärien hyvinvointia siksi äärimmäisen tervetullut.

Päivystysjärjestelmä on vuosikymmeniä pyörinyt suuren ylityömäärän varassa.

Kuten sivuilla 1480–81 kerromme, tutkimus yhdistää poikkeuksellisen laajalla aineistolla päivystystunnit lääkärien sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja hyvinvointikyselyihin. Mukana ovat 13 sairaanhoitopiirin tiedot kymmeneltä vuodelta.

On oikeastaan ihme, että tutkimus tehdään vasta nyt.

Suomalainen päivystysjärjestelmä on vuosikymmeniä pyörinyt erikoistuvien ja erikoislääkärien suuren ylityömäärän varassa. Lääkärin hyvinvointi on ollut vaakalaudalla, vaikka se vaikuttaa hänen itsensä lisäksi potilaan hoitokokemukseen ja turvallisuuteen.

Työterveyslaitoksen tutkimus kunta-alan työntekijöistä antaa nimittäin osviittaa, mitä tulokset voivat olla.

Sen pohjana ollut seurantatutkimus tehtiin kaupunkien ja sairaaloiden sote-työntekijöille (n = 61 942) (11 https://www.ttl.fi/epasaannolliset-tyoajat-lisaavat-sairauspoissaolojen-riskia-ja-sydansairauksien-riskitekijoita/). Epäsäännöllinen vuorotyö oli yhteydessä verenpainetautiin, korkeaan kolesteroliarvoon ja tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi riski 1–3 päivän sairauspoissaoloihin kasvoi. Vaaravyöhykkeellä olivat erityisesti keski-ikäiset kaupungin palkoilla. Selitykseksi nähtiin se, että kaupunkien yksiköissä on vaikeampi välttää vuorotyötä kuin sairaaloissa.

Toistuvat alle 11 tunnin työvuorovälit lisäsivät lyhyitä sairauspoissaoloja, väsymystä ja tapaturmia. Työn ja muun elämän yhteensovittamisessa oli ongelmia.

Tulokset ovat pelottavia, mutta niistä ei pidä vetää suoria johtopäätöksiä lääkäreihin. He puuttuivat aineistosta, ja aiempi tieto viittaa siihen, että eroja on. Esimerkiksi työn vastuu on lääkäreillä toinen.

Osastonylilääkäri Aleksi Lahti Satasairaalasta antaa kuitenkin jo tässä numerossamme painavan kommentin.

Lahti muistuttaa, että ylikuormitus ja väsymys hiipivät salakavalasti jo nuoremmille lääkäreille. Hän huomasi vasta vaimon – hän päivysti myös – vaihdettua erikoisalaa, miten kuormittavaksi perheen arki oli käynyt.

Alkuvuosi on tuomassa helpotusta ainakin joillekin päivystyksen rasittamille.

Uudessa työaikalaissa kaikki päivystäminen työpaikalla – lepo mukaan lukien – kuuluu työaikaan. Vuosittainen enimmäistyöaika lisääntyy, mutta yhden lääkärin tekemien päivystystuntien määrä mitä todennäköisimmin vähenee.

Lue myös

Suomessa on noin 7 500 päivystävää lääkäriä. Tyypillinen viikonloppupäivystys sairaalassa on 24 tuntia. Vuonna 2012 niitä teki päivystävistä lääkäreistä 70 prosenttia. Vuonna 2017 osuus oli 52 prosenttia.

Luupin alle joutuvat työrupeamien pituudet ja niiden sijoittelu. Samoin se, kuinka paljon niistä työehtosopimuksessa sovitaan.

Lääkäriliiton hallitus linjaa tavoitteensa neuvotteluihin syksyllä.

Tehtävä ei ole helppo. Lääkärikunnan mielipiteet jakaantuvat. Monen tuloista suuri osa tulee päivystyksistä. Ja vaikka yhä useampi toivoo lyhyempiä rupeamia, osa haluaa päivystää läpi vuorokauden.

Työterveyslaitoksen tutkimus antaa tietoa terveysvaikutuksista vasta parin vuoden kuluttua.

Sitä ennen kannattaa pitää mielessä radiologiaan erikoistuvan Sonja Aukeen lause marraskuun Lääkärilehdestä: Pitkät päivystysrupeamat eivät ole sankaritarinoita.

– Kun rasitus pysyy kohtuullisena, päivystyksestä voi nauttia, Aukee muistutti.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
https://www.ttl.fi/epasaannolliset-tyoajat-lisaavat-sairauspoissaolojen-riskia-ja-sydansairauksien-riskitekijoita/

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hyvää kesää

Uusia verkkouutisia on luvassa taas 29. heinäkuuta alkaen.

Tieteessä
Hoida oikein pistiäisallergiaa

Hoidon kulmakiviä ovat mahdollisen anafylaksian asianmukainen hoito sekä siedätyshoidon tarpeen arvio.

Maailmassa
Löylyä!

Sauna on Olli Savolalle paikka, jossa ihminen irtautuu materiasta.

Ajassa
Virheistä pitää puhua

Jani Monosen mielestä virheiden myöntäminen ja niistä oppiminen tulee helpommaksi, kun kokemus lisääntyy.

Ajassa
Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle

Panu ­Luukkosen ­väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.

Ajassa
Vapaaehtoistyökin vaatii potilasvakuutuksen

Lääkäriliiton ryhmäpotilasvakuutus kattaa tietyin ehdoin myös pienimuotoisen vapaaehtoistyön.