1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Palvelurakenneuudistus on tienhaarassa
Pääkirjoitus 10/2013 vsk 68 s. 713

Palvelurakenneuudistus on tienhaarassa

Hallituksen hanke sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiseksi on käännekohdassa. Luonnosteltu kuntarakennelaki ei luo sellaista kuntarakennetta, jossa kunnat voisivat itsenäisesti vastata laajasti perusterveydenhuollon ja osin erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä, vaikka näin kaavailtiin hallitusohjelmaa tehtäessä. Tilanne konkretisoitui viime viikolla, kun selvityshenkilötyöryhmän valmisteleman mallin pääpiirteet vuotivat julkisuuteen.

Työryhmän tehtävänä oli esittää konkreettisesti, miten palvelut voidaan tulevaisuudessa järjestää hallitusohjelman linjauksien mukaan toteuttaen kuntien itsenäinen järjestämisvastuu sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempi integraatio. Lopputulos on, ettei näitä kahta periaatetta voi toteuttaa samanaikaisesti. Toisesta on luovuttava.

Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan selvityshenkilöryhmä esittää, että järjestämisvastuuta ei - paria poikkeusta lukuun ottamatta - kanna kunta yksin, vaan se on tehtävä yhteistyönä. Tämä on oikea ratkaisu. Kunnan itsenäinen järjestämisvastuu ei ole pelastanut eikä pelasta perusterveydenhuoltoa, vaan järjestämisvastuu on siirrettävä yhtä vahvoille harteille kuin erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu. Näin on muissakin EU-maissa.

Entä minkälaisille organisaatioille terveydenhuollon järjestämisvastuu tulisi siirtää, ja tarvitaanko siihen yksi vai kaksi tasoa? Selvityshenkilöryhmä on tiettävästi maalaillut kaksitasoista mallia: 34 alemman tason järjestäjää ja ylempänä tasona erva-piirit. Voi kysyä, miksi luoda monimutkainen kahden tason rakennelma, kun yhdelläkin pärjättäisiin. Ja miksi muodostaa niin pieniä järjestämisvastuussa olevia organisaatioita, etteivät väestöpohjat riitä erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiseen laadukkaasti?

Eri asiantuntijat ovat esittäneet, että terveyspalvelut tulee järjestää yhtenä kokonaisuutena, jonka väestöpohja on vähintään 200 000 asukasta. Järjestämisvastuussa olevan organisaation tulee pystyä aidosti seuraamaan väestön hyvinvoinnin ja terveyden kehitystä ja selvittämään kattavasti asukkaiden palvelutarpeet. Sen tulee kyetä ohjaamaan ja kehittämään palvelujärjestelmää yhtenä kokonaisuutena ja päättämään tarkoituksenmukaisista tuotantotavoista. Sen on turvattava palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja voimavarojen tehokas kohdennus sekä vastattava palvelutuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta.

Lue myös

Lääkäriliiton hallitus linjasi 14.2.2013, että hallitusohjelmassa esitetty kaksitasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne voidaan toteuttaa kuntiin ja erityisvastuualueisiin pohjautuen, kun toimijoiden roolit ja tehtävät ymmärretään siten, että erityisvastuualueet vastaavat järjestämisestä ja nykyiset kunnalliset yksiköt, kunnat ja kuntayhtymät, niin sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa tuottavat palveluja. Tuottajina voi olla myös yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita, ja potilaan valinta ohjaisi rahan kulkua. Erityisvastuualueet olisivat kuntayhtymiä, joiden rahoitus tulisi kunnilta ja valtiolta. Näin saataisiin muodostettua selkeä ja vahva yksitasoinen järjestämisrakenne, joka kantaisi vuosikymmeniä eteenpäin. Myös koulutus ja tutkimus tulisivat turvattua.

Hallituksella on ratkaisujen aika. Vaihtoehtoina näyttää olevan joko luopua osin hallitusohjelmassa sovituista periaatteista tai ottaa pidempi aikalisä. Toimimattomiin kokeiluihin ei kannata lähteä. Tämä terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta kriittinen uudistus tulee valmistella huolellisesti ja ennakkoluulottomasti siten, että se voi kestää pitkälle tulevaisuuteen.

Kirjoittajat
Raija Niemelä
puheenjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.