• Mikko Pietilä

Pelkkä some ei riitä

Kuvituskuva 1

Mikko Pietilä

Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Sosiaalinen media on moninkertaistanut yksittäisen ihmisen mahdollisuudet vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa asioihin. Sopivasti kantaa ottavalla päivityksellä saa nopeasti mielipiteensä esiin ilman perinteisen median välikäsiä. Parhaimmillaan luodaan tulipalon tavoin leviäviä kansanliikkeitä.

Samalla syntyy mahdollisuus mielipiteiden polarisoitumiselle. Asioita ei tarvitse enää sopia, eikä kompromisseja hakea. Kukin voi pitäytyä omassa kuplassaan, omassa totuudessaan.

Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Ei edes keskustelujen jälkeen.

Mihin enää tarvitaan kankeita päätöksentekorakenteita, kun asiaansa saa ajettua sujuvasti älylaitteensa välityksellä aikaan ja paikkaan katsomatta?

Lääkärikuntakaan ei ole immuuni ilmiölle mutta on onneksi siltä pääosin välttynyt. Lääkäritkin voidaan luokitella esimerkiksi iän, uran vaiheen, erikoistumisalan tai työskentelypaikan ja -paikkakunnan mukaan monin tavoin. Terveydenhoitojärjestelmän myllerrys ei ainakaan vähennä uhkaa, että jäsenistö pirstaloituu yhä pienempiin segmentteihin.

Toistaiseksi pilkkoutuminen on pystytty estämään ja yhtenäisyys on säilynyt. Kollegiaalisuuden liima on pitänyt saumat tiiviinä.

Sosiaalisen median rooli lääkärikunnan asioiden setvimisessä on kuitenkin selvästi kasvussa. Lääkäriliitossakin seurataan tarkoin kollegakunnan tervetullutta mielipiteenvaihtoa sosiaalisessa mediassa.

Käytännön tavoitteista ja toimista päätetään kuitenkin vaaleilla valitussa valtuuskunnassa, sen valitseman hallituksen kokouksissa ja hallituksen asettamissa valiokunnissa sekä työryhmissä.

Näiden ulkopuolelta voi saada äänensä kuuluviin, mutta käytännön toimien varmistaminen jää epävarmaksi.

Valtuuskunnan jäsenen vaikutusmahdollisuudet ovat suoremmat. Hän voi nostaa valtuuskunnassa esille haluamiaan asioita. Toukokuun 18. päivä alkavassa, kolmivuotisen valtuuskuntakauden viimeisessä sääntömääräisessä kokouksessa käsitellään useaa valtuuskunta-aloitetta. Jos aloite saa enemmistön kannatuksen, se etenee konkreettisiin toimiin.

Olen päässyt Lääkäriliiton toimintaan mukaan muun muassa luottamusmiehenä, aluepäällikkönä ja valtuuskunnan jäsenenä. Sittemmin olen osallistunut valtuuskunnan työhön ensin varapuheenjohtajana ja yhdeksän viime vuotta puheenjohtajana.

Kaikki ei ole ollut helppoa, mutta hankalimmista jaksoista olen oppinut eniten. Tärkein opetus on se, että onnistumisen perusedellytys on toimiva yhteistyö ja keskinäinen kommunikaatio.

Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä. Ei edes keskustelujen jälkeen.

Keskustelun jälkeen enemmistön päätökseen on kuitenkin tyytyminen. Yhdessä tekemällä on useimmiten päästy hyvään lopputulokseen – ei aina heti alun perin tavoiteltuun, mutta pienin askelin on edetty oikeaan suuntaan. Riippumatta työnantajasta, erikoisalasta, uran vaiheesta tai työskentelypaikkakunnasta lääkärikuntaa yhdistäviä tekijöitä on edelleen enemmän kuin hajottavia. Tämän yhtenäisyyden vaaliminen on tärkeää – yhtenäisen lääkärikunnan näkemyksiä ei nytkään voida ylenkatsoa. Hajallaan olevan helpostikin.

Asiat eivät Lääkäriliitossakaan tapahdu itsestään, vaan niitä tehdään. On valtuuskunnan vaalivuosi ja uusille tekijöille avautuu mahdollisuuksia tulla mukaan. Kuten asiaan kuuluu, jäsenryhmien edunvalvonnalliset painotukset noussevat esille.

Kun vaalit on käyty ja vaikuttajat valittu, uuden valtuuskunnan on kuitenkin taas aika tehdä yhdessä työtä lääkärikunnan eteen. Lähde mukaan työhön – se antaa enemmän kuin ottaa. Lääkäriliitto on hyvä paikka vaikuttaa.

Lisää aiheesta

Postiääniä annettu enemmän kuin sähköisiä
Ulkomailla opiskelevien määrä kasvaa Pohjoismaissa
Jokainen lääkäri on liiton käyntikortti

Kirjoittajat
Mikko Pietilä
Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa Helsingissä

Infektiosairauksien hoito muuttaa osaksi Meilahden Kolmiosairaalan poliklinikkaa.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.

Ajassa
Kelan psykoterapiakilpailutus poiki valituksen markkinaoikeuteen

Moni kokenut psykoterapeutti putosi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa.