1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Roottorit solmussa
Pääkirjoitus 49/2018 vsk 73 s. 2911

Roottorit solmussa

Kuvituskuva 1

Pekka Nykänen

vastaava päätoimittaja

Päätöksiä on mahdoton tehdä. Ei tiedetä edes päättäjää. Ja lääkäreiden kritiikki jatkuu.

Mikä pahinta: aika käy vähiin.

Mielikuvat sekä turvallisuudentunne ja poliittiset irtopisteet eivät saa sanella päätöksiä.

Lääkärihelikopteriverkon laajentaminen on ajautunut Suomessa erikoiseen pattitilanteeseen. Tukikohtia pitäisi tulla kaksi lisää, mutta päätökset odottavat eduskunnassa makaavia lakeja.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti uusien tukikohtien perustamisesta huhtikuussa. Jatkoksi asetettu työryhmä ehdotti paikoiksi Seinäjokea ja Lappeenrantaa. Samalla tutkittiin, operoidaanko kopterit jatkossa itse vai ostetaanko lentäminen alihankkijoilta, kuten nyt (11 https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-on-saanut-valmiiksi-esityksen-ensihoidon-ilmailupalveluiden-kehittamisesta).

Tukikohtia ylläpitää viiden sairaanhoitopiirin omistama FinnHEMS-yhtiö. Maan hallitus haluaa siirtää sen omistuksen osana sote-uudistusta Pirkanmaan maakunnalle.

Mutta kun maakuntaa ei ole. Ja niin kauan kuin ei ole, palat eivät asetu.

Ensihoidon asiantuntijat pitivät jo alun perin koptereiden lisäämistä poliittisena päätöksenä. Uusille koptereille ei löydetty lääketieteellistä tarvetta (22 https://yle.fi/uutiset/3-10229626).

Kritiikki kulisseissa jatkuu. Miksi Lappeenranta? Puolet toimialueesta jää itärajan taakse.

Miksei lisää autoja? Samalla rahalla saisi joidenkin arvioiden mukaan kuusi autoyksikköä.

Nykyiset kuusi tukikohtaa maksavat noin 26 miljoonaa euroa vuodessa (33 https://finnhems.fi/fh_vuosikertomus_2017_final_screen_web-2/). Jokaisella on helikopterin lisäksi autoyksikkö. Hälytyksiä tukikohdat saivat viime vuonna 14 288. Helikoptereille ohjattiin 8 242 hälytystä, mutta potilaan kopterit kohtasivat vain 2 501 kertaa. Osan lennoista esti sää, osa peruuntui kesken lennon.

Yhteensä FinnHEMS kohtasi viime vuonna 4 809 potilasta (autolla ja kopterilla). Kopterikohtaaminen maksoi FinnHEMS:n mukaan 8 600 euroa.

Kallista on. Päätöksiä ei ole siksi varaa makuuttaa. FinnHEMS:n nykyiset ostosopimukset loppuvat vuoden 2022 alussa. Jos alihankinta jatkuu, kilpailutuksilla on kiire.

Toinen haara on yhtä kiireinen. Jos halutaan operoida itse, koptereiden hankinta – liisattujen tai omien – pitää saada liikkeelle.

Päätöksiä valmisteleva sosiaali- ja terveysministeriö käyttää ilmaisua "pakka täysin auki". Alun perin työryhmä oli sitä mieltä, että päätös tuotantotavasta pitää saada syksyn 2018 aikana. Nyt on pakkoraossa ryhdytty valmistelemaan tiekarttoja joka suuntaan. Myös sen varalle, että sote kaatuu. Päätösten tekijäksi halutaan FinnHEMS ja sen uusi omistaja.

Vedenjakaja on ministeriön mukaan ensi kevät. Silloin päätöksiä pitää saada.

Soten kaatuminen hajottaisi pakkaa lisää, mutta uudet asemat perustettaneen. Oikeusasiamies on katsonut nykyverkon kansalaisille epätasa-arvoiseksi (44 https://www.oikeusasiamies.fi/fi/vuoden-2015-ratkaisuja).

Parantavatko uudet tukikohdat tasa-arvoa riittävästi? Onko kustannus järkevä?

Ehkä – ehkä ei.

Lue myös

Jatkossa helikoptereista toivottavasti pystytään päättämään samoin rationaalisin perustein kuin terveydenhuollosta yleensä. Ensihoidon asiantuntijat tuntevat koptereiden todellisuuden. Heidät tulee ottaa valmisteluun mukaan. Mielikuvat sekä turvallisuudentunne ja poliittiset irtopisteet eivät saa sanella päätöksiä.

Koptereiden operointi näyttäisi olevan järkevää ottaa omiin käsiin. Kuka tietää, miten ilmailu kehittyy 10–15 vuodessa? Pitääkö supistaa toimintaa? Hoidetaanko kuljetukset lentokoneilla? Oma tuotanto joustaa. Säästöäkin voi tulla. Työryhmän mukaan kahdeksan tukikohtaa maksaisivat alihankintana 15 vuodessa 610 miljoonaa euroa. Omana tuotantona summa olisi rahoitustavasta riippuen 460–500 miljoonaa (11 https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-on-saanut-valmiiksi-esityksen-ensihoidon-ilmailupalveluiden-kehittamisesta).

Kopterikuviolle kuvaavasti luvut ovat kiistanalaisia (55 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kumma-kuvio-vaivaa-100-miljoonan-euron-kopterihankintaa/16b6bfef-91c9-3117-9656-c1e5595943e5). Lisäksi laskelmat on tilannut FinnHEMS, jolla on halu laajentua lentoyhtiöksi. STM:n kevät ei tule olemaan helppo.

Kirjoittajat
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja
Kirjallisuutta
1
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-on-saanut-valmiiksi-esityksen-ensihoidon-ilmailupalveluiden-kehittamisesta
2
https://yle.fi/uutiset/3-10229626
3
https://finnhems.fi/fh_vuosikertomus_2017_final_screen_web-2/
4
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/vuoden-2015-ratkaisuja
5
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kumma-kuvio-vaivaa-100-miljoonan-euron-kopterihankintaa/16b6bfef-91c9-3117-9656-c1e5595943e5

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Marina Erhola ehdolla Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtoon

Erhola työskentelee tällä hetkellä THL:n ylijohtajana ja varapääjohtajana.

Ajassa
Synlabin operatiivinen johtaja on vahvoilla Eksoten johtoon

Rekrytointia valmisteleva työryhmä esittää Eksoten uudeksi toimitusjohtajaksi Timo Sakselaa.

Ajassa
Legionella voi tarttua mullastakin

THL tehostaisi suojautumista legionellaa vastaan.

Kommentti
Vähien tietojen varassa

– Valitettavasti maailmamme eivät kohdanneet riittävästi, kirjoittaa Heidi Wikström Jemenistä.

Ajassa
Rokote vähensi lasten vesirokkotartuntoja

Tuhkarokkotapausten määrä kasvoi, vesikauhulle altistuminen yleistyi, ja puutiaiset aiheuttivat harmia.

Ajassa
Xeljanz-lääkkeen (tofasitinibi) käyttöön rajoituksia

Suositus on voimassa keuhkoveritulppariskin selvityksen ajan.