1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Suojalasit pakollisiksi salibandyssa?
Pääkirjoitus 49-50/2005 vsk 60 s. 5091

Suojalasit pakollisiksi salibandyssa?

Lasten urheiluharrastusta on kaikin puolin aiheellista tukea niin lääkärin kuin vanhemmankin roolissa. Harrastus ei kuitenkaan saa olla nuorelle vaarallinen. On helppo mieltää vammautumisen riski mahdolliseksi rajuissa urheilulajeissa, kuten jääkiekossa ja kamppailulajeissa. Koska onneksi näissä lajeissa myös suojautumiseen pyritään kiinnittämään huomiota, silmävammat ole niissä poikkeuksellisen yleisiä. Juuri siksi Leivon ym. tässä lehdessä julkaistavan tutkimuksen (s. 5097-5102) tulos on suorastaan hätkähdyttävä: melko vaarattomaksi tarkoitettu ja uskottu salibandy ja sen harrastepelimuoto sähly aiheuttavat lähes yhtä paljon (45 %) silmävammasta johtuvia käyntejä Hyksin silmätautien päivystyspoliklinikalla kuin kaikki muut urheilulajit yhteensä. Yleisin löydös on silmän tylpästä iskuvammasta johtuva etukammioverenvuoto. Vakavampia vammoja ovat silmälasien särkymisestä seuraava lävistävä silmävamma ja iskusta johtuvat mykiön tai verkkokalvon vauriot. Samankaltaisia vammoja esiintyy muidenkin lajien harrastajilla. Valitettavasti Suomessa salibandyssa vammaudutaan huomattavasti useammin kuin missään muussa lajissa ja vammautuneet ovat vielä keskimääräistä nuorempia.

Urheilijat tuntuvat vähättelevän tylpän silmävamman aiheuttamaa vammaa ja kertovat lehdissä pyrkivänsä palaamaan peliin mahdollisimman nopeasti. Valitettavasti näihin vammoihin voi liittyä pysyviä anatomisia vaurioita, joiden komplikaatiot saattavat ilmetä jopa vuosien kuluttua, kun alkuperäinen vamma saattaa olla jo unohtunut. Vammat voivat vaikuttaa nuoren elämään ja ammatinvalintaan. Esimerkiksi kammiokulman repeämä voi johtaa glaukooman kehittymiseen, mykiön ripustinsäikeiden osittaista repeämästä voi seurata vuosienkin jälkeen harmaakaihi, verkkokalvoon voi syntyä muutoksia, jotka altistavat verkkokalvon irtaumalle, ja mustuaisen toiminta voi jäädä häiriintyneeksi. On huomattava, että terveydenhuollon porrastuksen vuoksi Leivon ym. artikkelissa kuvatut Hyksin silmätautien päivystyspoliklinikalla kuuden kuukauden aikana hoidetut 42 salibandyn tai sählyn aiheuttamaa silmävammaa edustavat ilmeisesti vain osaa lajin aiheuttamista silmävammoista. Osa vammoista jäänee kokonaan diagnosoimatta, koska nuoret eivät hakeudu hoitoon.

Lue myös

Salibandyn suosio on kasvanut voimakkaasti etenkin Pohjoismaissa. Rekisteröityjä pelaajia on Suomessa yli 30 000 ja harrastepelaajia huomattava joukko. Muovisen 23 gramman painoisen salibandypallon halkaisija on 72 mm ja siinä on 26 reikää, joiden halkaisija on 10 mm. Jo puolet 12-vuotiaista pelaajista saa pallon nopeuden ylittämään 100 km/t ja aikuiset jopa 180 km/t. Pallo, maila, törmäykset, kaatuminen ja omat silmälasit ovat tavallisimmat vammojen aiheuttajat. Mekanismit ovat samankaltaisia monissa muissakin urheilulajeissa. Suomessakin tulisi noudattaa Amerikan silmäakatemian ja Amerikan pediatrisen akatemian suositusta suojalasien käyttämisestä niissä lajeissa, joihin liittyy huomattava silmävammariski. Lääketieteen ja optiikan parissa työskentelevät ovat jo pyrkineet vaikuttamaan niin, että lapset käyttäisivät suojalaseja salibandypeleissä. Valitettavasti vapaaehtoisuus ei aina toimi: ystäväni antoi pojalleen lasit, mutta poika ei niitä pelissä käyttänyt, koska "kaverit nauroivat". Ruotsissa suojalasien käyttö on yleisempää.

Salibandyn sääntöjä tulee mielestäni muuttaa siten, että suojalasit määrätään pakollisiksi. Tämä asia on syytä ottaa käsittelyyn sekä Suomen salibandyliitossa että vakuutusyhtiöissä. Valmentajilla ja huoltajilla on myös oma vastuunsa asiasta. Erityisen tärkeää suojalasien käyttö on silloin, kun henkilöllä on jo ennestään silmäongelmia, esimerkiksi toiminnallinen näkö on hyvä vain toisessa silmässä. Suojalaseja tulee myös kehittää nykyistä paremmiksi, jotta käyttömyöntyvyys siltäkin osin paranisi. Vamman saaneista tosin 45 % ilmoitti haluavansa käyttää jatkossa suojalaseja, mutta se saattaa olla jo liian myöhäistä.

Kirjoittajat
Timo Tervo
soveltavan silmälääketieteen professori
Hyks, silmätautien klinikka

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.